Kitarat: soittaminen ›

Noin 6 kertaa musaopiston kitaratunneilla käytyäni, on innostus ja uutuudenvirehätys jo hävinyt -juuri tuon irrallisen harjoittelun ja kaavamaisuuden myötä. Musiikkiopisto on juuri sellaista, kuin sen odotin olevan. Siksi en aikanaan sinne mennyt.. :D
 
Tähän mä sanon vaan, että sulla kävi hemmetin huono säkä. Meillä on opistolla todella hyvin asiansa osaava kitaransoiton opettaja, teorian opettaja ja big bandissa myös. Mä olen nimenomaan saanut paljo irti sieltä, ja näkemys musiikista on avartunut aikalailla. Missä opistolla olet?

Tähän mä sanon vaan, että sulla kävi hemmetin huono säkä. Meillä on opistolla todella hyvin asiansa osaava kitaransoiton opettaja, teorian opettaja ja big bandissa myös. Mä olen nimenomaan saanut paljo irti sieltä, ja näkemys musiikista on avartunut aikalailla. Missä opistolla olet?
 
Sekin on tosi, että vaikka olisi kuinka hyvä opettaja, homma ei aina toimi. Kaikille ei sovi musiikin opiskelu, vaan ainoastaan soittaminen. Eikä siinä mitään pahaa ole.

Kaikille ei sovi musiikin opiskelu, vaan ainoastaan soittaminen.
 
Tarkentaisin, että monille sopii parhaiten itsenäinen harjoittelu:) Opiskeluhan perustuu soittamiseen.

Levyiltä siis en sen takia soita, koska vanhempi tietokoneeni ei oikein halua kaikkia lukea, ja niitäkin joita se lukee, niin niistä se pätkii välillä ääniä ja kelailu on helvettiä. Ja mitään tavallista soitintahan minulta ei oikein löydy, paitsi kannettava, joka toimii pattereilla ja syö ne nopeasti.

Toki "vain" soittamallakin oppii, mutta mä ainakin miellän opiskelun enemmän määrätietoiseksi toiminnaksi. Siis sellaiseksi, että asetetaan itselle tavoitteita ja tehdään suunnitelmia niihin pääsemiseksi. En mä tietenkään tarkoita, että siihen tarvisi välttämättä mitään opistoja, mutta jos osaa asennoitua opisto-opiskeluun oikein ja onnistuu imemään oppia itseensä, se on aikamoinen etuoikeus. Ymmärrän kyllä hyvin minkä takia jotkut karsastavat opisto-opiskelua. Koko ajan pitää opetella uutta, eikä vaoi mennä vaan omaa tahtiaan. Niin kuin kaikki julkisen sektorin rahoitusta nauttivat instituutiot, musiikkiopistot ovat tulosvelvollisia oppilaitoksia. Tuo tulosvelvollisuus näkyy opistoissa sitten siinä, että tietyssä ajassa olisi suoritettava tietyt tutkinnot.
 
ankkiz: "Bad workman blames his tools." ;-)

Pakollinen nostalgiamuistelo: Meikäläisen plokkaileminen alko ennen tabulatuurien ja muiden nuottien lukemista. Haastavaa pilitystä tuli yritettyä aika aikasessa vaiheessa, varsinkin Whitecrossin kasetit ja niiden kopiot kulu puhki kun yritin opetella Rex Carrollin sooloja nuotti nuotilta..
 
Mahdotontahan se oli (ks. http://www.youtube.com/watch?v=s5Sxh9X4Ku8 -- melkein alusta tai http://www.youtube.com/watch?v=0lP7eYP0bS8 -- 2:30 tienoilla alkaa soolo, kunnon kristuskasarirokkia, nykystandardillakin kyllä kova tuo Rex :)

Jeesus Kristus, koin valaistuksen. Plussaa tälle!

Plokkailen tässä Guthrie Govanin Wonderful Slippery Thingiä. Alkaa pikkuhiljaa ottaa nää jazzhommat päähän...

Pakollinen nostalgiamuistelo: Meikäläisen plokkaileminen alko ennen tabulatuurien ja muiden nuottien lukemista. Haastavaa pilitystä tuli yritettyä aika aikasessa vaiheessa, varsinkin Whitecrossin kasetit ja niiden kopiot kulu puhki kun yritin opetella Rex Carrollin sooloja nuotti nuotilta..
 
Mahdotontahan se oli (ks. http://www.youtube.com/watch?v=s5Sxh9X4Ku8 -- melkein alusta tai http://www.youtube.com/watch?v=0lP7eYP0bS8 -- 2:30 tienoilla alkaa soolo, kunnon kristuskasarirokkia, nykystandardillakin kyllä kova tuo Rex :)
 
Vitsit, kyllä mä vaan niitä synistejä kuuntelen mieluummin kuin tällaista;)
Suuri osa kasarirokista ja -hevistä on ärsyttänyt aina, ei välttämättä niin paljon sisällölliseltä puolelta, hyvää musiikillista aineistoa sielläkin on, vaan se asenne jolla musiikki on tehty. Hyi.

