Bassot ›

Metallica ja Cliff Burton, Rip.

No ainaki Beatles.
 
Muistin onkaloista tunkee esiin myös (yllättäen) Eppujen livevideo Vuonna ´85 jota joskus 90-luvun alussa diggailin kovastikin :) Darryl Jones Rollareiden kanssa oli myös avartava kokemus livenä..

ei mikään, aloitin bassonsoiton ala-asteella ennekuin rupesin erityisesti kuuntelemaan mitään musaa.

Kuultuani 12-vuotiaana Deep Purplen Highway Starin tuli halu päästä bändiin soittamaan.

Bassoilun aloitin sen takia alunperin, että kitaran soitossa en ollut silloin vielä kovin hyvä niin päätin kokeilla bassoa. Bassosta tuli sittemmin ykkössoitin, vaikka kitarointi ja rumpalin hommatkin sujuisivat.
 
Lopullisesti bassosta tuli ykkössoittimeni nähtyäni Rage Against the Machinen Live at the Grand Olympic Auditorium -DVD:n. Tim Commerfordin mahtavat basso-linjat ja hänen ulkoinen imago tekivät minussa semmoisen vaikutuksen, että oli pakko ryhtyä basistiksi.

Naapurin Niko. Hän soitti kitaraa ja kaipasi kaveria soittamiseen. Ekä bändi oli sitten tietysti hänen, rumpali-Markuksen ja minun muodostama.
Marko

Luokkakaverit Sune ja Beckis.... Rummut ja skitta oli jo valittu.... mulle jäi basistin tontti mistä vieläkin olen ylpeä ;=). Otin opin 70 luvun lopulla Led Zeppelinin, Deep Purplen, Black Sabbathin, Judas Priestin, Wishbone Ashin, Van Halenin, Clashin, Jamin basistien kautta. Osasin myös Iron Maidenin pari ensimäisen levyn bassokuviot ulkoa... hohho.. On nämä yllämainitut bassoesikuvat kuitenkin vieläkin nuorien basistien tiedossa, vai mitä? olenko jo kalkkis?

Vuotta vanhempi kaveri soitti kitaraa ja oltiin ihan kummissaan kun se jotaan CCR:ää soitteli. Piti sitten saada itsellekkin kitara. Sittemmin vaan tuntui että bassoa olisi hauskempi soittaa. Kitaristeja kun on enempi paikkakunnallani.
 
Mikään pändi ei varsinaisesti vaikuttanut päätökseen :)

Minähän siis yritän kovasti olla joku tälläinen rumpalin tyylinen apina, mutta niillä kalvoilla on vähän vaikea säveltää, joten hankin sitten basson sitä varten. Nykyisin omistan myös kitaran, mutta bassoa on nykyiseltään melkeimpä mukavampi läiskiä kuin rumpuja (paitsi silloin kun vituttaa).

Steve Harris ja Geddy Lee.

Minäkin olen rumpalina aloitellut ja basso on tullut siinä sivussa kun se on ollut musta aina jotenkin cool... Oli mahtava tilanne kun sai soitella eri kokoonpanoissa rumpuja ja toisissa beisiä. Opintojakin aloittelin rumpalina, mutta muutamissa workshopeissa oli basistin paikka auki ja sinne tuli työnnyttyä. Kuinkas ollakkaan pääsoitin oli "vaihtunut" kun rumpaleita oli "liikaa" ja ne oli niin kovia. Rummut ovat kuitenkin onneksi pysyneet messissä vaikka se nelikielinen onkin intohimo.
 
Jos joku nimi pitää mainita niin kyllä se Flea on ja siitä on seurannut liuta muita.

Vesa Lehto

Kaveriporukalla perustimme bändin, ja kukaan ei halunnut laulaa, joten minä liityin remmiin. Kitaraa olin soitellut jonkin verran aikaisemmin. Myöhemmin bändin supistuttua viidestä kolmeen jäseneen, otin myös laulun lisäksi basson pompottelun kontolleni, ja sillä tiellä ollaan vielä. Hieno soitin!