Bassot ›

Tulla hinnalla TEETTÄISIN itselleni basson.
 
Esimerkiksi Jussi Ala-Kuhan tekemä nelikielinen JAK maksaa muistaakseni 1200-1300€ herkuista riippuen. Kyllähän nyt omien toiveiden mukaan mittatilaustyönä tehty basso aina sarjatuotantoisen hakkaa. Mieluummin otan basson, joka vastaa toiveitani puiden, nauhojen, värin, kaulaprofiilin, mikkien, elektroniikan ja metalliosien suhteen kuin maksan Fender-logosta ja saan sellaisen soitimen, jossa jokin asia mättää tai ei ole muuten mieluinen.
 
Järki käteen ihmiset. Suomessa tehdään käsityönä todella laadukkaita soittimia nykyään.
 
Hyvä! Olen täysin samaa mieltä! Suosikaa hyvät ihmiset kotimaista yrittäjyyttä ja osaamista!
 
Plussa rapsahtaa.

Tulla hinnalla TEETTÄISIN itselleni basson.
 
Esimerkiksi Jussi Ala-Kuhan tekemä nelikielinen JAK maksaa muistaakseni 1200-1300€ herkuista riippuen. Kyllähän nyt omien toiveiden mukaan mittatilaustyönä tehty basso aina sarjatuotantoisen hakkaa. Mieluummin otan basson, joka vastaa toiveitani puiden, nauhojen, värin, kaulaprofiilin, mikkien, elektroniikan ja metalliosien suhteen kuin maksan Fender-logosta ja saan sellaisen soitimen, jossa jokin asia mättää tai ei ole muuten mieluinen.
 
Järki käteen ihmiset. Suomessa tehdään käsityönä todella laadukkaita soittimia nykyään.
 
Jos kerran tällä tavalla saa aivan minkälaisen basson haluaa, niin miksi suurin osa JAKeista näyttää olevan Fenderin kopioita?

Jos kerran tällä tavalla saa aivan minkälaisen basson haluaa, niin miksi suurin osa JAKeista näyttää olevan Fenderin kopioita?
 
Varmaankin siksi, että moni tykkää Fenderin lookista. Soittimen muut ominaisuudet on sitten toinen juttu. Itselläni on soitinrakentajan tekemä 51' Presarikopio, josta pidän kovasti.
 
Runkomateriaali, virittimet, mikki ja talla eivät täsmää Fenderin vastaavan mallin kanssa. Vaikka tuskin noissa kuitenkaan suuria eroja on soitannollisesti tai soinnillisesti. Mutta eläköön kuitenkin se pieni ero! Ja onpahan uniikki soitin.

Aina välillä (melko usein) tulee mieleen tilata soitinrakentajalta basso. Itsellä kuitenkin suurimpana syynä vasenkätisyys. Ei oo merkkisoittimissa malleja vasureille niin paljon kuin oikeankätisille. Joskus ihan kiven takana vasurimallit ja sit kun tuntuis löytyvän mieleinen niin hinta on kohtuuton tai se on tilauskamaa.
 
Mutta asiasta kolmanteen, vastaan kysymykseen; kyllä tommosen deluxe basson huolis. Ei vaan löydy vasurina.

Enpä tilaisi thomannilta. Kaveri tilasi sieltä jenkkiJasson ja se oli ihan paska!!!!
 
Ja toinen ystävä tilas jenkkistraton, no se on ihan ok mut kyllä siitäkin huomaa et ei se nyt kummminkaan ole ihan sitä.....esim. volume/mikkipotikat on semmoisia kahden markan tötsiä mitä on mexicon fenkuissa ym ym.
 
Jos pitäisi arvata, niin vähintään toinen (ja todennäköisesti molemmat) näistä oli American traditional-sarjaa. Ei niitä pidä sotkea oikeisiin jenkkifendereihin vaikka niissä "Made in USA" lukeekin

Aina välillä (melko usein) tulee mieleen tilata soitinrakentajalta basso. Itsellä kuitenkin suurimpana syynä vasenkätisyys. Ei oo merkkisoittimissa malleja vasureille niin paljon kuin oikeankätisille. Joskus ihan kiven takana vasurimallit ja sit kun tuntuis löytyvän mieleinen niin hinta on kohtuuton tai se on tilauskamaa.
 
Mutta asiasta kolmanteen, vastaan kysymykseen; kyllä tommosen deluxe basson huolis. Ei vaan löydy vasurina.
 
Niin sama täällä... Jouduin tämän minun tän hetken jazzarini tilaamaan amerikasta ja kesti 4kk ennen kun sain. Tämä muuten on American Deluxe left hand jazz bass

Niin sama täällä... Jouduin tämän minun tän hetken jazzarini tilaamaan amerikasta ja kesti 4kk ennen kun sain. Tämä muuten on American Deluxe left hand jazz bass
 
Joo, sitä deluxe-jatsaria saa vasurina, mä tiedän. Mutta tota presaria ei saa ja mua kiinnostais se enemmän.

