Kitarat: soittaminen ›

Mun mielestä koko siinä ajattelussa on vikaa että arvioidaan kuinka hyvä soittaja on tai jotain. Soittaa vaan musiikin vuoksi ja jättää egoilut ja hyvä.

Aina se on niin ollut että esikuvia halutaan kopioida. Mitä väliä jos joku vetää räpellys bodomia jos se itsestä mukavalta tuntuu. Eiköhän suurin osa nuorista hommaa kitaran siksi että pääsee soittelemaan esikuviensa juttuja. Niin se on varmaan aina mennyt.
 
Mitä tässä nyt nähnyt noita nuorempia tyyppejä, niin aika laidasta laitaan porukka soittelee, yks vääntää omia biisejä, toinen tiluttaa, kolmas tykkää bluesista jne...

Aina se on niin ollut että esikuvia halutaan kopioida. Mitä väliä jos joku vetää räpellys bodomia jos se itsestä mukavalta tuntuu. Eiköhän suurin osa nuorista hommaa kitaran siksi että pääsee soittelemaan esikuviensa juttuja. Niin se on varmaan aina mennyt.
 
Mitä tässä nyt nähnyt noita nuorempia tyyppejä, niin aika laidasta laitaan porukka soittelee, yks vääntää omia biisejä, toinen tiluttaa, kolmas tykkää bluesista jne...
 
totta. Omasta nuoruudesta muistuu mieleen kaksi tyyppiä itseni lisäksi. Toinen meni sibikseen ja menestyi (ilmeisesti) studio/tilausmuusikkona, toinen on kitaransoiton opettaja. Kumatkin kiinnostuivat kitarasta instrumenttina hyvinkin monipuolisesti. Itse lopetin soittamisen (pienenä en koskenutkaan sähkikseen kun se ei ollut mun juttu) Nyt sitten puolitoista vuotta sitten ostin selaisen ja perustin bändin... Kivaa on ollut. Meitä on moneen junaan ja kyllä silloin pentuna puhuttiin ja ihasteltiin myös sitä tilutusta siinä missä muitakin tyylejä. Sillä sibikseen menneellä kaverilla ainakin oli yhtenä idolina Steve Vai ja kyllähän se hitto vie oppikin teknisesti taitavaksi. Itellä meni aina jauhot suhun kun se soitti. Siitä se sitten jatkoi opettelua ja nykyään varmaan soittaa mitä vaan pyydetään... Ei se sen uraa muusikkona ole katkaissut kun se tilutuksestakin tykkäs...

Laitetaanko tietokoneet hetkeksi kiinni ja keskitytään siihen soittamiseen?
 
Teidän kitinä kuuluu tänne asti.
 
Kiitos.

Nykynuoriso soittaa vaan punkkia. Antaa soittaa.

Jokainen tietysti katsoo maailmaa omien vääristävien silmälasiensa läpi, joista ihminen ei pääse eroon. Ketjun aloittajalle suosittelen niiden pyyhkimistä edes joskus. Oikeasti, kaikki ei ole noin mustavalkoista. ;-)

Osittain tässä aiheessa on kyse siitä, että jossain vaiheessa ne omat rajoitteet tulee vastaan kenelle tahansa. Kyllähän sitä voi vetää jotain Steve Vai:n juttuja olematta itse Steve Vai. Juttu vaan menee niin, että jossain vaiheessa ne jutut on opittava kantapään kautta.
Kyllä kitarasankarit mielestäni hyviä idoleita ovat. Eikä mulla ole mitään tilumiehiä vastaan.
Se juttu meni muistaakseni, näin että jos sormet ei juokse otelaudalla tuhatta ja sataa, niin on kehitettävä jotain muuta tilalle.
Jollekkin nuorelle ja aloittelevalle kitaristille se voi olla kovapaikka myöntää tämä itselleen.
Itse olen jo asian oppinut!

