 handegunnar
01.12.2003 19:36:51 | |
|---|
Onko sähköbasson 34" skaala saman mittainen kuin kontrabassossa? Entä mistä tulee 30" skaala, sellosta? |
 Niskamies
01.12.2003 19:45:26 | |
|---|
Onko sähköbasson 34" skaala saman mittainen kuin kontrabassossa? Entä mistä tulee 30" skaala, sellosta?
Kontrassa on paljon pidempi skaala, olisko jotain 55 (?) tuumaa. Vois mitata. Mutta silti siinä on vain kahdeksanteen nauhaan asti ennen kaikukoppaa. Hanki presari ja ole tosimies! |
 Karlsson
01.12.2003 19:46:32 | |
|---|
Onko sähköbasson 34" skaala saman mittainen kuin kontrabassossa? Entä mistä tulee 30" skaala, sellosta?
Ei, kontran skaala taitaa 3/4 -kokoisessa soittimessa olla jotain 40" paremmalla puolen. Asiantuntevammat täsmentäkööt.
Onkohan olemassa edes mitään teoriaa mistä tuo sähköbasson skaala tulee? Muuten kuin Leo Fenderin aivoituksista, jotka sinänsä ovat usein sangen käytännöllisiä? "Soitat vanhaa jaskaa ja rekkaeta. Keräilet vinyylejä. Soundi-ihanne bassoon on -60 luvulta.
Sinä olet ollut mummo jo pitkään, et ole vain tiedostanut sitä." -arva |
 vrajala
02.12.2003 18:18:10 | |
|---|
Onkohan olemassa edes mitään teoriaa mistä tuo sähköbasson skaala tulee? Muuten kuin Leo Fenderin aivoituksista, jotka sinänsä ovat usein sangen käytännöllisiä?
Leolla oli visio. Leo ajatteli että jos mä teen tosta tollasen ja tosta tommosen ja pistän ne parilla ruuvilla kiinni, niin kyllä ne sillä soittaa. Viidenkin kymmenen vuoden päästä. Eikä noitten tekeminen oo edes kallista.
Tarina kertoo hänen kokeilleen useampia skaaloja mutta laskeutuessaan vuorelta vuonna -51 hän oli päätynyt 34 tuumaan. Totta puhuen paljon lyhyemmillä skaaloilla ei noin matalia nuotteja soitella, paljon pitemmät skaalat taas eivät normaali-ihmisen ruumiinrakenteelle sovi. Teräs kielimateriaalina rajoittaa osaltaan lyhempien (ja myös pidempien) skaalojen käyttöä. Juu, varmast näi, mää kysyi? |
 Muhwi
02.12.2003 21:54:51 (muokattu 02.12.2003 21:55:51) | |
|---|
Kyllä kontrassa otelautaa riittää, otelauta loppuu noin 24. nauhan kohdalle, siis 2 oktaavia korkeammalle kuin vapaa kieli, vaikka kaulanmutka tuleekin vastaan äkkiä. It wasn't me, it was the Other Guy. |
Niskamies
02.12.2003 22:13:39 | |
|---|
Kyllä kontrassa otelautaa riittää, otelauta loppuu noin 24. nauhan kohdalle, siis 2 oktaavia korkeammalle kuin vapaa kieli, vaikka kaulanmutka tuleekin vastaan äkkiä.
Niin, mutta oikeastaan vain ensimmäinen oktaavi on "käyttökelpoinen". Ainakin verrattuna sähköbasson yläoktaaveihin. Hanki presari ja ole tosimies! |
Karlsson
02.12.2003 22:49:29 | |
|---|
Niin, mutta oikeastaan vain ensimmäinen oktaavi on "käyttökelpoinen". Ainakin verrattuna sähköbasson yläoktaaveihin.
No hä?
Peukkuasemia vaan kehiin... "Soitat vanhaa jaskaa ja rekkaeta. Keräilet vinyylejä. Soundi-ihanne bassoon on -60 luvulta.
Sinä olet ollut mummo jo pitkään, et ole vain tiedostanut sitä." -arva |
 absqua
02.12.2003 23:19:29 (muokattu 02.12.2003 23:30:16) | |
|---|
Peukkuasemia vaan kehiin...
Right on brotha! Totta turisee hän.
Peukaloasemat erottaa pojasta miehen, siekkareita lainatakseni.
EDIT
Täytyy vähän vielä jatkaa aihetta: menkääpä joskus jonkun huippuluokan klasaribasistin soolokonserttiin jos sattuu kohdalle. Siellä on nimittäin peukaloasematkin tiuhaan käytössä, kaiken muun hienon ja mahtavan lisäksi.
Itse koin herätyksen takavuosina kun muistaakseni Jorma Katrama esitti Paganinin Moses-fantasian (tai osan siitä). Kyseinen virtuoosi-biisihän on siis alunperin kirjoitettu viululle ja kuviot ovat sen mukaisia. Siinä esityksessä ei nimittäin ollut mitään kysyttävää: kontrabasso lauloi Jorman käsissä ylärekistereissä viulun lailla ja vikkelimmätkin tilut pölähtivät ilmoille kuin vettä vaan. Siihen asti olin tyhmyydessäni kuvitellut kontrabasson olevan jotenkin jäykkä ja jähmeä peli, mutta mitä vielä. Jälleen kerran olin totaalisesti väärässä. Soundi oli samettia alhaalta aivan YLÖS asti. Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |
Karlsson
02.12.2003 23:20:54 | |
|---|
Right on brotha! Totta turisee hän.
Peukaloasemat erottaa pojasta miehen, siekkareita lainatakseni.
Hehe, kunhan sais ne vaan itse jotenkin tässä sujumaan.... "Soitat vanhaa jaskaa ja rekkaeta. Keräilet vinyylejä. Soundi-ihanne bassoon on -60 luvulta.
Sinä olet ollut mummo jo pitkään, et ole vain tiedostanut sitä." -arva |
Right on brotha! Totta turisee hän.
Peukaloasemat erottaa pojasta miehen, siekkareita lainatakseni.
EDIT
Täytyy vähän vielä jatkaa aihetta: menkääpä joskus jonkun huippuluokan klasaribasistin soolokonserttiin jos sattuu kohdalle. Siellä on nimittäin peukaloasematkin tiuhaan käytössä, kaiken muun hienon ja mahtavan lisäksi.
Itse koin herätyksen takavuosina kun muistaakseni Jorma Katrama esitti Paganinin Moses-fantasian (tai osan siitä). Kyseinen virtuoosi-biisihän on siis alunperin kirjoitettu viululle ja kuviot ovat sen mukaisia. Siinä esityksessä ei nimittäin ollut mitään kysyttävää: kontrabasso lauloi Jorman käsissä ylärekistereissä viulun lailla ja vikkelimmätkin tilut pölähtivät ilmoille kuin vettä vaan. Siihen asti olin tyhmyydessäni kuvitellut kontrabasson olevan jotenkin jäykkä ja jähmeä peli, mutta mitä vielä. Jälleen kerran olin totaalisesti väärässä. Soundi oli samettia alhaalta aivan YLÖS asti.
Jorma Katramaa ei lasketa, se ei oo enää ihminen. No okei, kyllähän sieltä voi soittaa, jos vain osais, mutta mun mielestä esimerkiksi sähköbasson toinen oktaavii on hirveen paljon helpompi handlata, mutta kaikki on mahollista. Perhana, siinä ekassakin oktaavissa on ihan tarpeeks ääniä. Sitäpaitsi mun basso on trimmattu jousisoittoon, joten sormillasoitto ylhäältä on erittäin vaikeaa. Hanki presari ja ole tosimies! |
