Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Äläs nyt.. Missasit olennaisen hymiön.
 
En ymmärrä huumoria. Olen hevimies.

Onko täällä taas joku hevareitten identiteettikriisi meneillään? "Apua tykkään muunkinlaisesta musasta, oonko normaali, saanko kuunnella sitä, oonko aito hevari??!1"
 
Et missään tapauksessa

Tunnustan, minä tykkään rentoutua kuuntelemalla kantria ja kelttiläistä kansanmusiikkia sekä rokken rollia.

Omalla kohdallani homma meni niin että kyllästyin tai kasvoin ulos metallista parikymppisenä. Diggailin siinä sitten vaikka mitä ja pikkuhiljaa aloin kyllästyä myös soittamiseen. Nyttemmin parin viime kuukauden aikana olen alkanut taas soitella metalli juttuja ja huomannut että se nuoruuden soittointo on palannut. Ei niin että olisin vieläkään mitenkään älyttömän vanha mutta kuitenkin niin että metalliin tuli noin 5 vuoden tauko jolloin sen pelkkä kuuntelu jo aiheutti pahoinvointisuutta.
 
Pointtina kuitenkin olisi se etten vieläkään välitä metallin kuuntelusta suurina annoksina, mutta soittajana/biisintekijänä se tarjoaa paljon suurempaa tyydytystä kun muut musiikkityylit. Muiden tyylien soittaminen on vähän sellasta muniinpuhaltelua ja turhaa lässynlässynmeininkiä josta puuttuu se jokin minkä takia varmaan alunperin kitaraan tarttui.
 
On kivaa painaa itse tuhatta ja sataa ja ylisoittaa sydämensä pohjasta mutta ei sitä hirveesti kehtaa muiden toimesta kuunnella :)