Kitarat: kitarakamat ›

Tilantarve suurenee 2 kertaiseksi ja tuotannossa on kiinni silloin 2 kertaa enemmän rahaa. Ts. 200.000 täytyy olla firmaan sidottuna (varastossa) koko ajan jotta saadaan 30.000 ulos joka viikko. Kasvata tästä vielä varastoja hiukan niin kannattaa viedä rahat ennemmin sijoitusrahastoon kuin sijoittaa kitaran rakennusfirmaan. Nimittäin se pääoma millä kitaran osat, työt, raaka-aineet maksetaan ei kasva puissa vaan sijoittajien lompakoissa. Ja jos sijoittajan rahat lepäävät varastossa odottamassa lakan kuivumista niin ei hyvä.
 
Sen sijaan jos vaikka puolitat kitaran läpimenoajan tehtaassa niin johan rupee sijoittajat kutsumaan saunailtamiin ja taputtelemaan olalle. Usko huviksesi näin se pelaa.
 
Jepu! Tuo raha pitää olla lainassa pankista tai sijoittajilta. Mitä pienempi määrä sitä rahaa tarvitaan, niin sitä suuremmaksi nousee sijoitetun pääoman tuotto-%.
 
Liekö muuten tuon ajatusmallin takana nämä kaiken maailman faded-mallit, joissa lakka on "erilaista", eli sellaista että kepit ei loju kuivumassa yhtä kauan kuin tuolla maailman "parhaalla" nitrolla vedetyt.

Liekö muuten tuon ajatusmallin takana nämä kaiken maailman faded-mallit, joissa lakka on "erilaista", eli sellaista että kepit ei loju kuivumassa yhtä kauan kuin tuo maailman "paras" nitro.
 
Vaikea sanoa, varmasti. Mahdollista toki on, vaikka itse kyllä ennemmin kallistuisin kustannussäästö/halvemmman ulosmyyntihinnan puolelle..Kovassa hintakilpailussa on toki käytettävä kaikki mahdollinen. Toki kysyttäessä varmasti vakuutetaan, että asiakaspalautteen ja lukuisten pyyntöjen vuoksi, ja että kysyntää ko. malleille on. Ja näin kyllä. Näkyvät tekevän kauppansa.

Liekö muuten tuon ajatusmallin takana nämä kaiken maailman faded-mallit, joissa lakka on "erilaista", eli sellaista että kepit ei loju kuivumassa yhtä kauan kuin tuolla maailman "parhaalla" nitrolla vedetyt.
 
Itse olen tätä myös joskus pohtinut. Jos pitää paikkansa mitä tuossa joku esitti, että yhteen kitaraan käytetty työtuntimäärä on n. 8 tuntia niin sehän on vallan vähän suhteessa siihen mitä tuollaiseen nitrolakkaukseen ja lakan kuivatteluun menee. Joku asiantuntija voisi kertoa kauanko menee saattaa tuollainen lakkaus myyntikuntoon. Tästä saisi vähän osviittaa siitä että kuinka paljon hinnasta tulee jo pelkästä viimeistelystä.
 
Käsittääkseni nuo modernimmat lakat, joita kopiovalmistajat ja jo useat arvostetummatkin valmistajat käyttävät, jymähtävät todella rivakasti paikoilleen.

Liekö muuten tuon ajatusmallin takana nämä kaiken maailman faded-mallit, joissa lakka on "erilaista", eli sellaista että kepit ei loju kuivumassa yhtä kauan kuin tuolla maailman "parhaalla" nitrolla vedetyt.
 
Ilman muuta on, mutta eiköhän se kuivumisaikaa suurempi kustannussäästö tule siitä, että niitä ei tartte juurikaan kiillotella, joka on käsityövaihe. Sama homma noissa Fenderin HW1:ssä, joissa on satiinilakkaus (myös nitrolakka). Jenkkikepit maksaa about saman mitä Mehikolaiset kiiltävälakkaiset.

