Yleistä keskustelua musiikista ›

Eikös Michael Jackson ostanut jossain vaiheessa suuren osan Lennon/McCartneyn tekijänoikeuksista?

Eikös Michael Jackson ostanut jossain vaiheessa suuren osan Lennon/McCartneyn tekijänoikeuksista?
 
Juu, ja vaihtoivat melekosella summalla käsittääkseni taas omistajaa, jollekkin levy-yhtiölle tai perikunnille kai.
 
Olen tod.näk. väärässä, perstuntumaa.

Juu, ja vaihtoivat melekosella summalla käsittääkseni taas omistajaa, jollekkin levy-yhtiölle tai perikunnille kai.
 
Olen tod.näk. väärässä, perstuntumaa.
 
Minunkin käsitykseni mukaan Lennon/McCartney-biisien oikeudet kuuluvat nykyisin jollekin muulle kuin Michael Jacksonille joka tietääkseni joutui ne myymään pois rahavaikeuksiensa takia.
 
Hyvä juttu mielestäni tämä että artistit vetoavat tekijänoikeussuojan pidentämisen puolesta. Siinä ei mielestäni ole kyse vain rahasta vaan myös periaatteesta. Kukapa ei haluaisi oikeutta päättää omien töidensä käytöstä. Mielestäni kaikilla luovaa työtä tekevillä pitäisi olla elinikäinen oikeus (ja kuoleman jälkeen oikeus siirtyisi automaattisesti perikunnalle ja periytyisi koko ajan) päättää miten teosta käytetään ja missä yhteydessä sekä lisäksi saada siitä reilu korvaus. Tämä ei koske vain musiikintekijöitä vaan myös elokuvantekijöitä, kirjailijoita, näytelmien tekijöitä, toimittajia jne. Tekijänoikeudet ovat mielestäni verrattavissa ihmisoikeuksiin joten niitä pitää puolustaa.

Olen sanonut ennenkin, että nuo popparit elää nykyään liian vanhoiksi.

Tuo nykyinen 50 vuoden suojaraja koskee nimenomaa levytysten oikeuksia ja on mielestäni aivan passeli. Mistään muista tekijänoikeuksista tuossa jutussa ei puhuta yhtään mitään. Eiköhän Briteissä ole samalla lailla kuin Suomessa tekijänoikeudet säveltäjien ja sanoittajien osalta voimassa 70 vuotta säv. & sanoittajan kuoleman jälkeen.

Tuo nykyinen 50 vuoden suojaraja koskee nimenomaa levytysten oikeuksia ja on mielestäni aivan passeli. Mistään muista tekijänoikeuksista tuossa jutussa ei puhuta yhtään mitään. Eiköhän Briteissä ole samalla lailla kuin Suomessa tekijänoikeudet säveltäjien ja sanoittajien osalta voimassa 70 vuotta säv. & sanoittajan kuoleman jälkeen.
 
Joo, niinpäs olikin.:) Mutta levytystenkin oikeuksienkin suojarajan pitäisi mielestäni olla huomattavasti tuota 50 vuotta pidempi. Tuo laki on mitä ilmeisimmin laadittu aikana jolloin ihmisen keskimääräinen elinikä oli nykyistä lyhyempi - varsinkin monien muusikoiden. Lakien ja asetusten mielestäni pitää muuttua ajan vaatimusten mukaan ja niin myös tässäkin tapauksessa. Meillä täällä Suomessa hyvä esimerkki ajastaan jäljessä olevasta lainsäädännöstä on opintotukilaki joka on junnannut vuosia paikoillaan vaikka elinkustannukset ovat monessa mielessä nousseet.

Joo, niinpäs olikin.:) Mutta levytystenkin oikeuksienkin suojarajan pitäisi mielestäni olla huomattavasti tuota 50 vuotta pidempi.
 
Tuolla suojarajan nostamisella, varsinkin takautuvasti, on monenlaisia vaikutuksia, eivätkä ne ole välttämättä positiivisia, kuten saattaisi äkkiä mielessään kuvitella.
 