Jos kerran tällä tavalla saa aivan minkälaisen basson haluaa, niin miksi suurin osa JAKeista näyttää olevan Fenderin kopioita?
 
Tällä tavalla saa todellakin sellaisen basson kuin haluaa. Minulla nuo muodot sattuvat olemaan Fenkun luomia, sillä ITSEHÄN SELLAISET TILASIN.
 
Arva: Mistä niin päättelet, että tämän päivän merkkibassoista saa rahansa pois ne myydessään? Totta ihmeessä vuosikertafenkusta tai Musarista saakin, mutta en todellakaan jaksa uskoa, että nykyisistä liukuhihnatuotteista saisi maltaita parin kymmenen vuoden kuluttua. Vai maksaisitko itse esimerkiksi kasari Steinbergin tikkubassosta tuplahinnan uuden hintaan nähden? Tuskinpa. Vaikka siinä lavassa lukisi kuinka Fender tai Music Man, siitä ei automaattisesti tule keräilyharvinaisuutta vuosikymmenten jälkeen.
 
Käsintehdyt mittatilaussoittimet vaativat mielestäni tiettyä ajatusmaailman kasvun vaihetta omistajaltaan. Ne ovat mielestäni sellaisille soittajille paras ratkaisu, joilta kamarunkkausvaihe on jo ohi ja muutenkin vahva ja vakiintunut käsitys siitä, millainen soittimen tulee olla. Siinä vaiheessa muusikon mieli ei enää päivittäin vaihdu, mitä soittimen ominaisuuksiin tulee.

Käsintehdyt mittatilaussoittimet vaativat mielestäni tiettyä ajatusmaailman kasvun vaihetta omistajaltaan. Ne ovat mielestäni sellaisille soittajille paras ratkaisu, joilta kamarunkkausvaihe on jo ohi ja muutenkin vahva ja vakiintunut käsitys siitä, millainen soittimen tulee olla. Siinä vaiheessa muusikon mieli ei enää päivittäin vaihdu, mitä soittimen ominaisuuksiin tulee.
 
Fenderin sapluunalla duunattu on kopio, oli se vaikka mistä materiaaleista ja komponenteista koottu.

Ne ovat mielestäni sellaisille soittajille paras ratkaisu, joilta kamarunkkausvaihe on jo ohi ja muutenkin vahva ja vakiintunut käsitys siitä, millainen soittimen tulee olla. Siinä vaiheessa muusikon mieli ei enää päivittäin vaihdu, mitä soittimen ominaisuuksiin tulee.
 
Kuulostaa ihan Wasaran vehkeeltä.
 
Vakavammin, miksi mikään muu basso ei täytä tätä korkeamman asteen käsitystä mitä soittimen ominaisuuksiin tulee? Aika monelle tämä tyydytys on täytetty jo vuonna '51 ja kelpaa vielä tänäkin päivänä. Mielestäni se kuvastaa jo jonkunlaista vahvaa ja vakiintunutta käsitystä siitä, millainen soittimen tulee olla.

Tällä tavalla saa todellakin sellaisen basson kuin haluaa. Minulla nuo muodot sattuvat olemaan Fenkun luomia, sillä ITSEHÄN SELLAISET TILASIN.
 
Arva: Mistä niin päättelet, että tämän päivän merkkibassoista saa rahansa pois ne myydessään? Totta ihmeessä vuosikertafenkusta tai Musarista saakin, mutta en todellakaan jaksa uskoa, että nykyisistä liukuhihnatuotteista saisi maltaita parin kymmenen vuoden kuluttua. Vai maksaisitko itse esimerkiksi kasari Steinbergin tikkubassosta tuplahinnan uuden hintaan nähden? Tuskinpa. Vaikka siinä lavassa lukisi kuinka Fender tai Music Man, siitä ei automaattisesti tule keräilyharvinaisuutta vuosikymmenten jälkeen.
 
Ei siitä keräilyharvinaisuutta tarvitse tullakaan, että saa laadukkaasta _käytettynä ostetusta_ merkkisoittimesta omasa pois myydessä. Päättelen sen kokemuksesta. Steinbergin tikkua en ostaisi mihinkään hintaan, mutta en sitä pidäkään sellaisena soittimena jollaista tuossa tarkoitin.
 
Ite vedän noilla itse tekemilläni. En koskaan kuvittele että saisin myydessä osien hintaa enempää siitä. Samantyyppinen mutta lievempi hinnan romahtaminen nyt koskee myös noita kotimaisia pikkupajan tuotteita. Toki jos käytetyn JAKin ostaa hyvään hintaan niin saa siitäkin omansa pois. Se vain torpeedoi sen idean "juuri täsmälleen oikeanlaisesta soittimesta".

Fenderin sapluunalla duunattu on kopio, oli se vaikka mistä materiaaleista ja komponenteista koottu.
 
