Kitarat: kitarakamat ›

Mutta toiseen asiaan. Mitenköhän kauan käsityöihminen tekee tuollaista vastaavaa laitetta?
 
Mitä vastaavaa? Eräs soitinrakentaja puhui Lespan suhteen sellaisesta 100+ tunnista. Itselläni on mennyt varmaan jotain lonkalta 100-180 välillä, 9kk:n ajan sisälle suurinpiirtein.

Mitä vastaavaa? Eräs soitinrakentaja puhui Lespan suhteen sellaisesta 100+ tunnista. Itselläni on mennyt varmaan jotain lonkalta 100-180 välillä, 9kk:n ajan sisälle suurinpiirtein.
 
Ajattelin siis lähinnä tuollaista akustista, mutta mikspä ei Lespakin. Tämä kiinnosti vain siksi, että olisi mielenkiintoista vertailla että mitä esim. tuollaisen Les Paulin tekeminen kestää rakentajalle ja millaisessa työajassa Gibson puskee sellasen ulos. Loppukäyttäjähän nimittäin maksaa suurinpiirtein saman hinnan mollemmista ja käsityön astetta pidetään Gibsonissakin hyvin korkeana.

Fox, muistelin sinun sanoneen noin muutama kuukausi taaksepäin. :)
 
Häh? Itse en moista muista, saattoi olla että jollekkin olisin todennut tyyliin "joo, varmasti".. :) Toki, ei se mikään mahdottomuus olis, toisaalta.. Oletetaan vaikka täysin spekulatiivisesti, että G maksaa 2500 ja E 500.. Eihän siihen tosiaan tarvita kuin viisinkertainen volyymi tuotannossa, niin karkeasti (ja ei missään nimessä taloustieteellisesti) ollaan tasoissa. Kaikki tuotanto tuon päälle on plussaa.
Mikäli näin, niin onhan siinä syytä onnitella konsernin emoyhtiötä oivan tytäryhtiön pyörittämisestä..
Eihän tuo konsernin sisäinen tuottavuus tai tulon jakautuma toki yhtään liity tähän Gibson-asiaan, vai liittyykö? Tällä hetkellä ainakin, vaikka Epiphone Inc. tuottais mitä, ei Gibsoneita tehdä kuin Montanassa ja Nashvillessä..
Tarkoitin lähinnä tuota, että ei ole mitään faktapohjaa purkaa tuon konsernin osasia, ja tarpeetontakin tuo minusta. Ennemmin vois tutkiskella paljonko samalla brändillä useassa maassa valmistettujen kitaroiden myynti on kassavirrassa.. vaikka ei silläkään ole merkitystä sen "päämallin" ominaisuuksiin, jos kässäät.
Oletetaan, että vaikka Sigman myynti on volyymiltään ja kassavirraltaan huomattavasti enemmän kuin tavan Martinin, ei se vaikuttane Nazarethin tehtaan tuotteisiin sitä eikä tätä, niin kauan kuin myyntiä vain on..
Epiphone-Gibson pari toimii samalla tavalla.
Emme todellakaan voi olettaa, että esim. Epipuhelinten myynnin osuus konsernin liikevaihdosta olis mitenkään ratkaisevasti kytköksissä Gibsonin valmistukseen, laatuun tai tehdashintoihin.
Elikkäs, tuolla toisessa thriidissä oli kysymys:
 
Eikö Epiphone merkki napautettu kitaroiden lapaan sen takia että gibson voisi tehdä näitä kopioiden kanssa kilpailevia kitaroita tinkimättä aidon brändin laadusta?
 
Johon heitin vastauksena seuraavaa:
Ei todella.. Epiphone, Inc on todella vanha kitaranvalmistaja, jonka varastot, koneet ja nimen Gibson osti, mutta eipä tuosta historiasta enempää..1958 alkoi Epiphone/Gibson kitaroitten valmistus Kalamazoossa..
Tarkastellaanpa myöhempiä vaiheita.. 1969 Stan Rendellin johtamiskaudella päätettiin siirtää kaikki Epiphone-kitaroitten valmistus Japaniin, sillä kustannustason (ja myös) resurssipuutteiden ja niistä johtuvien hinnankorotuspaineiden takia Epiphone-kitarat USAssa tehtynä alkoivat olla "heikoilla".. Japanin Epiphone ei todellakaan tehnyt varsinaisesti Gibson-kopioita, esimerkiks liimakaulaset Les Paul- mallit tuli valmistukseen vasta 1988 ja silloin ne tehtiin Koreassa.
Ja vielä tähän monesti esitetty tosiseikka: se Epiphonen lapa on Epiphonen perinteikäs ja oma.. =)

Eihän näitä näin Internetaikana edes tarvitsisi muistella...
 