Pekka Gronowin blogissa on seurattu juuri tämän keskustelun aihetta:
 
http://blogit.yle.fi/tekijanoikeutt … itanniassa_gowersin_mietinto_valmis
 
http://blogit.yle.fi/ei_sentaan_95_vuotta
 
http://blogit.yle.fi/piteneekotekijanoikeus95vuoteen

Minunkin käsitykseni mukaan Lennon/McCartney-biisien oikeudet kuuluvat nykyisin jollekin muulle kuin Michael Jacksonille joka tietääkseni joutui ne myymään pois rahavaikeuksiensa takia.
http://ask.yahoo.com/20031210.html
Jackson/Sony omistaa oikeudet 50/50. Sonyllä etuostooikeus Jacksonin osuuteen, jos hän ei hoida velkojaan Sonylle. Käytännössä Sony kontrolloi.
 
Ja itse asiasta. Kyllä tekijänoikeussuojan pitäisi kestää vähintään ihmisen potentiaalisen eliniän ajan. Pop-musiikin saralla kuolemattomat teokset voidaan tehdä jo ennen 20 ikävuotta, joten varmasti Britteinsaarilla on syytä pidentää suoja-aikaa.

Miten tuo homma nyt käytännössä menee? Eli, kun jokin levy ns. vapautuu tekijänoikeus suojasta, ei artisti voi enää saada rojalteja sen myynnistä. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että kuka tahansa saa valmistaa äänitteestä kopioita, ja myydä sitä eteenpäin omaan piikkiinsä, vai jääkö tämä oikeus käytännössä vain alkuperäisen masternauhan omistajalle?
Voinko minä ostaa kopion Cliff Richardin ensilevytyksestä, ja kun se mahdollisesti nyt 50 vuoden jälkeen vapautuu tekijänoikeuksista, tehdä siitä kopioita ja myydä laillisesti eteenpäin?

systeemin mädännäisyyttä 70-luvulla suu vaahdossa julistaneet punkkaritkin varmaan liittyvät rintamaan kunhan ehtivät - vanhemmiten kapitalistisen systeemin mahdollistama koroilla eläminen alkaa kummasti kiinnostamaan

Miten tuo homma nyt käytännössä menee? Eli, kun jokin levy ns. vapautuu tekijänoikeus suojasta, ei artisti voi enää saada rojalteja sen myynnistä. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että kuka tahansa saa valmistaa äänitteestä kopioita, ja myydä sitä eteenpäin omaan piikkiinsä, vai jääkö tämä oikeus käytännössä vain alkuperäisen masternauhan omistajalle?
Voinko minä ostaa kopion Cliff Richardin ensilevytyksestä, ja kun se mahdollisesti nyt 50 vuoden jälkeen vapautuu tekijänoikeuksista, tehdä siitä kopioita ja myydä laillisesti eteenpäin?
 
Tuo onkin muuten hyvä kysymys. Miten esim. Suomen tekijänoikeuslaki tuohon suhtautuisi?

Tossa tuore taiteilija Teemu Mäen (just se kissavideomies, mut eihän takerruta siihen) kolumni tekijänoikeuksista. "Tekijänoikeuksien suoja-aika pitäisi venyttää äärettömäksi."
 
http://www.voima.fi/content/view/full/1923

Mun mielestä on aivan käsittämätöntä sekin kuinka oikeudet periytyy taiteilijan kuoleman jälkeen perikunnalle. Miten tuo asia nyt oikein perikunnalle liittyy? Onko vaikkapa Bachin musiikki lopullisesti pilalleraiskattua vaikkei sen oikeuksia enää kellään yksityishenkilöllä olekaan? Mielestäni kaikkien kannalta reiluin ratkaisu olisi taiteilijan kuolemaan asti ja sen jälkeen vapaata riistaa käyttää niin väärin kuin ikinä vain keksii.

Mun mielestä on aivan käsittämätöntä sekin kuinka oikeudet periytyy taiteilijan kuoleman jälkeen perikunnalle. Miten tuo asia nyt oikein perikunnalle liittyy? Onko vaikkapa Bachin musiikki lopullisesti pilalleraiskattua vaikkei sen oikeuksia enää kellään yksityishenkilöllä olekaan?
 