Joskus joku sanoi jossain, että monimutkaisen veivuun osaa tehdä kuka tahansa, mutta koetapa säveltää ukko-nooa uudelleen. Oma "katkeruus" tilutusta kohtaan johtuu kenties siitä, että niin monet arvostavat nopeutta enemmän kuin taitoa käytää niitä vähiä nuotteja hienosti esim. rauhallisemmalla temmolla. Itsekin teininä tykkäsin jostain laihon sweeppiorgioista, mutta nyt on ruvennut arvostamaan enemmän rauhallisempaa menoa (Gary Moore - Loner). Olisikohan tämä sitä vanhaksi tulemista? :)
 
Kitaristien vertaaminen on käytännössä mahdotonta, voihan sitä antaa nuotit käteen ja katsoa kumpi vetää teknisemmin oikein, mutta tässäkin metodissa on mukana tasan yksi osa-alue, voi olla, että se toinen kaveri kattoo biisistä soinnut ja vetää jotain täysin omaa, hienoa, koskettavaa etc, mutta ei osaa nuoteista soittaa sitten millään. Kysymyshän on siitä, että kenen mielestä mikä kuulostaa hienolta ja mitä kukakin arvostaa.
 
Tai jotain.
 
Edit: Mutta tunsi tässä yksi päivä selvästi, miten kateuden peikko hiipi puseroa ylös, kun musakaupassa joku 10-vuotias pipopää tilutteli niitä lickejä hienosti, mitä itse en varmasti opi ikinä. 7 vuotta soittoa takana, tosin treeniaika päivässä keskimäärin 5 min :)
 
Jokainen tyylillään!

huonoa ja hyvää musiikkiahan ei loppujen lopuksi olekaan, vaan suosittua ja epäsuosittua. Jotkut tykkää tilusta jotkut rockista joten valitkoot siitä omat idolinsa. Turha näistä on tehdä miljoonaa erillistä topiccia.

Muistanette varmaan, kun koulun seksuaalivalistuksessa toitotetaan, että teini-ikäisillä on aivan turha kiire aikuistua ja yhteiskunta asettaa "pakotteita",joiden mukaan pojalla pitäisi olla 25cm jorma, matala ääni jo 11 vuotiaana, jne. Ihan samallalailla nykyään kitaristinalut ottavat paineita siitä, että mitä jos onkin hitaampi kitaristi kun kaveri ja peruskäsitys on se, että osaa soittaa vasta silloin, kun tiluttaa tempossa 666. Ja tottakai kaikkien kitaristien perustaitoihin pitäisi kuulua se, että osaa tiluttaa tempossa 666 tai nopampaan. Kaikki "kitaristiyhteiskunnan" asettamia "pakotteita" nuorille kitaristeille, jotka eivät halua olla huonompia kuin kaverinsa.

Muistanette varmaan, kun koulun seksuaalivalistuksessa toitotetaan, että teini-ikäisillä on aivan turha kiire aikuistua ja yhteiskunta asettaa "pakotteita",joiden mukaan pojalla pitäisi olla 25cm jorma, matala ääni jo 11 vuotiaana, jne. Ihan samallalailla nykyään kitaristinalut ottavat paineita siitä, että mitä jos onkin hitaampi kitaristi kun kaveri ja peruskäsitys on se, että osaa soittaa vasta silloin, kun tiluttaa tempossa 666. Ja tottakai kaikkien kitaristien perustaitoihin pitäisi kuulua se, että osaa tiluttaa tempossa 666 tai nopampaan. Kaikki "kitaristiyhteiskunnan" asettamia "pakotteita" nuorille kitaristeille, jotka eivät halua olla huonompia kuin kaverinsa.
 
Heh, tää on ilmentyny monta kertaa sillai et ku ite soittaa jossain kavereille jotain vähän haastavampaa biisiä, niin he kysyvät että mikä se on ja eiköhän jo ensi kerralla he soita sitä samaa, eli ovat heti opetelleet sen :) Tässä ilmenee juuri se että on oltava ainakin yhtä hyvä kun kaveri, ellei parempikin, ja osattava vähintäänkin samat jutut.

Heh, tää on ilmentyny monta kertaa sillai et ku ite soittaa jossain kavereille jotain vähän haastavampaa biisiä, niin he kysyvät että mikä se on ja eiköhän jo ensi kerralla he soita sitä samaa, eli ovat heti opetelleet sen :) Tässä ilmenee juuri se että on oltava ainakin yhtä hyvä kun kaveri, ellei parempikin, ja osattava vähintäänkin samat jutut.
 