Jos vedetään tähän keskusteluun mukaan taas puhe tuotteiden ja lähinnä Gibsonin kitaroiden hinnoista, niin tähän liittyvänä esimerkkinä siitä, miten markkinataloudessa myös tuotteen maineella ja muilla seikoilla on vaikutusta tuotteen kaupaksi saamiseksi ja sitä kautta lopulliseen hintaan, on se miten yksi kitaroita valmistava henkilö kertoi saaneensa myytyä kaikki kitaransa paripäiväisten kitaramessujen aikana. Hän on vielä tuntematon ja sitä kautta hänen laadukkaiden kitaroidensa lähtöhintaa ei voida pitää kovin korkealla ja tätä taustaa vasten mies oli hinnoitellut kitarat luokkaan $2k-3k. Ensimmäinen päivä messuilla oli mennyt niin ettei yhtään hänen kitaraansa ollut mennyt kaupaksi ja hyvin harva ihminen oli tullut edes niitä koittamaan, jolloin vanhempi ja kokeneempi henkilö jonka kitarat alkavat hinnasta $10K--> käski laittamaan lähtöhinnan kaksinkertaiseksi ja pudottamaan hintaa siitä n. 20-30% jos neuvotteluihin asti päästään. Kuulosti oudolta, mutta hän teki työtä käskettyään ja muutti illan aikana hinnoiksi $4k-6k. Seuraavana päivänä paljon useampi ihminen tuli koittamaan hänen kitaroitaan ja lopulta hän sai kaikki mukana olleet kitaransa myytyä lähdes kaksinkertaisella hinnalla siitä miten hän oli alunperin ne hinnoitellut.
 
Ihmisten ostopäätöksiin vaikuttavat monet ihmeelliset tekijät ja kun ollaan hakemassa sitä "lopullista" kitaraa loppuelämän seuralaiseksi, niin se ei saa maksaa liian vähän, koska se on aina merkki huonosta laadusta - vai onko sittenkään? Myös tästä syystä Gibsonin kitaroiden pitää maksaa aina riittävästi jottei ihan jokaisella ole niihin varaa, muuten tuotteen maine ja arvostus kokisi inflaation.

Myös tästä syystä Gibsonin kitaroiden pitää maksaa aina riittävästi jottei ihan jokaisella ole niihin varaa, muuten tuotteen maine ja arvostus kokisi inflaation.
 
Oisko kellään tietoa siittä pohdiskelusta mitä tuossa alkupuolella laitoin, eli kukapa on suurin syypää siihen Suomi hintaan.
 
Otanpa kiusallanikin esimerkiksi Doven;o)
Hinta USA:ssa http://www.music123.com/Gibson-Dove---Acoustic-Guitar-i27430.music
List Price: 4,324.00d = 3400e
Our Price: 2,799.00d = 2230e
 
Suami: http://www.intoluthman.fi/
Hinta: 3945e
 
Tuskimpa Lurkkmannilla noita paljon varastossa lojuu, onkohan tuolla hintaa edes mahdollista myydä? Mutta rokottaako Gibson jollain ökyhinnalla maahantuojaa vai mikä? Kyllähän tietysti tullit, rahdit ym. ym. maksaa, mut kumman huokeasti tuohonverrattuna niitä Japanista maahantuotuja kitaroita pystytään myymään.

Tosta valmistamisesta muutama pointti. Käytännössähän kitaran raaka-aineet ovat ilmaiset. Ts. se, että on puuta varastossa ja pari tallaakin, ei juurikaan sido pääomaa. Pääomaa sitoutuu tuotteeseen työn myötä - tai jos ihan tarkkoja ollaan, koneellisen työstön myötä. Koneet taas ovat likipitäen yhtä kalliita huolimatta siitä, missä päin maailmaa ne sijaitsevat. Joku voi painaa koneen nappia halvemmalla Aasiassa kuin Amerikassa, mutta sillä ei kokonaisuuden kannalta liene hirveästi merkitystä. Moderni kitaranvalmistus ei ole järin työvoimaintensiivistä, koneet tekevät käytännössä kaiken muun paitsi tarkkailevat laatua. En tosin tiedä miten on Gibsonilla. Noista kuvista ja videoista päätellen Gibsonilla ei tiedetä teollisesta vallankumouksesta mitään.
 
Gibsoniin pätee jossain määrin sama kuin muihinkin luksustavaroiden valmistajiin: brändillä myydään, ei tuotteilla. Siksi Gibsonin tuskin kannattaa siirtää tuotantoaan Aasiaan tai muuallekaan. Sen minkä katteet paranisivat, brändi kärsisi.

Gibsoniin pätee jossain määrin sama kuin muihinkin luksustavaroiden valmistajiin: brändillä myydään, ei tuotteilla. Siksi Gibsonin tuskin kannattaa siirtää tuotantoaan Aasiaan tai muuallekaan. Sen minkä katteet paranisivat, brändi kärsisi.
 
Niinhän se on "Pure Gibson" Crafted in ??? ois ihan eri firma.
 
Noista kuvista ja videoista päätellen Gibsonilla ei tiedetä teollisesta vallankumouksesta mitään.
 
