Livetoiminta ›

Puoliksi jne. ja solmuun _ei teippiä_. Joskus ysärin alussa olen tätä menetelmää alkanut omissa piuhoissani käyttämään, ja hyvin on säilyneet piuhat ehjinä.

Otetaan oikealla kädellä piuhan päästä kiinni, vasemmalla kädellä tartutaan noin 40 cm päästä kiinni ja sen jälkeen kädet ikäänkuin vaihtavat ylä- ja alapuolen väliä samalla keräten sitä johtoa nippuun, lopuksi koko systeemi sillä loppupiuhalla pakettiin. Hankala selittää mut ei mee kierteelle ja pysyy siistinä pötkönä.
 
Näin minäki oon vetäny. Ehdottomasti siistein pötkö tulee ja nopea on aukaistakkin. Eikä mene punnelle niinkuin rullalle pyöritettäessä.

Teippi on kyllä ei-ei. Ostin biltemasta parisatsia velcro kaapelisiteitä, niillä saa kätsästi kerät kasaan. Perus vyyhdittäminen on kätevämpi tapa, mutta kovin harva "apulaisista" osaa tehdä sen kyllin yksinkertaisella tavalla. Kerimisessähän piuhaan muodostuu helposti kierrettä ellei sitä suoristeta ensitöiksi koko pituudeltaan.

Hmm. Mä käytän tota kyynärpää-kämmen -käärintää, mutta yhdistettynä siihen piuhan kääntelyyn/oikomiseen tarvittaessa. Oikeastaan tossa ratkaisee se, että kääriikö sitä niin, että tyhjä käsi(siis se missä ei pidä vyyhteä) liikkuu vai niin, että se vyyhtikäsi liikkuu. Kun pyörittää sitä vyyhtiä, niin toinen käsi suoristaa piuhaa samalla kun pitää johdosta tiukasti kiinni. Ja jos siinä on yhtäkkiä solmua tms, niin vyyhtikäsi pitää piuhasta kiinni ja oikea käsi selvittää.
 
Mikkipiuhassa se loppupää kierteelle ja lenkin+viimeisen silmukan välistä, kaikki mikkijohtoa isommat teipillä. Pitää vaan olla tarkkana kun käärii, että piuhojen päät jää eri puolille vyyhteä, sillon sen saa avatessa heittämällä auki. Ei oo menny kahdeksikolle ja aukee siis nätisti. Mut niputettuna piuhan saa paiskata täysiä lavalta saliin, eikä aukea.
 
Samalla metodilla kaikki, paitsi kun piuha on 32A ja pituutta yli 15m. Sit voi kiertää vyyhteä ihan lattialla ja lopuksi teipillä kii.
 
Niin ja ne alle 6m piuhat puoliks-puoliks ja solmuun. Samoin kun metriset stubut.
 
Niin ja sit pitää muistaa mikkipiuhan tapauksessa, että se loppupää, mikä tulee kierteelle sen vyyhden ympärille EI saa olla xlr:n tapauksessa narttupää. Näyttää rumalta kun laittaa ens kerran sitä laulumikkiin kiinni. :D
 
Ton saa munattua heti sillä, jos kiertää piuhaa vyyhdeksi sillä vapaalla kädellä. Sen pitää pysyä paikallaan ja vyyhtikäsi tekee työn. Tästä pitää vissiin tehdä video. :D Aika hankala selittää.
 
Tapoja tuntuu olevan monta, mutta se mikä ratkaisee tässä on mun mielestä se(siis "oikeaoppisen" käärimisen ohella, eihän noita toki haluta rikkoa), että kaikki jotka kyseisiä piuhoja käsittelevät, käärivät ne samalla metodilla. Silloin kuka tahansa käyttäjistä saa ne myös auki ilman vatsahaavaa. Siis firman sisäinen piuhakurssi päälle. :D

Sama tyyli, kuin Marzilla. Piuhat pysyy todella nätissä paketissa jämäkästi, eikä tule kierteitä. Mulle tuon puolittamisen raja on melkein jo 3m piuha. Siitä pitemmät (mulla seuraava pituus vasta 5m tosin) menevät vyyhdille. Kaukokaapelin kanssa tarvitaankin jo vähän järeämpiä konsteja.