Kopio on kopio, totta kai. On minunkin Sandbergini ihan puhdas jassoklooni, sen nyt näkee sokeakin. Olen silti siihen erittäin tyytyväinen.

Vakavammin, miksi mikään muu basso ei täytä tätä korkeamman asteen käsitystä mitä soittimen ominaisuuksiin tulee? Aika monelle tämä tyydytys on täytetty jo vuonna '51 ja kelpaa vielä tänäkin päivänä. Mielestäni se kuvastaa jo jonkunlaista vahvaa ja vakiintunutta käsitystä siitä, millainen soittimen tulee olla.
 
No näitä on pohdittu maailman sivu, enkä minä ainakaan jaksa käydä koko litaniaa taas läpi.
 
Itse kuitenkin hankin edelleenkin soittimia vain omia tarpeitani varten. Minua eivät kiinnosta vahvat ja vakiintuneet käsitykset siitä, millainen soittimen pitää olla, minua kiinnostaa vain oma näkemykseni siitä mitä haluan. Sattumoisin tuo näkemys menee useilta kohdin yksiin Leo Fenderin alkuperäisen designin kanssa, mutta ei kuitenkaan kaikilta osin. Omaksi onnekseni löysin valmistajan, jonka on tuotteet tarjoavat juuri minun tarpeisiini ja mieltymyksiini sopivan yhdistelmän.

Tällä tavalla saa todellakin sellaisen basson kuin haluaa. Minulla nuo muodot sattuvat olemaan Fenkun luomia, sillä ITSEHÄN SELLAISET TILASIN.
 
Miten toi sun custom-JAK eroaa normijazzista?

Edit: poistettu tuplapostaus

Niskis: No siinä on sellaiset metalliosat, väritys, mikit, kaulaprofiili jne. millaiset siihen itse halusin.
 
Varsinainen "customcustom" se ei ole, ompahan vaan minun toiveillani minua varten tehty yksilö.
 
Hollström: Mitäs sitten kun tämä ns. kopio onkin huomattavasti esikuvaansa parempi, kun siinä on huomioitu ja siten myös korjattu alkuperäisen puutteet ja epäkohdat?
 
Juki: Minua ainakaan ei v. 1951 suunniteltu kokonaisuus ole täydellisesti tyydyttänyt, siksi halusinkin sellaisen basson, jossa huomaamani epäkohdat on tehty hieman tai radikaalistikin toisin. Kokemuksen ja kokeilujen kautta itse tiesin, mitä bassoltani halusin ja mitä en halua, siksi päädyin mittatilausbassoon. Ei se sen monimutkaisempi valinnan peruste ollut.

Niskis: No siinä on sellaiset metalliosat, väritys, mikit, kaulaprofiili jne. millaiset siihen itse halusin.
 
Varsinainen "customcustom" se ei ole, ompahan vaan minun toiveillani minua varten tehty yksilö.
 
Mitä ala-kuhan kanssa juttelin, niin kaiketi suurin parannus on kaulan rakenne jolla eliminoidaan (itse en ole testannut ja todeksi todennut) dead spotit. Tämä rakenneuudistus on suht paksu vaahterakaula kaksitoimisella kaularaudalla ja kahdella hiilikuituvahvikkeella - sattumalta huomasin että samaa rakennetta käytetään Warmothin irtokauloissa. Ala-Kuhan sanojen mukaan wengeotelauta toimisi parhaiten, ja vaahtera, mutta ruusupuusta ei niinkään tykännyt. Ei kuulema itse Leokaan.
 
Ja tietty tapparan väreissä oleva soitin tuskin soi huonosti. ;)
 
Niin, JAK taitaa olla itse Cream- yms. fani, ihmetteli, miksi ihmiset haluavat nykyään niin paljon pitkäskaalaisia bassoja.

Mitä ala-kuhan kanssa juttelin, niin kaiketi suurin parannus on kaulan rakenne jolla eliminoidaan (itse en ole testannut ja todeksi todennut) dead spotit. Tämä rakenneuudistus on suht paksu vaahterakaula kaksitoimisella kaularaudalla ja kahdella hiilikuituvahvikkeella - sattumalta huomasin että samaa rakennetta käytetään Warmothin irtokauloissa
 
Samaan rakenteeseen on päädytty Fenderin paremmissa bassoissakin jossain vaiheessa. En tiedä onko siitä palattu takaisin alkuperäiseen.
 
Mulla ei ole yhdessäkään bassosani dead-spotteja.

Hollström: Mitäs sitten kun tämä ns. kopio onkin huomattavasti esikuvaansa parempi, kun siinä on huomioitu ja siten myös korjattu alkuperäisen puutteet ja epäkohdat
 
Olisipa kiva kokeilla sellaista joka on huomattavasti parempi. Tähän mennessä ei ole vielä tullut vastaan uusia teollisesti tai käsityönä tehtyjä bassoja jotka olisivat huomattavasti parempia kuin esim. 60-luvun Fenderit. Erilaisia ne toki ovat.