"Kuivumisaika, +23 _C ilman suht. kosteus RH 50 % _Pölykuiva 10 min. Seuraava lakkaus voidaan suorittaa n 1/2 tunnin kuluttua normaaliolosuhteissa."
 
http://www.tikkurila.fi/tuotetiedot/dicco_huonekalulakka_k.html
 
Yhtä kaikki, lakan kuivumisen odottelu ei kitaratehtaassa ole ongelma, laskee sen työajaksi taikka ei.
 
Tehtaat käyttää uuneja ja UV-lakkoja jolloin kuivumis ajat on sekuntteja. Sen näkee kyllä jäljessäkin sitten. Ei kukaan soitin ranketaja laske kuivamis aikaa työajaksi, muuten pitäis laskea jo puiden kuivaus ajatkin siihen....
 
Nykyiset akryyli- ja polyuretaanilakat kuivaa noin 30min pölykuivaksi ja 3h kosketus kuivaksi. Seuraava hioanta ja lakkas voidaa suorittaa 12h kuluttua. Näitä käytetään soitin rakenuksessa jären , akustisia tehdään enää nykyään nitroselluloosa lakoilla...

Joku janari löi tuon toisen g-ketjun lukkoon, joten vastaan täällä:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=136304&o=40
 
bonecrusher:
Noinhan se menee joo, jollei laske työlleen mitään arvoa. Tuskinpa kukaan kuitenkaan myy soittimiaan 100e hintaan muille. Puhumattakaan, että pitäis tehdä batcheittain jonnekin muualle, huolehtia rahtaukset yms. bisnekseen liittyvä. Kuluja tulee nopeasti aika yllättävistäkin asioista. Veikkaanpa muutenkin, että laadukas soitin laadukkaine puineen ja osineen kustantaa yli 100e.
 
Pointti oli havainnollistaa materiaalikustannuksia, ei mitään muuta. Kyse ei ollut valmistuskustannuksista. Valmistuskustannuksia voisi alkaa arviomaan sen kaavan mukaan, että tuossa aiemmin joku totesi akustisen kitaran olevan työn alla 16 tuntia tai jotain ja Gibsonin tehdastyöläisen tuntipalkka on 9 dollaria tunnilta. Jo noista kahdesta luvusta voi päätellä, että työn osuus valmistuskustannuksista on moninkertainen materiaalikustannuksiin nähden (sikäli kun ne ovat lähellekään sitä arviomaani 20 euroa).

->Kännyköden valmistuskustannuksista on niin paljon tietoa olemassa, ettei niitä tarvitse kummemmin arvioda.

Jos Gibsonia tehtäisiin muualla kuin USA:ssa niin heidän sähkökitaransa ois silti painavia, kömpelöitä ja saundiltaan tunkkaisia.
Gibbons akustiset tosin on kyllä timangia, ehkä ne pitää tehrä edelleen Montanassa, ainakin niin pitkään ennen kuin ehdin saada omani.

->Kännyköden valmistuskustannuksista on niin paljon tietoa olemassa, ettei niitä tarvitse kummemmin arvioda.
 
Ai sulla vai? Antaa tulla.

Ai sulla vai? Antaa tulla.
 
T&T:ssä oli muistaakseni aikoinaan, että Nokian kännykän keskimääräiset valmistuskustannukset ilman materiaalia ovat luokkaa 4 euroa per kännykkä. Netistä löytyy hakemalla samansuuntaisia lukuja.
 
DIT: asiasta löytyi viiden sekunnin kuuklettamisella sen verran reilusti infoa, että voit ihan hyvin perehtyä aiheeseen itsekin.

Itse asiassa, vaikka Thomannia monet bulkkitavarasta parjaavatkin, se on silti tällä hetkellä Euroopan suurin soitinkauppa, ja sellainen mittakaava alkaa jo tuntua Amerikan päässäkin, kun siellä mietitään mitä osia valmistuneesta erästä lähetetään. Eli neuvotteluasetelma on huonollakin hapella heillä sata kertaa kovempi kuin jollain Into Luthmannilla.
 
Eli soitin kannattaa ostaa Thomanilta mieluimmin, oletan ?

Eli soitin kannattaa ostaa Thomanilta mieluimmin, oletan ?
 
En mä niin sanonut.
 
Mutta kun murehditaan, ettei täällä kellään oo riittävää painoarvoa saada tarvittaessa batchista parempia yksilöitä, niin onhan eräs jolla on.
 