Vitsit, kyllä mä vaan niitä synistejä kuuntelen mieluummin kuin tällaista;)
Suuri osa kasarirokista ja -hevistä on ärsyttänyt aina, ei välttämättä niin paljon sisällölliseltä puolelta, hyvää musiikillista aineistoa sielläkin on, vaan se asenne jolla musiikki on tehty. Hyi.
 
Sa ja sun synistit...hahahahaa.. Vai ettei oo asenne kohallaan? Siellahan sita asennetta loytyy. Pussy, booze and rock-mitaan muuta ei kasvava muusikko tarvitse!

Niiin, jos suurimpana musiikillisena tavoitteena on genitaalien hierominen yhteen ja alkoholimyrkytys niin jeesjees, ei kai siinä, antaa mennä;) Ei kai se Beethovenkaan muuhun pyrkinyt.
 
Missä jätkän jäähy viipyy? Neiti!
 
Niin mihis se Mozart-kaveri delas. Kaveri sai liikaa piparia;) Aikamme suurimpia rock-muusikoita!

Niin mihis se Mozart-kaveri delas. Kaveri sai liikaa piparia;) Aikamme suurimpia rock-muusikoita!
 
Niinhän se vähän oli. Toisaalta Mozartin kuolinsyytä ei tiedetä. Eikä Mozart niin paljon pyrkinytkään uudistamaan vaan halusi vaan kirjoittaa päässä soivan musiikin ulos.
 
Schuberthan kuoli kuppaan, eli jos sä haluat joulumielellä pipariin kuolleita etsiä niin siinä ois vahva ehdokas.

Ja se Queenin laulaja kuoli johonkin muuhun kuin pipariin. Mihinkähän ynkkä tulee kuolemaan?
 
Lopetetaanpas chattaily, sille on omat palstansa. Plokkaaminen on ***un jees.

Täällähän on niin monta sivua, että en viitsi kaikkea lukea. Ajattelin kuitenkin kertoa oman tekniikkani:
 
Opettelen skaalan "perusmuodon" yhdestä asemasta. Kun sen saundi ja äänet ovat tarpeeksi hyvin muistissa, levitän sen ympäri kaulaa, mutten opettele sormituksia, vaan soitan korvan mukaan. Toki se on aluksi hieman haastavaa, mutta tuntuu, että näin improvisointini on muuttunut parempaan suuntaan. Ainoastaan pentatonisesta olen opetellut kaikki asemat, sekä tietenkin kirkkosävellajeista, sillä ne menevät "peräkkäin".
 
Kitarahan on siinä mielessä inha soitin, että siinä on niin paljon mahdollisia tapoja soittaa sama juttu. Esim. trumpetilla taas sama ääni tulee aina vain yhdellä tapaa, joten ei tarvitse miettiä miten sormiaan käyttää. Tämän takia on helpompi miettiä mitä soittaa, eikä miten soittaa. Kitaralla taas helposti käy toisin päin.
 
Steve Vai ainakin treenasi myös noin, että opetteli vain yhden sormituksen, eikä mitään moodeja, koska ei halunnut perustaa soittoaan skaaloihin. Allan Holdsworth tietääkseni vetelee kanssa niin, että "näkee" äänet kitaran otelaudalla, eikä käytä valmiita sormituksia.
 
Kyllä mä silti 1234 -juttuja soittelen, mutta tekniikkatreenit on aina tekniikkatreenejä. Samalla tavalla rumpalitkin treenaa rudimentteja, enkä ole koskaan kuullut, että jonkun rumpalin soitto kuulostaisi "rudimenttitreeniltä".
 
E: Ja ihan silläkin on jo positiivinen vaikutus, ettei katso sitä otelautaa koko ajan.

Meikä tuntee itseni nyt valaistuneeksi. Hassuahan se on, mutta tämän topicin ansiosta löysin korvani. Aikaisemmin olen käytännössä kaiken soitellut guitar pron avustuksella tabulatuureista. Nyt katos samantien sekä guitar pro että hirveä kasa tabulatuureja koneelta. Enkä usko että tulee ikävä.
 
Pieni plokkailuhetki Porcupine Treen parissa tuotti jo suunnattoman ilon ja onnistumisen tunteen. Siis aivan muutaman nuotin löytäminen. Tästä lähin en biisejä muuten enää opetellakaan vaikka siinä sitten kestäisi n kertainen aika aikaisempaan verrattuna. Ja tämä vuodatus vain yhden puolituntisen takia. Nyt pakko palata takaisin jatkamaan. Hilpeetä.
 
Ja plussaa todellakin!

