 inkognito
24.11.2003 00:52:19 | |
|---|
Onkos kyseinen bändi tuttu palstalaisille? Tutustuin tässä taannoin ko. tapaukseen bändinnimisen levyn verran ja vaikuttaa loistavalta. Levyllähän soittelee vanhat King Crimson -äijät Bruford sekä Wetton ja kaiken lisäksi kitarassa on itse Allan Holdsworth. Miksi en ole ennen kuullut bändistä? |
 Ali
24.11.2003 12:31:28 | |
|---|
Jonkun livelevyn kuuntelin ja ei kyllä napannut yhtään. |
 Epämuusikko
24.11.2003 17:29:39 | |
|---|
UK on hyvä, Danger Money on ihan ok. Mielummin paska kuin keskinkertainen |
 Notefix
25.11.2003 11:14:18 | |
|---|
Onkos kyseinen bändi tuttu palstalaisille?
Joo, tuota tuli progeaikoina diggailtua paljonkin. Aika kinkkistä kamaa. Pitäis avrmaan kaivat vanhat vinyylit esiin ja kokeilla miten nykyään iskee :) |
Kaksi studiolevyä (UK 1978 ja Danger Money 1979) ovat melko erilaisia. Ekalla rummuissa Bruford ja kitarassa Holdsworth, tokalla rummuissa Terry Bozzio ja ei kitaristia.
Ekan levyn meiniki enemmän fuusioon päin kallellaan ja vaikka Holdsworth hienoja juttuja väläytteleekin, niin Eddie Jobsonin koskettimet dominoivat soundia. In The Dead Of Night on klassikkobiisi ja ehkäpä samalla bändin paras kappale.
Danger Money kuulostaa välillä jopa ELP:ltä (Jobson käyttää Hammondia paljon enemmän) ja soundi on muutenkin ekaa levyä tummempi ja raskaampi. Pitkiä progeiluja mukana ja pientä häivähdystä Wettonin tulevasta Asia -kaudesta (Nothing To Lose).
UK oli alusta alkaen John Wettonin ja Eddie Jobsonin bändi. He tekivät paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki kappaleet ja olivat muutenkin eniten esillä. Bruford ja Holdsworth perustivat heti erottuaan Bruford -yhtyeen, jossa Holdsworth ei viihtynyt yhtä levyä (One Of A Kind) pidempään.
UK:n molemmat studiolätyt ovat ihan OK, mutta ei sen kummempaa. Välillä sorrutaan turhaan kikkailuun ja kumpaakaan levyä ei kovin lämpimäksi voi kutsua. Muutamia hienoja biisejä löytyy (esim. Rendezvous 6:02 ja In The Dead Of Night) ja onhan noiden soittajien soittoa aina kiva kuunnella. Esim. Eddie Jobson on jäänyt turhan aliarvostetuksi muiden 70-luvun progevirtuoosien joukossa (Wakeman, Emerson, Moraz). |
Notefix
26.11.2003 12:52:27 | |
|---|
kumpaakaan levyä ei kovin lämpimäksi voi kutsua.
Joo, Jobson ei kyllä ole mikään maanläheinen soittaja. Siltä puuttuu esim. Emersonin blue-vaikutteet kokonaan.
Mutta itse aikoineen kyllä diggasin mielettömästi Jobsonin Green Albumia. Se oli ihan uudenlaisen kuuloista musaa...jänniä sointuja ja juttuja, oma soundi. Tuli kuunneltua melkein puhki tuo teini-ikäisenä. |
 2541
26.11.2003 17:14:20 | |
|---|
Joo, Jobson ei kyllä ole mikään maanläheinen soittaja. Siltä puuttuu esim. Emersonin blue-vaikutteet kokonaan.
Mutta itse aikoineen kyllä diggasin mielettömästi Jobsonin Green Albumia. Se oli ihan uudenlaisen kuuloista musaa...jänniä sointuja ja juttuja, oma soundi. Tuli kuunneltua melkein puhki tuo teini-ikäisenä.
Muutenkin Jobson on aika kylmän näköinen kaveri...
Komeasti se soittaa myös Jethro Tullin A -albumilla ja Slipstream -videolla. Eikä se mikään ihan huono viulistikaan ole!;)
Green Albumilla on ihan hyviä juttuja, mutta Jobsonin laulu on aikamoista hiiren vinkunaa. |