Me käytettiin aikoinaan videohommissa puutarhaletkulle tarkoitettuja veivattavia ja pyörillä varustettuja keloja. Kummasti roudaushommat ja kaapelien kerimiset helpottu.

Itse käytän kitarapiuhoille tuota puolitus-solmu-menetelmää. On ihan must nopeissa lavavaihdoissa. Paitsi nyt ostin piuhat joissa on Velcro, ja olen ihan kummissani sen kanssa.

Juu siis sehän piti noista teipeistä sanoa, et ei sit TODELLAKAAN mitään maalarinteippiä tai muuta fiksua järjestelyä. Ku käyttää jotain kunnon sähköteippiä (Itteäni on Advance palvellu hyvin) ja jaksaa vielä AVATA sen teipin niin ei jää tahroja ja pysyy piuhat siistinä.

Jep, hyvää nittonia vaan. Ja sit kun pistää sen kiinni, niin pyöräyttää vähän rullaa ennen kuin nyppää sen teipin katki-> avausta helpottava liimautumaton vekki. :D

Nittoa kun jätät sinne keissin pohjalle lojuskelemaan vuodeksi niin on mitä mainiointa mähnää...
 
Sanokaa rohkeasti EI teipeille :)

Jos jostain syystä haluaa teipata, kantsii teipata vika sentti piuhasta itseensä liimapuoli liimapuoleen-henkisesti. Jää näppärä "kanta" mistä teippauksen voi nypätä auki.
 
EDIT: siis siihen piuhaan itseensä. Ei itseensä-itseensä.

paitsi kun piuha on 32A ja pituutta yli 15m. Sit voi kiertää vyyhteä ihan lattialla ja lopuksi teipillä kii.
 
Voimavirtapiuhoihin kannattaa solmia köydenpätkä kiinni, jolla koko paketin saa näppärästi kasaan. Ei tarvitse aina etsiä sitä teippirullaa jostain taskunpohjalta.

MInäkin käytän tuota puolitusta ja solmua. Sitten sähköjohdot kyynärpääkiepille ja sitten sellaisilla halvoilla isoilla nippusiteillä kiinni. Kun ostaa riittävän halpoja, ne on sit sellasia jotka saa paljain käsin naksautettua poikki. (eli siis tosi paskoja, mut tässä ne toimii!) Ei oo teippimähmää missään, tosin jäähän siitä aina aika paljon nippusideroskia.

MInäkin käytän tuota puolitusta ja solmua. Sitten sähköjohdot kyynärpääkiepille ja sitten sellaisilla halvoilla isoilla nippusiteillä kiinni. Kun ostaa riittävän halpoja, ne on sit sellasia jotka saa paljain käsin naksautettua poikki. (eli siis tosi paskoja, mut tässä ne toimii!) Ei oo teippimähmää missään, tosin jäähän siitä aina aika paljon nippusideroskia.
 
Mie olen alkanut investoimaan sähköjohdoissa sellaisiin pieniin keloihin missä on 7 metriä piuhaa ja se kelaantuu sinne suojaan, siis suljettu pikkukela. Tämä siis jatkojohdoissa.
 
Helppo kelata talteen, siisti, pysyy kunnossa ja helppo ottaa käyttöön eikä tule mitään roskaa minnekään.

Mie olen alkanut investoimaan sähköjohdoissa sellaisiin pieniin keloihin missä on 7 metriä piuhaa ja se kelaantuu sinne suojaan, siis suljettu pikkukela. Tämä siis jatkojohdoissa.
 
Noissa on se paha että metrin matkalle täytyy kuitenkin avata se koko seitsemän metriä, ettei pääse johto lämpenemään kelalla. Yksi bändi tuli kerran keikalle, kitaristi ja basisti laittoivat putkijutskansa nimenomaan tollaisen kelalla olevan sähkön taakse. Vaikka olin vienyt niille sähkön styrkkareiden luo olivat laittaneet kuitenkin vielä sen omansa, sitähän ei silloin tarvinnut avata kuin 30 senttiä. keikan aikana sitten poksahti kelalla oleva lämpösuoja (vai mikä lie) päälle ja lopetti sähkönjakelun. Hitto kun ei aina kerkeä kaikkea vahtaamaan.
 
