Kitarat: kitarakamat ›

Japanilaisissa kyllä.
 
ok.. hyvä tietää

Anteeksi kun olen vastarannan kiiski, mutta musta tällainen on aivan yhtä tyhjän kanssa. Oikeasti pätevä vertailu saataisiin, kun kymmenen ihmistä toisi samaan tilaan kymmenen erilaista Les Paulia, ja saisivat kokeilla niitä rauhassa. Mitään yleistä mielipidettä ei tarvisi muodostaa, vaan kaikki saisivat valita mistä itse eniten pitävät. :-)
 
Näin on. Koska kokoonnutaan ja mihin :)

Anteeksi kun olen vastarannan kiiski, mutta musta tällainen on aivan yhtä tyhjän kanssa. Oikeasti pätevä vertailu saataisiin, kun kymmenen ihmistä toisi samaan tilaan kymmenen erilaista Les Paulia, ja saisivat kokeilla niitä rauhassa. Mitään yleistä mielipidettä ei tarvisi muodostaa, vaan kaikki saisivat valita mistä itse eniten pitävät. :-)
 
Mitä tuo ":-)" yrittää viestittää?
 
Täällä tyypit voivat antaa omat mielipiteensä kitaroistaan, se ei tarkoita että arvio on täydellisen tarkka tai jokaisen makua vastaava, mutta ne jotka haluavat hankkia itselleen les paulin, löytävät täältä itselleen tietoa ja osviittaa siitä, sopiiko kitara mahdollisesti juuri hänelle.
Myös kaupoista ja niiden nettisivuilta löytyy kitaraesittelyjä, mutta täällä m-nettiläiset voivat suositella tai varoittaa mahdollisia ostajia, ja auttaa löytämään oikean mallin.

Näin on. Koska kokoonnutaan ja mihin :)
 
Meille huomenna klo. 18.00, oma lespa mukaan.

Mitä tuo ":-)" yrittää viestittää?
 
Ihan vaan sitä, ettei kenenkään tarvitse vetää hernettä nenään. ;-) En mä ilkeyttäni tuota lainaamaasi viestiä kirjoittanut, ja siinä viestissä tulee se asia mitä halusin sanoakin. Mutta nyt mä häivyn tästä ketjusta, kun en Les Paulia omista.

Epiphone Les Paul Standard
 
+ hieno transparent amber väritys
+ yllättävän hyvät mikit
+ tuntuu aidolta
+ näyttää aidolta (lapaa lukuunottamatta)
+ soi hyvin
+ kaikin puolin hyvät soundit ja kuulosta Les Paulilta
+ hyvää vastinetta rahoille
 
- lakkapinnan viat
- heikon tuntuinen mikkivaihtaja
- vaikka jo kehuin soundeja niin tallamikki voisi olla hieman kirkkaampi (avonaisempi) ja paremmin erotteleva soundiltaan
 
= muutaman päivän olen kitaran omistanut joten paha vielä sanoa miten osat kestavät mutta tähän asti olen ollut erittäin tyytyväinen tähän Les Paul kopioon. Kitara painaa paljon niin kuin monet aidotkin Lespat ja soinnissakin on sitä painavuutta. Hyvä ostos ja jopa yllätävän hyvä Les Paul kopio.

Tää on vähän hölmöä, Ei se mikään vertailu ole kun kaikki vaan kehuu omia eikä välttämättä ole muita edes kokeillut niin paha saada mitään vertailupohjaa...
 
Pitäs olla vehkeet vierekkäin ja kattoo kummalla on isompi:)
 
Mahdollista se.

ja jokaisesta kitarasta haetaan myös miinukset. Vaikka kuinka olisivat omia ja rakkaita. jokaiseen arvioon pitää suhtautua varauksella. monennenkohan kerran sen sanon nyt, mutta kyseessä pitäisi olla suuntaa-antava topic, ei 100% tarkka arvostelu, joka sanoo mikä on paras ja mikä ei.