Samasta syystä on noi "vanhat hyvät" työtavat ja nitrolakkaus säilytettävä, tässä tapauksessa ne on kilpailuetu, vaikka tekevätkin tuotteen kalliimaksi - Joka sekin on etu, kuten flattopguitar tuossa ylempänä kirjoitti.

Itse olen tätä myös joskus pohtinut. Jos pitää paikkansa mitä tuossa joku esitti, että yhteen kitaraan käytetty työtuntimäärä on n. 8 tuntia niin sehän on vallan vähän suhteessa siihen mitä tuollaiseen nitrolakkaukseen ja lakan kuivatteluun menee.
 
Hmm... mahtaakohan olla niin, ettei kuivumiseen menevää aikaa lasketa työntuntimäärään. Ainakin tunnin parin kuivuminen kuulostaa aika epäuskottavalta.

Ainakin tunnin parin kuivuminen kuulostaa aika epäuskottavalta.
 
Uunissa ei mene sitäkään. Muistaakseni esim. Dicco (selluloosalakka) kuivuu hiontakuivaksi tunnissa, jos lämpötila on 50 astetta celsiusta. Normaali huoneenlämmössä aika taisi olla 4 tuntia. Voin muistaa väärin...
 
DIT: http://www.temaspeed.com/pdf/Fi/Wood/MeritSingel102530.pdf
 
Tuo nitroselluloosalakka kuivuu kymmenessä minuutissa, jos asteita on 70.

Uunissa ei mene sitäkään. Muistaakseni esim. Dicco (selluloosalakka) kuivuu hiontakuivaksi tunnissa, jos lämpötila on 50 astetta celsiusta. Normaali huoneenlämmössä aika taisi olla 4 tuntia. Voin muistaa väärin...
 
DIT: http://www.temaspeed.com/pdf/Fi/Wood/MeritSingel102530.pdf
 
Tuo nitroselluloosalakka kuivuu kymmenessä minuutissa, jos asteita on 70.
 
Diccolla ja pensselillä vetelin oman projektin loppuun. Parin tunnin jälkeen se oli kosketuskuiva, joten kuulostaa ihan luontevalta, jos se kuivuisi hiottavaksi asti 4-6 tunnin aikana.

Oisko kellään tietoa siittä pohdiskelusta mitä tuossa alkupuolella laitoin, eli kukapa on suurin syypää siihen Suomi hintaan.
 
Otanpa kiusallanikin esimerkiksi Doven;o)
Hinta USA:ssa http://www.music123.com/Gibson-Dove---Acoustic-Guitar-i27430.music
List Price: 4,324.00d = 3400e
Our Price: 2,799.00d = 2230e
 
Suami: http://www.intoluthman.fi/
Hinta: 3945e
 
Tuskimpa Lurkkmannilla noita paljon varastossa lojuu, onkohan tuolla hintaa edes mahdollista myydä? Mutta rokottaako Gibson jollain ökyhinnalla maahantuojaa vai mikä? Kyllähän tietysti tullit, rahdit ym. ym. maksaa, mut kumman huokeasti tuohonverrattuna niitä Japanista maahantuotuja kitaroita pystytään myymään.
 
Tuossa pitää ottaa huomioon se, että music123.com taitaa olla Gibsonin erikoisliike, jolla on esim. tiettyjen Gibson-konsernin tuotteiden myynnin yksinoikeus. Vaikuttanee myös konsernin muiden tuotteiden sisäänostohintaan.

Tuossa pitää ottaa huomioon se, että music123.com taitaa olla Gibsonin erikoisliike, jolla on esim. tiettyjen Gibson-konsernin tuotteiden myynnin yksinoikeus. Vaikuttanee myös konsernin muiden tuotteiden sisäänostohintaan.
 
Eli Lurkmannin sisäänostohinta ei välttämättä ole edes halvempi kun tuo Our Price: 2,799.00d = 2230e ?

Eli Lurkmannin sisäänostohinta ei välttämättä ole edes halvempi kun tuo Our Price: 2,799.00d = 2230e ?
 
Suomalaisilla kaupoilla tai niillä tukkureilla joiden kautta kitarat Suomeen kulkeutuvat ei tosiaan ole painoarvoa sen vertaa, että hinta saataisiin edes sisäänostossa kohdilleen. Huonoina päivinä mulla on myös epäilys, että kun Suomessa on vain yksi kansainvälisen tason neuvottelutaidon omaava poliitikko (Martti Ahtisaari), meillä ei ehkä ole yhtään sisäänostajaa joka osaisi neuvotella hinnoista tai edes tinkiä.
 
