Kitarat: kitarakamat ›

Hintoihin en ota kantaa, mutta eikös täällä olla moneen otteeseen erinnäisissä Gibson-keskusteluissa todettu että 70-luvun Gibsonit on niitä huonoimpia koskaan tehtyjä. Jotain pannukakku-bodeja ja sellasta.
 
No ei pidä yleistää, kyllähän siellä on joukossa varmaan loistoyksilöitä ja sitten niitä vähemmän loistokkaita.
 
Ei tuommonen 70-luvun lopun peli arvoa ikänsä puolesta lisää, 2200 on kyllä aika raivokas hinta moisesta ainakin minun mielestä.'
 
E: naarmut ja kolhut on vaan plussaa laatusoittimessa :P

Hintoihin en ota kantaa, mutta eikös täällä olla moneen otteeseen erinnäisissä Gibson-keskusteluissa todettu että 70-luvun Gibsonit on niitä huonoimpia koskaan tehtyjä. Jotain pannukakku-bodeja ja sellasta.
 
Kyllä puhetta maailmaan mahtuu.
 
Läpi 70-luvun on tehty todella hyviä kitaroita. Huonoin Gibson mitä mulla itselläni on, on ES335S vuodelta 1980, eikä sekään ole huonompi kuin ...sanotaan nyt vaikka paras mahdollinen Tokai. Pikkasen kylmä, mutta varmasti jonkun vähemmän eri kitaroita soittaneen mielestä huippukeppi. Anyway sellainen kitara jolla soittaa varmasti levyt ja keikat pois tiehensä.
 
PS. Tuossa oli äskettäin myynnissä todella hyvä yksilö, reissue-goldtop, 1300 euroa. Olisiko pitänyt ostaa pois?

Ei tuommonen 70-luvun lopun peli arvoa ikänsä puolesta lisää, 2200 on kyllä aika raivokas hinta moisesta ainakin minun mielestä.
 
Ehkä sitä hintaa puolustaa vähäinen valmistusmäärä kuten Foxi edellä laittoi (1054 kpl).

Varmaan valmistusmäärät ja yksilön ominaisuudet puolustaa hintaa. Se on totta. Lisäksi jos se nyt vaikka sattumalta on jonkun oman suosikkiartistin vanha niin mikäs siinä.
 
Kannattaa kuitenkin loppujen lopuksi miettiä myös sitä että mihin käyttöön soitin tulee. Eli keräilyesinettä ei kannata välttämättä ostaa keikkakäyttöön.
Jos pelkkään treeni- ja keikkakäyttöön hakee stankkua niin noin 1300 niitä näytää tuolla torilla olevan liikkeellä.

Kannattaa kuitenkin loppujen lopuksi miettiä myös sitä että mihin käyttöön soitin tulee.
 
Ei kannata. Jos minä ostelisin kamaa käyttötarpeen mukaan, Harley Benttonit ois mun juttu. Soittimet kannattaa ostaa intuition perusteella, sellaisia mitä itse haluaa ja himoitsee. Silloin saa parhaat fibat harrastuksestaan. Ammattilaiset ostelee sitten enempi järkisyillä...

Ehkä sitä hintaa puolustaa vähäinen valmistusmäärä kuten Foxi edellä laittoi (1054 kpl).
Niin. Aikuisten oikeasti vaan -79 mallinen Stankku ei vaan ole mikään "vintage"-haluttu kitara, henk. koht. menisin tuohon hintaan testailemaan uusia Stankkuja ja tinkaisin kovasti. Yksilöitähän toki kaikki kitarat, toihan voi olla vaikka kuinka hyvistä puista tehty nätisti soiva peli, kokeilematta paha mennä sanomaan, mutta itse en -79stä maksaisi kutakuinkin samaa hintaa kuin uudesta pelistä.

Hintoihin en ota kantaa, mutta eikös täällä olla moneen otteeseen erinnäisissä Gibson-keskusteluissa todettu että 70-luvun Gibsonit on niitä huonoimpia koskaan tehtyjä. Jotain pannukakku-bodeja ja sellasta.
 
