Lyriikka ›

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä
vakiintunut aggressiivi.
Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan
määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se
edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia.
Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset
esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.
 
Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville
tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että
se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti
paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen)
kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan
aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
 
PREESENSTAIVUTUS
 
1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.
 
Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikän kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
 
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin
tiputukseen.
 
HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska
lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka
nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle
kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.
 
AGGRESSIIVI MODUKSENA
 
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi,
vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä,
kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta.
Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista.
Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka
luonne
voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin.
Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla
tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.
 
Vittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat
käytölle korkeat vaatimukset:
 
"Enpä arvannut että he suuttuisivat noin vitusti." - Osama bin Laden, 2001
"Hei halooo, kuka vittu siitä saisi tietää?!" - Bill Clinton, 1999
"Paikallisia sadekuuroja... ja vitut!!" - Nooa, 4341 eKr
"Missä vitussa me ollaan!?" - Amelia Earhart, 1937
"Haluatte MINKÄ tuohon vitun kattoon!?" - Michelangelo, 1566
"Miten vitussa sinä ratkaisit tuon!?" - Pythagoras, 126 eKr
"Onhan se niin vitusti hänen näköisensä!" - Picasso, 1926
"Joka vitun taukki ymmärtää tämän." - Einstein, 1938
"Mistä vitusta nuo kaikki intiaanit tuli?!" - Kenraali Custer, 1877
"Mikä vittu se oli?!" - Hiroshiman pormestari, 1945
"Vitut täällä mitään jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni, 1912"
"Kuka vittu jätti keulaportin auki?" - Estonian kapteeni, 1994
"Aja nyt vittu kovempaa!" - Prinsessa Diana, 1997
"Miks just mun pitää jäädä tänne vitun moduliin venaan?" - Apollo 11-astronautti
Michael Collins, 1969
"Vittu tää on pelkkä flunssa." - Aleksanteri Suuri, 323 eKr
"Ketään kiinnosta, jos me vallataan joku vitun Kuwait." - Saddam Hussein, 1990
"Kuka vittu laukaisi sen torpedon jo putkessa!?!" - Kurskin kapteeni Gennadiy P.
Liachin, 2000
"Mitkä vitun hobitit?" - Sauron, 2945 kolmatta aikaa
"Mikä vitun riskianalyysi?" Kaj-Erik Relander (Sonera) 2001