Ibanez ARC300
 
Ostin kitaran heräteostoksena Kuopion Flagerilta, kun tarjoutui mahdollisuus ostaa viikon käytetty soitin huokeaan hintaan. Olin pidempään harkinnut LP:n ostoa ja punninnut eri vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja oli mm. Epin LP standard ja vähän aikaa sitten myyntiin tulleet Grass Rootsin LP:t. Kitara tuntui heti alusta asti kouraan sopivalta, joten päätin ostaa sen ennenkuin joku muu sen vie.
 
http://www.levytukku.fi/www/tuotteet.html?product_id=56
http://www.ibanez.co.jp/img/eg/l/ARC300_DVS_12.jpg

Specsit:
Kaula: Mahonki ARC liimakaula, 22 nauhaa, medium nauhat
Runko:loimuvaahtera kansi, mahonki runko. Runko liimattu kahdesta palasta
Talla: Gibraltar III
Mikit: ACH1 ja ACH 2
Hinta: n.400e. Maksoin vähän käytetystä 315e.
Made in China
 
Näin kuukauden käytön jälkeen kokemuksia:
+ Ei ole LP kopio
+ Hieno Dark Violin Sunburst väritys.
+ valmistettu hyvistä puista. Loimuvaahterakansi, Mahonki runko ja kaula.
+ Kaula on mukava soittaa ja ylimmille nauhoillekin pääsee vaivattomasti. Otelaudassa hienot abaloni upotukset.
+ Jämäkän oloinen hardware.
+ Mikit parempaa laatua kuin esim. RG prestigeissa olevat V sarjalaiset tai Dimarzio/IBZ.
+ Sopii ominaisuuksiiltaan ja ulkonäöltääm monenlaisen musiikin soitantaan.
+ Huokea hinta.
+ On bodyn muodoiltaan LP eli sopii mihin tahansa LP laukkuun.
+ Hieno virittimet tallassa on kätevät...
 
- ...mutta aika rumat.
- Ei ole LP, eikä edes Kopio
- Lapa on ruma.
- Runko ei ole yhtä paksu kuin oikeissa LP:ssa. Kitara on myös kevyempi eikä näin oikeaa LP fiilistä synny. Kitaran sointi on kuitenkin melko tumma. Mikkejä vaihtamalla selviää johtuuko tumma sointi puista vai mikeistä.
- Mikkikytkin voisi olla "oikealla" paikallaan.
- Tällä hetkellä ei muita värivaihtoehtoja saatavilla.
 

 
Yhteenveto:
Mielestäni varteen otettava vaihtoehto 300-500e hintaluokkaan, jos haluaa lp mallisen kitaran, mutta ei ole pakko olla ihan perinteinen lessu. Tästä on saatavana myös huokeampaa mallia (n.300e uutena), jossa erona abaloni upotusten ja loimuvaahtera kannen uupuminen.

Niin että onko järkeä järkeä vai ei, en tiedä, mutta tässä yhden LP-henkisen kitaran omakohtaiset plussat ja miinukset:
 
LTD EC-400AT
 
+ hinta/laatu
+ kelpo osat (mm. Grover-virittimet)
+ mainiot mikit (Seymour Duncan JB/´59)
+ extra jumbo -nauhat
+ soundaa ja tuntuu hyvältä
+ LTD:n malleista spekseiltään lähinnä ison G:n LP:tä
 
+/- kompensoitu Earvana -satula (toimii, mutta materiaali tuntuu aika taipuisalta, kestävyys epäilyttää)
+/- modernisoitu ulkonäkö, mm. otelautamerkit, lavan ja sarven muoto, metalliset tonepotikat ja niiden sijoittelu rungolle
 
- mikeille yhteinen tone-säätö (oikeasti tää ei haittaa mua yhtään)
- viimeistelyssä ihan pientä sanomista
- värivaihtoehtoina vain musta ja goldtop (mulla on se musta)
 
Tykkään tästä kitarasta ihan simona. Paino n. 3,8 kg.
 
http://www.espguitars.com/guitars_ec.html
 
Musamaailman hinta 721 e
 
EDIT: pieniä täydennyksiä

Gibson Smartwood Studio
 
Käytettynä omalla kovalla kotelolla 900.-
 
+ Tumma ruskea viimeistely, kauniimpaa saa hakea
+ piti hyvin vireen, eli studio sarjan normaalit kohtuu laadukkaan osat
+ viljellyistä puulajeista, todistettavasti ei raiskaa sademetsiä
+ LP:ksi kevyt (alta nelikiloinen)
+ ontto rakenne toi soundiin heleyttä ja kirkkautta, ja muokkasi kitaran ehkä pykälää monikäyttöisemmäksi kuin muut Studio sarjan tekeleet.
 