Tai sitten ne halusivat opetella pätkän, mikä kuulostaa hyvältä heidän mielestä?
 
Näyttääpä olevan vaikea aihe näinkin yksinertainen asia. P*ska musiikki on p*skaa musiikkia. Hyvä musiikki taas hyvää. Ei se mitään genrejä kysy. Ei musiikki ole mikään määre, mikä pitää pystyä määrittelemään.

Kannattaa kuunnella myös sitä musiikkia. Se on sitä hälyä, joka on siinä kitaransoiton ympärillä :-)

Antaa kaikkien soittaa mitä haluaa. :) Kunhan minun ei tarvitse kuunnella jotain, mitä en halua kuulla.
 
Turha näistä asioista on taas kättä vääntää. Sama keskustelu löytyy aina erimuotoisen otsikon takaa. Samat jätkät jauhaa samasta tiluttaminen vs. blues -paskasta ja allekirjoittanut alkaa pikkuhiljaa väsymään. :) Eikö sitä kinastelua voisi pitää yhdessä ketjussa. Nää on näitä muotoa vaihtavia viruksia...
 
Kannattaa kuunnella myös sitä musiikkia. Se on sitä hälyä, joka on siinä kitaransoiton ympärillä :-)
 
Eikö se nyt ole aika selvää, että valtaosa kitaristeista kiinnittää enemmän huomiota musiikin kitaraosuuksiin kuin siihen muuhun skeidaan. Itse en esim. hirveästi kuuntele kiippareita tai lyriikoita. Kitarat, rummut ja basso etusijalla. Näistäkin bassoa vain jossain kepeässä rytmimusiikissa, missä sen oikeasti kuulee eikä se ole vain vetelemässä juuria sieltä jostain Ö:stä.
 
Saattaa mennä yleistyksen puolelle, mutta ainakin omassa tuttavapiirissäni tämä musiikin kuuntelu on jakautunut aika selkeästi näin:
 
- Kitaristit kuuntelevat kitaraosuuksia.
- Rumpalit rumpuosuuksia.
- Pianistit kiippareita ja muita melodiasäätöjä.
- Basistit keskittyvät itseasiassa aika paljon kitaroihin, koska joutuvat itse soittamaan niille juuria.
- Ihmiset, jotka eivät soita musiikkia jakautuvat melko tasan joko kuuntelemaan lyriikoita tai sitten yrittävät vain nauttia musiikista kokonaisuutena.
 
Ja tämä oli siis kärjistys, jokainen todennäköisesti nauttii musiikista kokonaisuutena, mutta sellaisen normaalia suuremman huomion kerää suunnilleen noin. :) Mielestäni varsin loogistakin. Ja joku kuitenkin missaa, että tuo oli meikäläisen tuttavapiiristä ja aika kattavaa "tutkimusta" olen tuossa suorittanut. Otos varmaan tuhannen henkilön pintaan. Ikäluokat varioivat jossain 16-45a.

Turha näistä asioista on taas kättä vääntää. Sama keskustelu löytyy aina erimuotoisen otsikon takaa. Samat jätkät jauhaa samasta tiluttaminen vs. blues -paskasta ja allekirjoittanut alkaa pikkuhiljaa väsymään. :) Eikö sitä kinastelua voisi pitää yhdessä ketjussa. Nää on näitä muotoa vaihtavia viruksia...
 
Hmm... Eipä täällä ny ainakaan mun mielestä juurikaan ole ollut tuota tilu vs. blues vääntöä. Ja mitä sitten vaikka olisikin, turhemmistakin asioista sitä keskustellaan :)

Hmm... Eipä täällä ny ainakaan mun mielestä juurikaan ole ollut tuota tilu vs. blues vääntöä. Ja mitä sitten vaikka olisikin, turhemmistakin asioista sitä keskustellaan :)
 
Yritin ennakoida. Kohta se alkaa kuitenkin. Luin hätäseen noi tuolta ja useammassa oli joko, että tiluttaminen tai blues tai tiluttaminen ja blues samassa viestissä. Osoitti turhan pelottavia tuttuja piirteitä, nou tänks. =)