Ei tietenkään koko aikaa. Bulkilla mennään ellei toisin sovita. Mutta jos alkaa katsella amerikan-lentoja Manny's Music mielessä, voi kenties ensin lentää Nürnbergiin ja jatkaa sieltä Treppendorfiin shoppaamaan T-kaupassa, ei ole kallis reissu, noin niinkuin matkakuluilta.

T&T:ssä oli muistaakseni aikoinaan, että Nokian kännykän keskimääräiset valmistuskustannukset ilman materiaalia ovat luokkaa 4 euroa per kännykkä. Netistä löytyy hakemalla samansuuntaisia lukuja.
 
DIT: asiasta löytyi viiden sekunnin kuuklettamisella sen verran reilusti infoa, että voit ihan hyvin perehtyä aiheeseen itsekin.
 
Puhuimme alunperin materiaalikustannuksista. Mun ei tartte perehtyä googlen avulla.

Joku janari löi tuon toisen g-ketjun lukkoon, joten vastaan täällä:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=136304&o=40
 
Pointti oli havainnollistaa materiaalikustannuksia, ei mitään muuta. Kyse ei ollut valmistuskustannuksista. Valmistuskustannuksia voisi alkaa arviomaan sen kaavan mukaan, että tuossa aiemmin joku totesi akustisen kitaran olevan työn alla 16 tuntia tai jotain ja Gibsonin tehdastyöläisen tuntipalkka on 9 dollaria tunnilta. Jo noista kahdesta luvusta voi päätellä, että työn osuus valmistuskustannuksista on moninkertainen materiaalikustannuksiin nähden (sikäli kun ne ovat lähellekään sitä arviomaani 20 euroa).
 
Mulle tulee vaan mieleen että sulla on joku pakkomielle vängätä vastaan tässä asiassa....
 
Turha niitä hintoja on vertailla ilman työ- ja muita välikäsien kuluja. Suomi on hevon perseessä muusta maailmasta ja tämä on kallismaa jos ei miellytä niin eikun laiva alle ja ruotsiin....

Mulle tulee vaan mieleen että sulla on joku pakkomielle vängätä vastaan tässä asiassa....
 
Turha niitä hintoja on vertailla ilman työ- ja muita välikäsien kuluja. Suomi on hevon perseessä muusta maailmasta ja tämä on kallismaa jos ei miellytä niin eikun laiva alle ja ruotsiin....
 
Ei mulla ole mitään tarvetta vängätä vastaan mistään. Täällä on joillakuilla vaan niin epärealistinen kuva tuotteiden hinnanmuodostuksesta, että siksi ajattelin osallistua keskusteluun.
 
Kuten yritin tuoda esille ja kuten tuossa epäsuorasti itsekin toteat, Suomeen rahdatun tuotteen hinta muodostuu pääosin kaikesta muusta kuin materiaaleista ja valmistuksesta.
 
Ei se ole sattumaa, että T-kaupasta saa kitaroita alle satasella. Eikä tarvitse olla kovin fiksu päätelläkseen, että esim. Harley Bentonin telessä on täsmälleen samat työstövaiheet kuin Fenderin Telessä. VAlmistusprosessissa työtä ei ole yhtään vähempää. Eron materiaalikustanuksissa tajuaa, kun käy esim romuliikkeessä kyselemässä eri metallilaatujen hintoja. Toki esim. teräs voi suhteessa olla huomattavasti kalliimpaa kuin paskarauta, mutta ymmärtää ainakin sen, ettei metalliosat itsessään maksa juuri mitään. Materiaali tallaan maksaa isolle teollisuusyritykselle senttejä huolimatta siitä onko se terästä vai paskarautaa.
 
Puhuimme alunperin materiaalikustannuksista. Mun ei tartte perehtyä googlen avulla.
 
Herää kysymys, että jos sua ei aihe kiinnosta, niin miksi sulla on silti pakottava tarve keskustella siitä?
 
Keskustelun alla oleva aihe on vielä sen verran yksinkertainen, ettei sen ymmärtäminen todellakaan edellytä mitään tuotantotalouden opiskeluja. Terve järki ja kysyvä mieli riittävät.

Jos Gibsonia tehtäisiin muuallakin kuin USAssa?
 
Siitä varmaan seuraisi "Turun Sinapin menetys ruotsalaisille" -tyylinen tunnekuohu joka tasaantuisi ennen kuin kukaan ehtisi sanoa Epiphone. Niin muuttuu maailma. Tosin modet joutuisivat sulkemaan ketjuja alvariinsa - onko kipson zäpään paljonkin huonompi kuin toukai koriia vai peräti musta ruuna epifoun bangladeshhh... Itse varmaan hankkisin kuitenkin usa -kepin jos vaihtoehtoja muilta mailta ja mannuilta ilmaantuisi. Tunneasioita näetsen.

