Puhaltimet ›

Huhhuh, täällä taas. Katsotaas mitä täällä on turistu tällä välin.
 
Oma vanha: Hmm. Tänä syksynä aloittanut oppilaani saa oikein mainion ääneen torvesta ja sai heti oikean mainion äänen torvesta kun huolellisesti mutta helposti lähdettiin alkuun. On huikeaa kuunnella kun mies vetelee glissandoja ylärekkariin hienolla soundilla ja kovaa.

Olet saanut oppilaaksi ihmelapsen tai valehtelet...sorry ;-)
 
Hmm. Täällähän ollaan kohteliaita. Asiahan on niin että jos olisin täällä keräämässä irtopisteitä tai yrittämässä päteä niin varmaan olisin nimelläni. Mitä näihin keskusteluihin tulee niin puhun vain ja ainoastaan totta. Mitä oppilaaseeni tulee, niin hän on mainio esimerkki siitä miten helppoa vaskisoitto voisi olla. Hänellä on korvat päässä ja hän osaa myös viheltää, joten siltäosin lähtökohta on helppo. Valittettavasti keskittymiskykyä ei ole suotu samalla mitalla, muuten päästäisiin nopeasti tasolle jossa voisi puhua ihmelapsesta.
 
Mitä kommenttiisi tulee, oli sen tarkoitus sitten olla puhtaasti humoristinen tai ei niin se kertoo aika paljon.
 

Mun kommentti:"Aloittelija ei voi koskaan saada hyvää ääntä trumpetista". Mihin tuo kommentti perustuu? Vuosien opetuskokemukseen?}

Esim. Kopave puhui 10-vuoden projektista. Olavi Koskela oli sinfoniakonserttitasoinen soittaja ja alkoi silti muuttamaan ansatsiaan. Kun kysyin kauanko siihen menee, vastaus oli "10-vuotta". Siihen en osaa vastata onko jollain syntyjään huulet heti valmiit soittamaan mitä vaan, mutta ehkä sinä tiedät?
 
Mielipiteesi oli siis: "aloittelija ei voi saada hyvää ääntä trumpetista". Minä olen siinä asiassa eri mieltä. Käsittääkseni oli siis kyse äänestä, ei siitä pystyykö aloittelija soittamaan mitä vaan. Siitä lienee turha edes keskustella.
 
Mistä tahansa vaskisoittimesta voi saada aloittelija hyvän äänen, ja on opettajan vastuulla varmistaa että jos näin käy niin siitä pidetään kiinni että tämä soittotapa pysyy yllä. Aloittelijallahan ei ole soittotuntumaa, joten viikkoa myöhemmin saattaa tunnille tulla aivan eri ihminen. Tämähän on tuttua kaikille vaskisoittajille, aloittajasta ammattilaiseen.
 
Mitä Koskelan ja Kopaven kommentteihin tulee, niin heillähän kyseessä oli siis ansatsinmuutos. Eli yhdestä vakiintuneesta soittotavasta siirrytään erilaiseen. Mitä vanhempana tämä tapahtuu sitä vakiintuneempi vanha soittotapa on ja sitä vaikeampi prosessi. Koskela ei varmasti olisi lähtenyt muuttamaan tapaansa soittaa ellei hän olisi katsonut että voi olla parempi tapa soittaa.
 
Se millä soittotaso mikä ennen riitti työpaikan saantiin riittää nykyään siihen että pääsee opiskelemaan, ja niinkin hyvätasoista ansatsia muutetaan varmasti opiskeluaikana, rajustikin. Nuo määräajat ei ole sitä aikaa jolloin soitto on kuraa, onhan se aluksi pirun vaikeaa mutta kyllä ansatsinmuutosprosessin aikana tyypit tekee keikka ja saa paikkoja. Tämä kymmenen vuotta on se aika jonka jälkeen on ihan oikeasti soittotapa muuttunut niin että vanhat maneerit ei enää kummittele. Toiset puhuvat seitsemästä vuodesta, kullakin tämä lienee tapauskohtaista. Mitä ronskimpi soittaja sitä nopeammin homma käy, jos ei muutamat ylimääräiset kiksit pistä hävettämään.

Olet itsekin ollut kevyehkön ansatsin vastustaja. Jotta huulet pystyy ottamaan vastaan sen 3...5 kg suukappaleen painamisesta aiheutuvan voiman on huulien lihaksiston oltava kehitetty 'kimmoisiksi', kuten Koskela asian ilmaisi. Jos huulia ei ole treenattu kimmoisiksi suukappale painaa huulet littiin hampaita vasten ja niiden toiminta lukkiutuu?
 
Ei huulia (tai oikeammin kasvojen lihaksia) treenata siksi että ne kykenisivät kestämään suukappaletta, vaan siksi että ne kestävät puhallusta paremmin. Mikäli prässi on sama joka rekisterissä niin ei tapahdu edestakaista pumppausta joka on vaarallista, varsiinkin jos hammasriveissä on teräviä kulmia.
 
Mikäli soitetaan hyvin kevyellä prässillä huulet jännittyy koko mitaltaan, ja mikäli tähän yhdistyy pumppaavaa liikettä (esim. ylärekisterissä) niin varmasti alkaa sattumaan ja kestävyys on huono.
 
Jos jollekin jännittyneelle pinnalla laitetaan jotain painavaa koko ajan pumpaten saadaan varmasti enemmän pahaa aikaiseksi kuin jos jollekin pehmeälle ja rennolle pinnalle laitetaan paino joka on siinä tasaisesti.

Siten aloittelija saa nopeasti jotensakin kelvokkaan äänen kun kääntää huuliaan sisäänpäin. Silloin huulien etuosan kiinteämpi liha värähtelee. Onko se sitten oikea tapa? Minä soitin niin ja nyt katson sen virheeksi.
 
En ole ainakaan minä sanonut oikeaksi tavaksi, toivottavasti ei enää sano kukaan muukaan. Aivan oikean päätelmän teit.
 
Kun olin saanut Koskelan opit innostuin hirveästi. Treenasin joka päivä joskus jopa kaksi tuntia. Hän ei maininnut pakollisista tauoista harjoitusten välillä. Hän ei myöskään tiennyt, etten käyttänyt "mum"-lihaksia lainkaan. Ja niin se kaksi vuotta meni hukkaan. Siirryin soittamaan barytonia.
 
Kun seuraavan kerran tutkailet mum-lihaksiasi, niin muista että homman ei tulisi lähteä huulesta vaan ylempää. Työnnä ylähuultasi suoraan ylöspäin sormella ja sitten paina huuli takaisin alas sormella kevyesti vastustaen. Huomannet että koko hoito lähtee nenän alta asti, ja jos oikein kunnolla juntataan niin nenäkin nyrpistyy.
 
Lisäksi kannattaa muistaa että huulet on varsin mukavasti soivassa asennossa jo kun ne ovat ihan normaalisti kiinni, varsinkin jos sinne ylähuuleen sitä "ämmää" vielä vähän ajattelee pitämään huulia yhdessä. Ainoa ongelma on että jos prässi on kevyt joutuu huulet kannattelemaan puhallusta liian yksi ja koko hoito menee kireäksi. Siksikin siis hyvä tasainen "prässi".