Yritin ennakoida. Kohta se alkaa kuitenkin. Luin hätäseen noi tuolta ja useammassa oli joko, että tiluttaminen tai blues tai tiluttaminen ja blues samassa viestissä. Osoitti turhan pelottavia tuttuja piirteitä, nou tänks. =)
 
Noille sanoille on annettu lukijan katsantokannasta riippuen aivan väärä kuva. Hyvä musiikki on hyvää musiikkia. Nykyään pyrin keskittymään keskusteluihin, jossa samanhenkiset ihmiset käsittelisivät joko bluesia tai tilutusta. Sisältö pysyisi järkevämpänä.
 
Ei siinä. Eikös sinnekin joku valopää tunge väkisellä kertomaan jotain "järkevää".
 
Tänään on soinut Mississippi John Hurtin kokoelma ja Ynkän "Fire and Ice"-levy. Molempia kuuntelin samalla antaumuksella. Ja en taatana olis Johnille Malmsteenin setuppia antanut, enkä toisinpäin. Tai mikä pahinta, vaihtanut muusikoiden näkemystä soitosta päittäin. Ei, EI!

Onkohan tästä topikista kenelläkään oikeasti hyötyä? Toivottavasti tämä auttaa jotain masentunutta "wanabetä", joka haaveilee sweeppien perään. Vai onko sittenkään niin? Eikö tämäkin topiikki kannattaisi ohittaa ja mennä harjoittelemaan niitä sweeppejä. Vaikka nykyään puhutaan tiluttajien määrästä, on mielestäni teknisten kitaristien (olkoon vaikku tiluttajia) määrä mennyt alaspäin. En tiedä onko tämä tilastollinen totuus, vai vaan joku oma harhakuvani.
 
Itsellä on n. 1,5 soittoa takana, ja täytyy myöntää, että usein olen kateellinen teknisesti paremmille kitaristeille. Ainakin mun mielestä se on hyvä juttu, saanpahan potkittua itseäni taas liikkeelle.
 
Teknisen taidon arvostamisessa ei siis olekaan mitään vikaa, mutta ainakin oma havaintoni on, että moniin lähes yhtä tärkeisiin seikkoihin, kuten hyvään saundiin ja tunteella soittoon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Teknisesti erittäin tarkan soiton tappaa mielestäni esim. huono saundi. Tietysti tää on mun mielipide, en tiedä yhtyvätkö muut siihen.
 
Itse olen käsittänyt sen seikan, etten luultavasti voisi tulla maailman nopeimmaksi soittajaksi, ja rehellisesti voin sanoa, etten haluaisi sellaiseksi tullakaan. Omasta mielestäni olen kitaristina vahvimillaan kompeissa ja sävellystöissä ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Youtubet ja muut ovat pullollaan Vai ja Van Halen kopioita, jotka vetävät lähes yhtä hyvin kuin idolinsa, mutta eivät tule koskaan pääsemään tuomaan itseään julki. Mielestäni onkin sääli, että arvot eivät ole aivan kohdallaan.
 
Saattaa myös olla mahdollista, että toive teknisyydestä juontuu halusta tulla hyväksytyksi. (tulee mieleen koulun psykologia) Tällä tarkoitan, että on oltava parempi kuin kaveri, että pääset bändiin jne.
 
Mikäli itse tulen joskus tekemään uraa musiikista, olen lähes varma, että teen sen sävellysten, enkä niinkään tekniikkani takia.
 
Onnittelut jos jaksoit lukea tänne asti, sillä nyt loppui tämäkin paskan jauhaminen. Ehkä olen vain kyyninen ja kateellinen tiluttajille.

Itsellä on n. 1,5 soittoa takana
 
No etpä ole paljoa soitellut :-o Miten lasketaan puolikas soitto? Sähkökitaralla ilman piuhaa?
 
Parasta on tehdä oldskool rässiä. Sellaista, että sooloissa ei ole mitään järkeä. Ykkösellä sisään (kakkoseen) ja unohdettu saman tien.