On todettu, mutta onko toteamuksille ollu minkäänmoista ns. "laajaa pohjaa".. Monta kertaa käy sillee, että moneen kertaan "todettu" juttu jääkin elämään ns. faktana ja ylimpänä totuutena, jopa kuulu dis-informaation mestari Jooseppi Köppelssi totesi, että on 3 mahdollisuutta käyttää oikeaa tietoa, eli oikein, väärin tai olla käyttämättä.. ja riittävän vakuuttavasti ja usein toistettu epätosi on hyvin äkkiä totta.. ;)
 
Suurimmat laadulliset ongelmat, kuten oon jokusenkin kerran ansiottomasti yrittänyt todistella, oli ko. tehtaalla tuossa ENNEN vuotta 1970, aikana jolloin Rendell oli saapunut korvaamaan Ted McCartyn suurta panosta. Siinä oli syitä monioita, miksi homma ei toiminut etupäässä halvempien mallien osalta, mm. lakkoja, "union problems" ja johtamisilmapiirissä tapahtuneita kahnauksia. Suurimpana syynä lähinnä oli tuo "halpamallien" tuotantovoluumin kova nosto, josta seurasi raaka-aineongelmia ja laadunvalvontaongelmia. Homma oikaistiin 1970-luvun alussa, mutta niinkuin voimme huomata, "paha kello kauas kuuluu"..
 
Pieni fakta yhtiön sähkisten takuupalautusprosentista Norlinin viimeisiltä vuosilta 1980-1986, solid bodyjen takuupalautusprosentti oli keskimäärin 0.72. Olis kiva saada moista tietoa muiltakin valmistajilta, ehkä. Niinkuin laadun mittarina, ettei vaan hypen ja mainonnan. ;)
Vaan eipä taida olla kanttia heillä niitä julkistaa.....

Oma Custom on vuodelta 1979 (maaliskuun 22. päivä, Nashville).
 
Laadussa ei valittamista, soi hienosti ja sopii tassuun, tulee hyvä fiilis soittaa. Täydellinen minulle siis.
 
Toisaalta tuota etsiessäni kokeilin noin 30 erilaista Les Paulia, uusia ja vanhoja. Huonoimmat kokeilemani olivat vuoden -74 Custom (painoi kuin synti) ja ihka uusi Custom (elettiin vuotta 2003, tämä tuntui liian uudelta ja kuolleelta).
 
Fiilisjuttujahan nämä ovat ja jokainen vanhaa (tai uutta) kitaraa ostava maksaa soittimesta sen verran, kuin itsestä tuntuu sopivalta. Jos hinta on liian suuri, jää kitara ostamatta. Ei noihin mitään yleispäteviä hintatasoja ole, luulen että moni ei maksaisi minun kitarastani sitä 1900 euroa, minkä itse pulitin, mutta kun tämä oli se kitara, joka kuiskasi "ota mut", niin minkäs teet...
 
Tokihan olisin varsin iloissani (tai pankkitilini olisi), jos tuo kuiskaaja olisi ollut Squier Hello Kitty, mutta näin ei käynyt :)

Ei kannata. Jos minä ostelisin kamaa käyttötarpeen mukaan, Harley Benttonit ois mun juttu. Soittimet kannattaa ostaa intuition perusteella, sellaisia mitä itse haluaa ja himoitsee. Silloin saa parhaat fibat harrastuksestaan. Ammattilaiset ostelee sitten enempi järkisyillä...
 
Juur noin. Plussa.

sillä on soittanut ilmeisesti the hellacopterssin kitaristi!
 
http://irc-galleria.net/view.php?nick=-Razz-&image_id=48960058
 
"Sillä on soittanut ilmeisesti" ei nosta hintaa. Pitänyt joskus hyppysissään ja omistanut ovat kaksi eri asiaa. Ja "(melko)tunnetun artistin entinen"-status ei nosta hintaa pätkääkään jos omistuksesta ei ole dokumenttia. Eikä välttämättä nosta vaikka dokumentti olisikin. Hetken omistettu ei ole sama asia kuin koko uran mukana ollut legendaarinen soitin joka henkilöityy soittajaansa, äärimmäisinä esimerkkeinä tietenkin Blackie ja Number One.