Meikä tuntee itseni nyt valaistuneeksi. Hassuahan se on, mutta tämän topicin ansiosta löysin korvani. Aikaisemmin olen käytännössä kaiken soitellut guitar pron avustuksella tabulatuureista. Nyt katos samantien sekä guitar pro että hirveä kasa tabulatuureja koneelta. Enkä usko että tulee ikävä.
 
Pieni plokkailuhetki Porcupine Treen parissa tuotti jo suunnattoman ilon ja onnistumisen tunteen. Siis aivan muutaman nuotin löytäminen. Tästä lähin en biisejä muuten enää opetellakaan vaikka siinä sitten kestäisi n kertainen aika aikaisempaan verrattuna. Ja tämä vuodatus vain yhden puolituntisen takia. Nyt pakko palata takaisin jatkamaan. Hilpeetä.
 
Ja plussaa todellakin!
 
Tosi mukava lukea tällaisia. Ei muutaku voimia puurtamiseen jatkossakin!

Allan Holdsworth tietääkseni vetelee kanssa niin, että "näkee" äänet kitaran otelaudalla, eikä käytä valmiita sormituksia.
 
Sama homma, mutta täytyy kyllä todeta, että tekniikassa on todellisia puutteita tällä hetkellä. 12-vuotta kitaraa on renkattu ja teiniaikojen Metallica/Faith No More-plokkailusta huolimatta hevi ei irtoa tarpeeksi uskottavasti vieläkään. Asialla on merkitystä siinä vaiheessa kun omat tulkinnat/sävellykset tuottavat vaikeuksia toteuttaa haluamallaan tavalla. Kun on koko ikänsä soittanut ilman minkäänlaista opetusta niin tietyt jutut on joutunu opettelemaan aivan nollapohjalta, kun on viimein tajunnut kuinka ne asiat soitetaan. (esimerkkinä economy-picking johon tutustuin vasta lähiaikoina) Asiaan olisi varmasti aikoinaan auttanut puhtaan plokkailun sijasta tekniikkatreenaus välissä ja yrittää ymmärtää miten soinnut, soolot jne on muodostettu.
 
Toisaalta, ehdottomana plus puolena nykyään tiedän lähes tasan tarkkaan mikä ääni kitarasta tulee kun painan sormea tiettyyn kohtaan (etukäteen ennen ku ääni on soitettu), ja olen huomannut että tämän pystyn mukauttamaan myös eri vireisiin erittäin nopeasti.
 
Pointtini oli nyt siis siinä, että skaalailu on melkoisen tärkeää teknisessä mielessä, mutta sen liika-treenaus johtaa mielikuvituksettomaan soittoon melko helposti. Olikohan tässä ny mitään järkeä :D

Pointtini oli nyt siis siinä, että skaalailu on melkoisen tärkeää teknisessä mielessä, mutta sen liika-treenaus johtaa mielikuvituksettomaan soittoon melko helposti. Olikohan tässä ny mitään järkeä :D
 
Eli mahdollisimman monipuolinen treenaus tuottaa parhaan tuloksen. :D

Pointtini oli nyt siis siinä, että skaalailu on melkoisen tärkeää teknisessä mielessä
 
Tähän mä haluan kyllä puuttua. Tapa jolla monet käsittävät tekniikkaharjoitukset nykyään on sanalla sanoen korni. Mistä ihmeestä on lähtöisin tämä aivan käsittämätön harhaluulo, että itsessään tekniikkaharjoituksiksi tarkoitetut lickit, skaalat, tai kaikkein naurettavinta nämä 1234-harjoitukset, ovat jotenkin yleispätevämpiä tai tehokkaampia tekniikkaharjoituksia kuin jutut, joita löytää ihan oikeasta musiikista?
 
Asia on juuri päinvastoin. Oikeasta musiikista otettu pätkä on paljon tehokkaampi harjoitus kuin samat äänet soitettuna skaalana. Tekniikkaharjoituksista puuttuu musiikillinen konteksti kokonaan, ja näin harjoitus jää vain tekniikaksi. Mä sanoin tämän jo yhdessä aiemmassa ketjussa, muttta en minä ainakaan treenaa tekniikkaa pelkän tekniikan takia. Treenaan tekniikkaa voidakseni soittaa vaikeita musikaalisia fraaseja. Mä voin treenata tekniikka soittamalla skaaloja, ja mä voin treenata tekniikkaa myös oikeasti musikaalisilla fraaseilla. Ero niissä on se, että musikaalisia fraaseja soittamalla soitetaan musiikkia, skaaloja soittamalla soitetaan skaaloja, 1234-treenejä soittaessa soitetaan sitä itseään.
 
Skaalojen tai 1234-harjoitusten sahaaminen ei ole millään tavalla ensisijaisen tärkeää teknisessä mielessä, sen saman motoriikan voi hankkia muillakin tavoilla. Näillä tavoilla tarkoitan nyt niitä fraaseja joita löytyy musiikista, ellei sitten tykkää kuunnella musiikkia, jossa sahataan juurikin niitä skaaloja ylösalas.