Herää kysymys, että jos sua ei aihe kiinnosta, niin miksi sulla on silti pakottava tarve keskustella siitä?
 
Siis puutuin tohon sinun arvailuun materiaalikustannuksista. Eikö sitä olisi saanut tehdä? Aihe itsessään kiinnostaa kyllä, en minä tänne muuten huvikseni kirjoittelisi.
 
Keskustelun alla oleva aihe on vielä sen verran yksinkertainen, ettei sen ymmärtäminen todellakaan edellytä mitään tuotantotalouden opiskeluja. Terve järki ja kysyvä mieli riittävät.
 
Tai sitten se että sattuu tekemään sitä työkseen.

Uudessa Acoustic Guitarissa on varsin kattava juttu Gibson Montanan tehtaasta. Juttu valaisee myös merkin historiaa lyhyesti. Hyvää tarinaa ihan valmistusprosesseista, lakkauksesta, mallienkehityksestä ja onpa mukana juttua parista kitaran rakentajasta siinä pajassa.
 
Siinäkin toistui pariin otteeseen täälläkin ollut toteamus, että nyt tehdään monen mielestä parhaita Gibsonin akustisia koskaan.
 
Jos on mahdollisuus lukaista juttu niin suosittelen.
 
Making History
Gibson guitars are among the most highly regarded instruments in the history of American music, and the company's Bozeman, Montana-based acoustic division is now building some of the company's best guitars ever. We recently toured the factory to shed light on Gibson's history, its people, and its acoustic offerings. By Teja Gerken.

Siis puutuin tohon sinun arvailuun materiaalikustannuksista. Eikö sitä olisi saanut tehdä? Aihe itsessään kiinnostaa kyllä, en minä tänne muuten huvikseni kirjoittelisi.
...
Tai sitten se että sattuu tekemään sitä työkseen.
 
HArva meistä kuitenkaan kitaratehdasta työkseen pyörittää, joten sisäpiirin näkemystä tähän keskusteluun on siksi melko vaikeata saada.
 
Mitä tulee keskusteluusi aiheesta noin yleensä, niin se voisi olla antoisampaakin kuin mitä on tähän mennessä ollut. Onelinereita, joissa kehoitetaan pohtimaan ilmaa kossun hinnassa ja sitten tän sivun toteamukset perseestä jne. Toteat, että mielenkiintoa riittää, mutta annettavaa ei taida olla?
 
Jos kokeilisit seuraavassa viestissäsi ilmaista kokonaisen ajatuksen? Käyttäisit useampaa virkettä jne. Vai onko mahdoton vaatimus?

HArva meistä kuitenkaan kitaratehdasta työkseen pyörittää, joten sisäpiirin näkemystä tähän keskusteluun on siksi melko vaikeata saada.
 
Mitä tulee keskusteluusi aiheesta noin yleensä, niin se voisi olla antoisampaakin kuin mitä on tähän mennessä ollut. Onelinereita, joissa kehoitetaan pohtimaan ilmaa kossun hinnassa ja sitten tän sivun toteamukset perseestä jne. Toteat, että mielenkiintoa riittää, mutta annettavaa ei taida olla?
 
Jos kokeilisit seuraavassa viestissäsi ilmaista kokonaisen ajatuksen? Käyttäisit useampaa virkettä jne. Vai onko mahdoton vaatimus?
 
Sulla se on tuo vittuilun jalo taito upeasti hallussa. Onneksi olkoon.
 
Joo, ei ole kitaratehtaan pyörittämisestä kokemusta, mutta materiaalien hintapolitiikasta massatuotteiden osalta kyllä. Kitaran ja kännykän valmistuskustannukset on aika huonosti verrattavissa keskenään, SMD-ladonta ja edelleen paljon käsityötä vaativa kitaran tekeminen on vähän erilaisia kustannustekijöitä arvioitaessa. Toki samat elementit niistä molemmista löytyy, mutta jos googlella saa 4 eur kustannusta / kännykkä, niin se ei ole mielestäni kauhean hyvin korreloiva kustannus kitaran tekemisessä. Itse en jaksa tätä edes googlettaa, kun oikeaa tietoakin on olemassa.
 
Se miksi puutuin tähän aiheeseen oli vaan tiedossa olevani asia siitä, että esim. kännyköiden materiaalikustannukset on erittäin usein arvoitu pahasti pieleen. Samaa uskallan edelleen veikata tästä 20 euron Gibson kitaran materiaalikustannuksesta. Jos aikaa ja energiaa riittäisi, voisin sitä jopa jollain tasolla arvoidakin.