- ontto rakenne toi soundiin heleyttä ja kirkkautta, eli syvin hevijuntta ei onnistunut ilman EQ:a
- ehkä eksoottisesta otelautamateriaalista johtuen ensimmäisen talven jälkeen nauhan päät törröttivät pahasti ja kaipasivat hiontaa, vaiva ei tosin toistunut.
- puolivuotta soittamista karsi jo tallansyrjästä osan kultauksesta... patinaa ja katu-uskottavuutta, mutta kyllä toi kultaus ois ehkä vähän pidempään voinut kestää
- satiini viimeistely ei kestä kovin kovakouraista käsittelyä. Vyönsolki sivulle on must...
 
http://www.gibson.com/Products/Gibs … LesPaul/Studios/Smartwood%20Studio/
 
= gibson laatua merkille ominaisella soitettavuudella. Haukkuu hintansa hyvin ja puulajivalinnoista johtuen soittajan omatuntokin pysyy vihreänä.

Epiphone Heritage
 
Onkos nuo kaikki tsekissä tehdyt epin les paulit tuota heritage mallia. Itselläni on epin ihan hyvä lespa, jonka sarjanumeron mukaan pitäisi olla tsekin tehtaalla tehty. Ihan standardina olen sitä pitänyt, mutta mitäs noilla sitten mahtaa olla eroa?

+/- kompensoitu Earvana -satula
 
Onko Earvanassa jotain huonojakin puolia verrattuna tavalliseen satulaan? Olisi kiva kuulla niistä, kun ei ole juurikaan tullut moisiin törmättyä.

Onko Earvanassa jotain huonojakin puolia verrattuna tavalliseen satulaan? Olisi kiva kuulla niistä, kun ei ole juurikaan tullut moisiin törmättyä.
 
No ennenkun tuli nämä Thursday 15 June 2006 esitellyt mallit, oisin sanonut materiaali ja ulkonäkö. Ne kolme ruuvia sattui vanhoissa silmään. Vielä jos pystyisivät tekemään luusta niin oisin myyty.

LTD EC-1000 BLK
 
Kirjoitetaanpa nyt tästäkin, vaikka mielestäni mistään LP-kopiosta ei pohjimmiltaan ole edes kyse - sen verran kaukana esikuvasta ollaan monessa mielessä. Lähtökohdaksi vertailuun voisi asettaa erot perinteiseen LP-kitaraan, kuten se yleisesti mielletään.
 
EC vs. LP:
 
Siinä missä LP on jonkinasteinen perinnevempain tietyn soundin hakemiseen, tämä on jotain aivan muuta. Tämä on puhdasverinen hevityökalu, ei mikään herkistelyvehjes. 24 jumbonauhaa, ohuehko kaula, EMG-aktiivimikitys ja sulava kaulaliitos / rungon muotoilu tekevät tästä käyttötarpeisiini 17-kertaa paremman työkalun kuin perinteisen mallisesta LP-kitarasta. Runko on myös paljon ohuempi (kevyempi) kuin esikuvassaan.
 
Hardis:
 
Parempaa osaa et tähän hintaan voi saada. Lukittavat Sperzelin virittimet ovat heittämällä parhaat joihin ikinä olen käteni sohaissut. Jämäkkyys on sitä luokkaa etten uskonut tuollaisia olevan olemassakaan. Tallaratkaisu on Toneprosin lukittava TOM, eli kuusiokolopultilla kiristetään talla ja peräkappale ankkuritappeihin. Kaikin puolin pro-luokan ratkaisu perinteisiin TOM:eihin verrattuna. Satulana on uudemmissa malleissa tarjolla Earvanaa, omani on vanhempaa perinteistä mallia. Mikit ovat EMG:n 81/81, joilla saa irti maailmanluokan metallisäröt. Puhtaat ovat yleisellä mittapuulla hirveät, mutta metallibiisien clean-osuuksiin vähintäänkin riittävät.
 