Eihän tossa olekkaan kysymys siitä, että musiikki jotenkin pilaantuisi. Taiteilijan perintö jälkipolville, eli elämäntyö koostuu hänen teoksistaan, ihan niinkuin yrittäjän elämäntyö on hänen rakentamansa yritys ja sen brändi ja toiminta. En minäkään voi yhtäkkiä napata jonkun perheyrityksen liikemerkkiä ja brändiä ja ruveta myymään niitä ominani omistajan kuoltua. Ihan samalla tavalla periytyy oikeus taiteilijan elämäntyön vaalintaan ja siitä vielä mahdollisesti kuoleman jälkeen koituvaan taloudelliseen hyötyyn.
Vuosikymmenten jälkeen tuo perillisyyden raja tietysti hämärtyy, joten on sikäli jokseenkin ymmärrettävää, että oikeus teoksiin jossain vaiheessa raukeaa.

Leikari: systeemin mädännäisyyttä 70-luvulla suu vaahdossa julistaneet punkkaritkin varmaan liittyvät rintamaan kunhan ehtivät - vanhemmiten kapitalistisen systeemin mahdollistama koroilla eläminen alkaa kummasti kiinnostamaan
 
:-)
 
Tämähän sinällään olisi mielenkiintoinen keskusteluaihe, jos porukka ymmärtäisi, mistä tässä on kysymys.

Leikari:
systeemin mädännäisyyttä 70-luvulla suu vaahdossa julistaneet punkkaritkin varmaan liittyvät rintamaan kunhan ehtivät - vanhemmiten kapitalistisen systeemin mahdollistama koroilla eläminen alkaa kummasti kiinnostamaan
 
Kapinallisuus on vain yksi myyntivaltti. Kyllä ihminen on oikeutettu saamaan palkkaa työstään siinäkin tapauksessa, että se työ on palkanmaksajan kritisoimista.
 
"Oikeus purra ruokkivaa kättä" on aina ollut valtti jolla tuodaan ostoksille kaupan vastustajatkin.
 
'Koroilla eläminen' on kyllä mun mielestäni epäreilusti sanottu sinulta, kun kyse on tuotteesta jonka myynti jatkuu edelleen, ja jonka voitto on nimen omaan jyvitetty pieniin osiin mahdollisimman pitkän myyntiajan toivossa. Jos luovaa työtä alettaisiin punnita tuollaisin kadunlakaisijan perustein; eli työ koskisi vain itse tekemistapahtumaa, pitäisi sitten varmaan lisätä työaikaan koko kouluttautumisen ja elämänkokemuksen hankkimisen aika.

Mun mielestä on aivan käsittämätöntä sekin kuinka oikeudet periytyy taiteilijan kuoleman jälkeen perikunnalle. Miten tuo asia nyt oikein perikunnalle liittyy? Onko vaikkapa Bachin musiikki lopullisesti pilalleraiskattua vaikkei sen oikeuksia enää kellään yksityishenkilöllä olekaan? Mielestäni kaikkien kannalta reiluin ratkaisu olisi taiteilijan kuolemaan asti ja sen jälkeen vapaata riistaa käyttää niin väärin kuin ikinä vain keksii.
 
Sitten olemme eri mieltä. Mutta ei siitä sen enempää.
 
Ei mikään vituta enempää kuin halpiskokoelmat. ei mikään.

Mun mielestä on aivan käsittämätöntä sekin kuinka oikeudet periytyy taiteilijan kuoleman jälkeen perikunnalle. Miten tuo asia nyt oikein perikunnalle liittyy? Onko vaikkapa Bachin musiikki lopullisesti pilalleraiskattua vaikkei sen oikeuksia enää kellään yksityishenkilöllä olekaan? Mielestäni kaikkien kannalta reiluin ratkaisu olisi taiteilijan kuolemaan asti ja sen jälkeen vapaata riistaa käyttää niin väärin kuin ikinä vain keksii.
 
Kaikki vaan jakoon! Päästäis perintöverojahkailuista! Tulis mielenkiintoisia vaiheita kun jotain A. Ahlströmiä pääomistajan kuoleman jälkeen nopeimmat ryöstäis.