Itse asiassa, vaikka Thomannia monet bulkkitavarasta parjaavatkin, se on silti tällä hetkellä Euroopan suurin soitinkauppa, ja sellainen mittakaava alkaa jo tuntua Amerikan päässäkin, kun siellä mietitään mitä osia valmistuneesta erästä lähetetään. Eli neuvotteluasetelma on huonollakin hapella heillä sata kertaa kovempi kuin jollain Into Luthmannilla.

Diccolla ja pensselillä vetelin oman projektin loppuun. Parin tunnin jälkeen se oli kosketuskuiva, joten kuulostaa ihan luontevalta, jos se kuivuisi hiottavaksi asti 4-6 tunnin aikana.
 
Eihän näitä näin Internetaikana edes tarvitsisi muistella...
 
"Kuivumisaika, +23 _C ilman suht. kosteus RH 50 % _Pölykuiva 10 min. Seuraava lakkaus voidaan suorittaa n 1/2 tunnin kuluttua normaaliolosuhteissa."
 
http://www.tikkurila.fi/tuotetiedot/dicco_huonekalulakka_k.html
 
Yhtä kaikki, lakan kuivumisen odottelu ei kitaratehtaassa ole ongelma, laskee sen työajaksi taikka ei.

Pikkuisen vielä tuosta tuotannosta jne. jos jotain kiinnostaa. Tällaiset mahdollisesti jopa tuntien kuivumisajat ja muut ovat aika merkittävässä osassa kun puhutaan varaston kiertoajoista kun tuoteyksilöllekkin laskettu aika on vain 10-15 tuntia.
 
Tuolta voi kattella minkälaisista rahoista ja ajoista puhutaan Montanassa kun akkarivarastoa kierrätetään.
 
http://www.montana.edu/wwwpb/biz/gibsonlean.html

Pikkuisen vielä tuosta tuotannosta jne. jos jotain kiinnostaa. Tällaiset mahdollisesti jopa tuntien kuivumisajat ja muut ovat aika merkittävässä osassa kun puhutaan varaston kiertoajoista kun tuoteyksilöllekkin laskettu aika on vain 10-15 tuntia.
 
Tuolta voi kattella minkälaisista rahoista ja ajoista puhutaan Montanassa kun akkarivarastoa kierrätetään.
 
http://www.montana.edu/wwwpb/biz/gibsonlean.html
 
Pitää muistaa, ettei ne kitaranrakentajat suinkaan seiso vieressä kun kitara kuivuu, vaan työn alla on juuri niin monta kitaraa että kun viimeinen menee kuivuriin, ensimmäinen on valmis seuraavaan työvaiheeseen.
 
Että ei ne kuivausajat sikäli sitä kiertoa hidasta, koska vaikka aikaa menee per kitara enemmän, tehdään koko ajan sen verran kuin pystytään.
 
Eli tuo Play It Lean -linkki kertoi siitä, kuinka eri työvaiheet pyritään kellottamaan tarkemmin niin että _kokonaisajallisesti_ linjan toisesta päästä tulee tiheämmin kitaroita. Yksi kitara viettää silti valmistuksessa vähän yli kaksi viikkoa jona aikana sitä työstetään olikse nyt 12 vai 16 työtuntia, loput ovat erilaisia kuivumis- ja sopeutumisaikoja.

En kyllä voisi enempää eri mieltä olla.
 
Mutta toiseen asiaan. Mitenköhän kauan käsityöihminen tekee tuollaista vastaavaa laitetta?

Ideahan on että olkoon virtaus kuinka tasaista tahansa, niin aina kun lankku, työvoima, koneet ja muut tarpeet on yrityksen kirjanpidossa, niistä tulee kustannuksia.
 
Mitä isompi määrä lankkua on kuivamassa, tai työvoimaa seisoo ei-tuottavassa työssä, koneet seisoo tai käyvät vajaalla teholla, syntyy yritykselle ylimääräistä kustannusta. Sen vuoksi valmistavan yrityksen tulee minimoida läpimenoaika kokonaisuutena mahdollisimman pieneksi.
 
Myös jossain lähetysalueella seisovat ja odottavat paketit ovat periaatteessa yritykselle lisäkustannusta. Tämän saman käyttöpääoman minimoinnin vuoksi yritykset maksavat ostolaskut mahdollisimman myöhään ja myyntilaskuihin laitetaan naurettavan lyhyet maksuajat. Saman asian vuoksi työtä pyritään tekemään koko ajan, niin että laitteet pyörisivät mahdollisimman paljon tuottavasti.
 
Samasta syystä pienet soitinliikkeet eivät pidä Gibsoneita varastossa (kuivumassa). Niissä on paljon rahaa kiinni.