Woodis:
 
Kitara on blinbling-koristelut omaava musta malli. Viimeistelyssä ei ole mitään moitittavaa, vaan jälki on kauttaaltaan hyvää. Ulkonäkö on tietyllä tapaa kiihottava, vaikka mielummin omistaisin hillitymmällä VBK-värityksellä olevan mallin. Kitara soi hyvin paitsi sähköisesti niin myös akustisesti, joten puutavara ajaa asiansa. Kaula tuntuu hieman elävän talven kolkutellessa ovea, mutta kaularauta on onneksi keksitty. Otelauta on hyvälaatuista ruusupuuta, ja otelautamerkit kimalleosastoa.
 
Overall:
 
Aivan mahdottoman hyvä riffittelykeppi. LP-muoto on aina miellyttänyt silmää, ja tämä "heviversio" on positiivisine eroavaisuuksineen ykkösluokan työkalu omaan käyttööni. Asiat mitä kitarassa arvostan, eli osien ja viimeistelyn laatu, ovat enemmän kuin kohdallaan. Kitara on ensimmäisiä koskaan valmistettuja tämän mallin kitaroita (-03), ja on saanut jonkin verran osumaa osakseen. Tallan kultaus on hieman kulunut, ja mikkivalitsimen muovinuppi haljennut. Vaikka väritys edustaa ehkä enemmän nykynuorison räppärimuotia kuin metallimeininkiä, oli tämä pakko hankkia kun hyvään hintaan sai käytettynä. Paremmin mieltymyksiäni vastaavaa LP-mallista kitaraa en usko olevan olemassa.

Onkos nuo kaikki tsekissä tehdyt epin les paulit tuota heritage mallia. Itselläni on epin ihan hyvä lespa, jonka sarjanumeron mukaan pitäisi olla tsekin tehtaalla tehty. Ihan standardina olen sitä pitänyt, mutta mitäs noilla sitten mahtaa olla eroa?
 
No näin mä olen itse antanut ymmärtää muilta palstoilta saamieni tietoon perustuen. Siis että Heritage olis. Tuo koko tsekkituotanto lespa on muutenkin vähän mysteeri.
Kyselin suoraan Gibsonilta ja ne ei tienneet koko tsekki Epiphonesta mitään :)

Mulla on itselläni kanssa tommonen tsekeissä tehty Epiphone LP Heritage. Siinä on tosiaan se hyvä puoli, että se on tehty kunnon puista, kansikin on keskeltä melkein kaksi senttiä paksua loimuvaahteraa, katsoin mikin kolosta. Tosin se "loimu" on vähän laimeaa. Hyvä soundi mutta aika painava. Varma tunniste on Schallerin aika hyvän rouheat humbuukerit
 
Se on kuulemma semmoinen erikoinen diili, että EM Nordic olisi saanut luvan teettää Epiphonen ( tai siis Gipsonin ) lisenssillä omiin lukuihinsa noita Heritageja tsekeissä. Siksi ne ei isossa firmassa tiedä asiasta mitään, kun ne on myyty enimmäkseen pohjoismaihin Ruotsin keskusvaraston kautta. Jos kenelläkään on tiedossa myyntiin joutava LP Heritage, pankaa pikaviestiä, ostan pois.

Tokai alc-48
480e
 
+käteensopiva kaula
+hyvä sustain
+viimeistely
+potikat tottelee vääntelyä
+muhkea soundi
+kuulostaa Les Paulilta
 
-virittimet resonoi soitettaessa (särisee)
-virityskoneisto muutenkin huono
-satula muovia
-ei ilmeisesti kovin tasalaatuisia
 
=ainakin tämä kappale on hyvä vaihtoehto n. 500 e LesPaul-GASiin. Sen ainaisen epin tilalle...

Tokai Love Rock LS-50 1985 musta.
 
Ostin käytettynä joskus 1990. Maksoi kai jotain 1500mk.
 
+ soi hyvin, hyvä sustain ja soundi
+ pitää vireen
+ luotettava työkalu
 
- virittimet vaihdoin heti
- mikit vaihdoin heti (JB ja 59')