E: Ai niin, joskus pohdittiin hönöpäissään että jos tekisi sellaisen lavarasian missä olis piuhat valmiina. Vanhoista imureista niitä keloja, menis varmaankin helposti joku 15 metriä mikkipiuhaa per kanava eikä taatusti olisi ylimääräistä johtoa lavalla. Purkaessa sitten vaan steppailisi sen lavarasian luona ja piuhat kelaantuisivat kuin itsestään... Toisaalta onhan sitä joskus suunniteltu imevää PA:takin, sekin tapahtui yllättäen baarissa.
 
No joo, taidanpa lähteä töihin ja lopettaa tän höpötyksen.

Noissa on se paha että metrin matkalle täytyy kuitenkin avata se koko seitsemän metriä, ettei pääse johto lämpenemään kelalla.
 
Kandee muutenkin miettiä, ettei tee vahingossa käämejä. Pitkä rundi, socapexit ja mestat linjalla jäähalli-Porvoon Nevada mahdollistavat tämmöset ettei huomaakaan.
 
Yhdellä mun tuntemallani monitorijäbällä oli yksi roikkaletka lavasähköjä varten. Hän laittoi monitoritiskin paikoilleen, kaivoi läjän keisistä ja alkoi tiputella sitä tiskin kulmalta etiäpäin. Samalla tuli mitatttua lava ja kaikki kamat paikoilleen kuin ennenkin.
 
Mitä tulee teippeihin, niin kandeis kuitenkin opetella edes joku tapa tehdä nippu. Teipit (ja kaikki muukin ylimääräinen tauhka) sucks. Jos tekee itselle, niin pääasia, että itse saa auki. Jos tekee vuokrafirmalle, niin olisi hyvä, jos kaikki tekis samalla lailla vaikka eri lailla kuin naapurissa.

sitähän ei silloin tarvinnut avata kuin 30 senttiä. keikan aikana sitten poksahti kelalla oleva lämpösuoja (vai mikä lie) päälle ja lopetti sähkönjakelun. Hitto kun ei aina kerkeä kaikkea vahtaamaan.
 
Mää oon yrittäny aina tsekata, et mistä poppari virtansa ottaa. Joku tahtoo aina vetää sen seinätöpselistä ja sit kun oma tarjokki tulee voimavirtakeskuksen kautta, niin siinä on vaaransa. Jos bändillä on oma henkilökunta, niin yleensä ne tietää kysyä asiaa, mut poppari ei aina hoksaa, vaan ottaa sähkön mistä sattuu. :D
 
Ja juu, tiedän tapauksia, et etupäähän vedetty sähköjojo on poksauttanu lämpösulakkeen. Ei mukavaa. :D

Noissa on se paha että metrin matkalle täytyy kuitenkin avata se koko seitsemän metriä, ettei pääse johto lämpenemään kelalla. Yksi bändi tuli kerran keikalle, kitaristi ja basisti laittoivat putkijutskansa nimenomaan tollaisen kelalla olevan sähkön taakse.
 
Miun piuhat on vain ja ainoastaan omien bändien käytössä ja pistän ne lavalle korkean omakätisesti. :)

(Jep - tajuan kirjoittavani tosi vanhaan ketjuun... )
 
Suosisin mielelläni tuota over-under ja tarranauhalla kiinni metodia mutta mistä saa toimivia ja siistejä velcro tarranauhoja mikkipiuhojen niputtamiseen?
 
- huomaamattoman värisiä (eikä räikeitä tekstejä)
- ei liian isoja
- pitää olla sellainen, ettei irtoa helposti kaapelista
 
Jossain Thomannilta tilatuissa kaapeleissa on ollut mukana sellainen ohut ehkä sentin levyinen musta tarra mikä olis hyvä mutta eivät taida myydä erikseen.