Gamo 27.11.2003 18:44:39 | |
---|
Akustisessa kitarassanin tuntuu olevan kuollut kohta juuri sillä kohtaa, missä pitäisi vapaan G-kielen soida. Sama sävel soitettuna alemmilta kieliltä antaa saman vastauksen: dunk. Ilmeisesti kyseessä on kopan resonanssitaajuus. Onko mahdollista häivyttää tämä jotenkin tai siirtää se vaikka jonnekin muualle? |
Congi 27.11.2003 22:16:15 (muokattu 27.11.2003 22:16:37) | |
---|
On. Jäykistämällä tai löysäämällä kansia. Ammattilaisilla on laite jolla pystyy selvittää kannen resonanssitaajuudet ja tarvittaessa hallita niitä. Kansia voi löysentää esimerkiksi höyläämällä kannen alla olevia tukirimoja, jäykistäminen voi taas tehdä liimaamalla kannen alle ylimääräisiä pikkurimoja. Että semmoista ;) T.Congi |
vrajala 27.11.2003 22:32:47 | |
---|
Onko se dunk ollut siellä aina, kehittynyt ajan myötä vai ilmaantunut äkkiä? Dunk voi olla halkeama puussa, auennut liimasauma tai irtonainen/rikkinäinen osa. Tahi jotain muuta, The Dunk works in mysterious ways. Kotioloissa voi kokeilla vaimentaa eri osia ja kohtia kouran avulla. Jos vika ei paikannu tahi on oman taidon ulottumattomissa kannattaa kääntyä ammattimiehen puoleen. Itseltäni löytyi joskus dunk (tai ehkä pikemminkin drrsssnnk) Ibanezin plekusuojasta. Juu, varmast näi, mää kysyi? |
Fortune 27.11.2003 23:35:38 | |
---|
Les paulini kaularaudan säätökolon suojamuovilätkä resonoi Bb-sävelen taajuudella. Ei haittaa, kun on sähkökitara. |
nyholral 28.11.2003 19:39:31 | |
---|
Les paulini kaularaudan säätökolon suojamuovilätkä resonoi Bb-sävelen taajuudella. Ei haittaa, kun on sähkökitara. Nyt iski drynk taidan lähteä kaljalle |
On. Jäykistämällä tai löysäämällä kansia. Ammattilaisilla on laite jolla pystyy selvittää kannen resonanssitaajuudet ja tarvittaessa hallita niitä. Kyllä ne resonanssitaajuudet voi ihan kotioloissakin löytää, jos vaan on mikrofoni (mieluiten kontaktimikrofoni) ja äänenkäsittelyohjelma, jossa on spektrianalysaattori. Koputtelet vaan kitaran runkoa (kielet sammutettuna) ja nauhoitat mikrofonilla. Sitten vaan käytät spektrianalysaattoria, niin voilá: näet rungon resonanssitaajuudet, tosin aika likimääräisellä tarkkuudella. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ne soitinrakentajat rungon ominaisvärähtelytaajuuksia tutkivat. Veikkaan että niillä on jänniteohjattu tärisytin, joka kiinnitetään runkoon ja johon syötetään pink noisea. Tai sitten tehdään taajuuspyyhkäisy ja ajetaan spektrianalyysi. Puujalkavitsien asialla jo vuodesta 1978. |
Congi 30.11.2003 23:18:41 (muokattu 30.11.2003 23:19:59) | |
---|
Koputtelet vaan kitaran runkoa (kielet sammutettuna) ja nauhoitat mikrofonilla. Sitten vaan käytät spektrianalysaattoria, niin voilá: näet rungon resonanssitaajuudet, tosin aika likimääräisellä tarkkuudella. Ja näillä likitarkoilla arvoilla yrität "korjata" ongelman? Olisi mielenkiintoista tietää, miten ne soitinrakentajat rungon ominaisvärähtelytaajuuksia tutkivat. Akustisen sekä klassisten kitaroitten kanssa käytetään esimerkiksi seuraavaa tapaa. Kanteen kohdistetaan suht kovalla volumella erilaisia taajuuksia ja tarkkaila kannen käyttäytymistä. T.Congi |
JulGubbe 30.11.2003 23:27:13 (muokattu 30.11.2003 23:28:53) | |
---|
