Kitarat: kitarakamat ›

Elikäs tuon Customin etumikki on vähän käyttökelvoton meikäläisen soundimaailmaan tummuutensa vuoksi (ts. en osaa soittaa jatsia).
 
Jotain kirkkaampaa siihen siis pitäisi löytää, sellaista, joka nyt ei kuitenkaan kovin kuuma olisi (tallamikki hoitaa sen puolen), erotteleva mutta enemmän klassikkosoundia kuin modernia ja joka erityisesti toimisi särömaailmassa.
 
Ehdotelmia, Gibsonin omia tai Duncaneita? Dimarzio?
 
Ja sitten lisäkysymys, pystyyköhän tuon nykyisen mikin kuoren heittämään uuteen mikkiin suoraan päälle, kun on niin hienosti patinoitunut ajan mittaan?

SD Jazz, ja laitat sen wanhan kuoren päälle.
 
Tuo on kyllä erotteleva myös isommalla säröllä, mutta toisaalta on aika ristiriitaista hakea perinnesoundia joka olisi erotteleva isollakin säröllä.
Jazz ei mielestäni ihan perinne-PAFia vastaa.
 
Vai tietääkö joku tuollaisen ihmemikin?

Pitäisiköhän sitten vittuillessaan ostaa samalla JB tallaan, ihan vain kokeeksi.
 
Hmm...

Yksi vaihtoehto on ostaa vittuillakseen multa JB ja Jazz, että mä voin sitten ostaa tilalle jotain tummempaa ja perinteisempää.
 
Aika kele, enpä ostakaan, kun emmiekään osaa jätsiä! ;o)

SD Jazz, ja laitat sen wanhan kuoren päälle.
 
Tuo on kyllä erotteleva myös isommalla säröllä, mutta toisaalta on aika ristiriitaista hakea perinnesoundia joka olisi erotteleva isollakin säröllä.
Jazz ei mielestäni ihan perinne-PAFia vastaa.

 
Ei tarvitse erotella isolla säröllä, kunhan erottelee edes kevytrutulla, nykyinen menee ihan fuzziksi jo ihan pienellä rutulla.
 
Taisin ilmaista itseäni huonosti.

Yksi vaihtoehto on ostaa vittuillakseen multa JB ja Jazz, että mä voin sitten ostaa tilalle jotain tummempaa ja perinteisempää.
 
Pidä niitä ainakin vuodenvaihteeseen, saatan jopa ostaakin. Ovatko ne nelipiuhaiset versiot?
 
Aika kele, enpä ostakaan, kun emmiekään osaa jätsiä! ;o)
 
No Santanakin käy :)

Ei tarvitse erotella isolla säröllä, kunhan erottelee edes kevytrutulla
 
No mu mielestä kyllä jazz erottelee aika hyvin isommallakin rutulla. Mutta täytyy muistaa tosiasia, etten ole jäzziä kokeillut kunnon Gibsonin Paulilla, eikös sullakin ole kuitenkin kokomahonki-LP? Harmi, että mikit pitää ostaa niin 'sokkona'.
 
Älä osta jazzia, kuitenkin sitten se ei toimikaan mun hehkutuksista huolimatta ja sitten syytät mua ;o)

Dimarzio Evolution on mulla tallassa ja PAF pro kaulassa. Evolution on todella kirkas ja voimakas mikki! : Mä tykkään,
 
PAF pro on taas hmm.. TUMMA ja moosh.
 
EDIT: siis les paulissa!

Mutta täytyy muistaa tosiasia, etten ole jäzziä kokeillut kunnon Gibsonin Paulilla, eikös sullakin ole kuitenkin kokomahonki-LP?
 
Öö, saattaa kai tuo ollakin kokomahonkia, tiedä en. Mistäköhän sen tunnistaa?
 
Mutta epäilen, että huonompaan eli tummempaan päin se ei ainakaan menisi, jos Jazzin laittaisi, sen pitäisi ainakin olla modernimpi ja erottelevampi jo ihan perusluonteeltaan (?)
 
Harmi, että mikit pitää ostaa niin 'sokkona'.
 
Saahan ne toisaalta myytyä pois omakustannehintaan, kun ei uutena osta.

Öö, saattaa kai tuo ollakin kokomahonkia, tiedä en. Mistäköhän sen tunnistaa?
 
No customeitahan tehdään kokomahongista. Eli tunnistat sen puun näöstä, mahongissa syyt ovat pikkuruisia "reikiä" puussa, eikä siinä juurikaan ole pitkiä, suoria "viivoja" puussa vrt. tutut mänty, koivu - näitä raitojahan on myös vaahterassa.
 
Pitää kohta katsella nuo sun kepin kuvat, mutta näkömuistin perusteella olisi kokomahonkinen.
 
EDIT: no katoin kuvan, enkä tuosta osaa sanoa kyllä juuta enkä jaata. Mutta joka tapauksessa Customeita tehdään sekä vaahteralla että ilman. Alkuperäiset 'black beautyt' olivat kokomahonkisia ja vaahtera optioksi kanteen tuli vasta paljon myöhemmin. Mm. Tiptop myy muistaakseni par aikaa kahta mustaa customia, joista toinen vaahteralla, toinen ilman.
 