"Sillä on soittanut ilmeisesti" ei nosta hintaa. Pitänyt joskus hyppysissään ja omistanut ovat kaksi eri asiaa. Ja "(melko)tunnetun artistin entinen"-status ei nosta hintaa pätkääkään jos omistuksesta ei ole dokumenttia. Eikä välttämättä nosta vaikka dokumentti olisikin. Hetken omistettu ei ole sama asia kuin koko uran mukana ollut legendaarinen soitin joka henkilöityy soittajaansa, äärimmäisinä esimerkkeinä tietenkin Blackie ja Number One.
 
Joo, ei taida pelurin nimi tässäkään yhtälössä ihmeitä painaa: http://www.jimsguitars.com/store/mcart.php?ID=1020
 
:-)

Heh. Menkää jäätelökioskille =)

PS. Tuossa oli äskettäin myynnissä todella hyvä yksilö, reissue-goldtop, 1300 euroa. Olisiko pitänyt ostaa pois?
 
Siis Historic-sarjaa vai miten reissue? Jos kyseessä historic niin ihan varastetun hinta koska uuden ovh pajalla 3440€ ja katuhinta noin 500€ vähemmän. Mutta halvalla olisit saanut kieltämättä.

Oliko tuo sun customi juurikin se joka oli Custom-Soundsilla myynnissä ja ostit sieltä sen? LP:tä kuolasin ja vaihtoehdot oli sillon aikanaan custom ja stankku. Tuo customia olin ajatellu mut just sillon ei liiennyt fyrkkaa yhtään. Sit se hävis sieltä ja mulle tuli yllättäen fyrkkaa. Ostin stankun, juurikin sellaisen kuin olin halunnut. Heh :-)
 
Juu, sama yksilö. Tosin löysin oikean omistajan ja ostin ilman välikäsiä sen.

Joo, ei taida pelurin nimi tässäkään yhtälössä ihmeitä painaa: http://www.jimsguitars.com/store/mcart.php?ID=1020
 
:-)
 
Eipä joo hehheh. Normaali '59 Standardkin maksaa jo ihan tarpeeksi. Komeahan kitara tuo on, itseasiassa melkeinpä oma unelma Les Paul, eikä se ainakaan haittaa että Whitasnaken kitaristikin on tuolla vedellyt.

Siis Historic-sarjaa vai miten reissue? Jos kyseessä historic niin ihan varastetun hinta koska uuden ovh pajalla 3440€ ja katuhinta noin 500€ vähemmän.
 
Moro.
 
Mikä on katuhinta? Siis käytetyn hinta? Saako noista ritsoista noin paljon?

Moro.
 
Mikä on katuhinta? Siis käytetyn hinta? Saako noista ritsoista noin paljon?
 
Se hinta millä noita myydään uutena. Pajalla on tällä hetkellä R7 käytettynä 2800€ ja ollut jo jonkin aikaa. Mistä voidaan päätellä ettei ihan sitä saa käytetystä :) Eikä ihme jos noin suurinpiirtein samalla rahalla saa uuden V.O.S.in.

Se hinta millä noita myydään uutena.
 
Jees. Niin vähän ajattelinkin, kun ei esim. käytetty piri tuntunu kovin järkevältä ajatukselta. Noin niinkun myymisen kannalta.
 
Siks kyselin, kun pitäis myydä jotain, että pääsis lääkäriin perskeles. Jees jees.

Jees. Niin vähän ajattelinkin, kun ei esim. käytetty piri tuntunu kovin järkevältä ajatukselta. Noin niinkun myymisen kannalta.
 
Siks kyselin, kun pitäis myydä jotain, että pääsis lääkäriin perskeles. Jees jees.
 
Jos historic paulisi olet myymässä niin olen kovasti kiinnostunut. Semmosen olen kaavaillut ostavani lähitulevaisuudessa.