Ja näillä likitarkoilla arvoilla yrität "korjata" ongelman? No ei ne nyt niin epätarkkoja ole. Kyllä em. menetelmällä näkee jos resonanssitaajuus on juuri ikävästi jonkin (avoimen) kielen (perus?)taajuus. EDIT: Akustisen sekä klassisten kitaroitten kanssa käytetään esimerkiksi seuraavaa tapaa. Kanteen kohdistetaan suht kovalla volumella erilaisia taajuuksia ja tarkkaila kannen käyttäytymistä Siis meinaatko, että äänellä, vai jonkinlaisella mekaanisella värähtelijällä? Puujalkavitsien asialla jo vuodesta 1978. |
Congi 30.11.2003 23:31:15 | |
---|
Siis meinaatko, että äänellä, vai jonkinlaisella mekaanisella värähtelijällä? Äänellä T.Congi |
vrajala 01.12.2003 00:02:14 | |
---|
No niin, Pukki totutun tieteellisellä lähestymistavallaan kertoo kysyjälle, että pitkällisen tutkiskelun ja monimutkaisten mittausten jälkeen voidaan havaita, että kitara todellakin resonoi avoimella g-kielellä. Anteeksi, arvostan yleensä tieteellistä lähestymistapaa ja pidän Pukin mielipiteitä arvossa. Joskus tieteily vaan tuppaa saavuttamaan koomisiakin ulottuvuuksia. Myönnän itsekin syyllistyväni samaan... Mutta jos joku täällä tietää tosta kansien jäykistämisestä tai löysentämisestä muutakin kuin että "Noselisäs vissii tai ehkäse otti poisjotai puuta. Emmäätiä", niin olisi mukavaa laajentaa tietämystään. Kannen resonanssien kanssa pelaaminen ei oikein voi olla kovin yksinkertaista touhua jos otetaan kaikki tekijät (värähtelyjen muodot, kielten jännitys, jäykkyydet ymymym.) huomioon. Paitsi jos touhutaan ihan mutu-pohjalta. "Joo, tosta mää veistän! Tulee hyvä! 150 euroa..." Juu, varmast näi, mää kysyi? |
Congi 01.12.2003 00:35:08 (muokattu 01.12.2003 00:35:29) | |
---|
Kannattaa poiketa Liikasella ja kysellä heidän menetelmistä. Kauko Liikanen vois kertoo sulle lisää. T.Congi |
JulGubbe 01.12.2003 00:37:13 | |
---|
No niin, Pukki totutun tieteellisellä lähestymistavallaan kertoo kysyjälle, että pitkällisen tutkiskelun ja monimutkaisten mittausten jälkeen voidaan havaita, että kitara todellakin resonoi avoimella g-kielellä. Jos mielestäsi kitaran rungon koputtaminen on on käsittämättömän monimutkainen mittaustekninen suoritus, niin djhgkdghd. Anteeksi, arvostan yleensä tieteellistä lähestymistapaa ja pidän Pukin mielipiteitä arvossa. Joskus tieteily vaan tuppaa saavuttamaan koomisiakin ulottuvuuksia. Myönnän itsekin syyllistyväni samaan... No, olen äärimmäisen pahoillani, jos erehdyin valottamaan menetelmää, jolla kotona voi hyvin helposti varmistua siitä, että Dunk-ilmiö nimenomaan johtuu nimenomaan kitaran rungon resonanssitaajuuden osumisesta G-kielen taajuudelle, eikä esimerkiksi jostain muusta syystä. Oho. Taisin vetäistä herneen nenään, hoho! Pointti oli vain nyt siinä, että ei välttämättä tarvitse mennä soitinrakentajan pakeille toteamaan samaa asiaa ja maksaa siitä huvista 100 euroa, kun saman voi tehdä kotonakin. Saa tietysti mennä. Puujalkavitsien asialla jo vuodesta 1978. |
vrajala 01.12.2003 01:50:38 | |
---|
No, olen äärimmäisen pahoillani, jos erehdyin valottamaan menetelmää, jolla kotona voi hyvin helposti varmistua siitä, että Dunk-ilmiö nimenomaan johtuu nimenomaan kitaran rungon resonanssitaajuuden osumisesta G-kielen taajuudelle, eikä esimerkiksi jostain muusta syystä. No höh. En ymmärtänyt tekstistä tarkoittavasi nimenomaan rungon resonanssien tutkiskelua. Olin aiheetta nokkava, pahoittelen. Juu, varmast näi, mää kysyi? |