EDIT2: Vertaa rungon ja kannen puiden syiden ulkonäköä, eiköhän siitä näe onko eroa vai ei. Mikkien kolon saumoista ei pysty mitään johtopäätöksiä tekemään, sillä kyllä ne kansi on pitänyt erikseen liimata vaikka olisi mahonkiakin ollut.

Mikäli poikkeava ulkonäkö ei haittaa, olisi Ruokankaan Dukebucker todella hyvä vaihtoehto.
 
Hitto kun tuota ei saa avoimena mallina, johon voisi nakata nuo originaalikuoret päälle.

Saisikohan noista enempää selvää, minusta kannessa on kyllä syitä, mutta niin on takanakin.
 
http://koti.mbnet.fi/~anttisch/giba/lespaulcustom79b.jpg
 
http://koti.mbnet.fi/~anttisch/giba/lespaulcustom79f.jpg
 
Ja minun harittavat silmäni näkevät pistemäistä jälkeä kannessa mutta ei takana :)
 
Äh, olkoon, ei se kai ainakaan lastulevyä ole.

Hitto kun tuota ei saa avoimena mallina, johon voisi nakata nuo originaalikuoret päälle.
 
Kai sen kuoren kuitenkin voi vaihtaa...
 
Hankalahan tuosta on oikesti sanoa mitään kun ei ole kuullut sitä alkuperäistä mikkiä. Mutta jos nyt jotain pitäisi suosittaa niin ääni menisi Jazzille.

Hankalahan tuosta on oikesti sanoa mitään kun ei ole kuullut sitä alkuperäistä mikkiä. Mutta jos nyt jotain pitäisi suosittaa niin ääni menisi Jazzille.
 
Pitäisi varmaan äänittää jotakin. Koetan väsätä treeniksen mikseri-kasettimankka -combolla jotain näytettä.
 
Joka tapauksessa tämä on sellainen, että kun tallamikille olet säätänyt sellaisen Hellacopters-tyylin rokkikomppisoundin, niin kaulamikki on jo ihan fuzz-maailmassa. Ei kiva. Ja sitten kun säätää kaulamikille makoisan, erottelevan lead-soundin, niin tallamikin maailma on ihan liian puhdas.

Onnistuuko toi mikin kannen vaihtaminen ihan helposti? Että voiko esim Tokain lespasta ottaa sen kuoren pois ja heittää vaikka SD:n jazziin? Vaikuttaako toi kuori saundiin mitenkään?

Vaikuttaako toi kuori saundiin mitenkään?
 
Kiertoherkkyyttä kuulemma lisää.
 
Mutta oma ongelmani poistui helpommin kuin luulinkaan, Marsun Drivemaster-purkki pelasti päivän. Kumma vehje, halpa ja hyvä.

Metalli kuori vaikuttaa soundiin. Ilman kuorta diskanttia ja erottelevuutta saa hieman lisää, tämän seurauksena (ilmeisesti) myös kiertoherkkyys voi kasvaa. Itsellä ei kierto ongelmia, vaikka kuoria on irroiteltu ja asenneltu.
Mun mielestäm jos haluaa tosiaan kirkkaamman ja erottelevamman soundin, silloin tarvitaan joku yksi kelainen. Tyyliin P90 tai sitten puolitettava humppari.
Itse käytin hetken aikaa Kent Armstrongin P90-humbuckerin kuoressa (olikosenyt P905R tai jotain) tokain LPn kaulamikkinä. Huomattava ero humppariin vaikka impedanssi oli samaa luokkaa, eli tehoakin löytyy.
 
...ja tuo mainitsemani mikki on muuten nyt myytävänä.

Elikäs tuon Customin etumikki on vähän käyttökelvoton meikäläisen soundimaailmaan tummuutensa vuoksi (ts. en osaa soittaa jatsia).
 
Jotain kirkkaampaa siihen siis pitäisi löytää, sellaista, joka nyt ei kuitenkaan kovin kuuma olisi (tallamikki hoitaa sen puolen), erotteleva mutta enemmän klassikkosoundia kuin modernia ja joka erityisesti toimisi särömaailmassa.
 
Nonni! Ensin mahdoton palo päällä Gibsonin perään ja heti alkaa säätö: mikit vaihtoon :) Itse taas vastaavasti tykkään kovastikin Gibsonin mikeistä, jotka tosin omassa Standardissani lienevät hieman eri sorttisia kuin sun vuosikerta-Customissa. Mielestäni etumikistäkin löytyy aika paljon purevuutta ja muutenkin uutta ilmettä, jos pickailee kielistöä takamikin läheisyydessä. Ja toisaalta taas takamikistä saa suht' autenttisia ja "onttoja", 60-70 lukujen Peter Green-soundeja pickailemalla etumikin ja otelaudan välimaastossa.
 
Mun toisessa L6-S:ä on jotkut Duncanin mikit, mitkä saattaisivat lähennellä sitä, mitä olet hakemassa. Kahtelen, josko muoviloodat, joihin vehkeet oli pakattu sisällysluetteloineen, löytyisivät jostain.

Metalli kuori vaikuttaa soundiin. Ilman kuorta diskanttia ja erottelevuutta saa hieman lisää, tämän seurauksena (ilmeisesti) myös kiertoherkkyys voi kasvaa. Itsellä ei kierto ongelmia, vaikka kuoria on irroiteltu ja asenneltu.

 
Eikun se on juuri toisinpäin, kuori asennettuna kiertää helpommin. Näin ainakin suuressa maailmassa kitaragurut valistavat.