Studiotyöskentely ›

edustan sikäli vanhaa koulukuntaa että triggereitä ei settiini ilmesty.
 
Ei ne triggerit pure:-) Ovat kovin vaivattomia hyvän soundin taikomisessa ja itse diggaan kun triggerin soundia sekoitetaan sopivasti esim basarin luomusoundiin. Kyrväkäs basarisoundi tuvassa kuin tuvassa... Koita hyvä mies, vaikkapa ihan pelkkään basariin. Tai älä koita, et uskalla kuiteskaan... :-)

Mulla on ollut itsellänikin sellainen perusajatus että "vähemmän on enemmän", mutta nyt haluttaa kokeilla josko sittenkin se runsas mikittäminen, reilumpi äänenmuokkaus ja kokonais-soundin hallinta toisi sitä lisäarvoa.
 
Kyseessä ei siis ole missään nimessä se, että mä aloin soittaa eilen rumpuja ja haluan tänään ostaa kaikki ne kamat mitä "isoillakin bändeillä on".
 
mut... ei ymmärrä... just noinhan se soundi "isoillakin bändeillä" menee, et on soittaja, joka tietää mitä soittaa, ja kamat, jotka on vimpan päälle iskussa. enpä muista ikänä nähneeni tomeja kompuroitavan livenä. kellään. ryhmää/basaria/snarea kyllä.
 
noista "supermuokkauksista" voi olla isompaa hyötyä sitten, kun ollaan niin isossa hallissa, että lavavuodon määrä on suhteessa PA:han liki olematon, eli kun soundi yleisölle rakennetaan PA:lla. nämä salit ovat kokoluokkaa hgin jäähalli... pikku kioskeissa tuollaisesta prosessoinnista on enempi haittaa kuin hyötyä.

Höh. Tästähän syntyy nyt mielikuva että "kenenkään ei kannata koskaan missään kokeilla mitään, koska ei se kuitenkaan toimi".
 
Mähän kysyin lähinnä että "mikä kompura vois olla hyvä", enkä niinkään että "kannattaako kompuroida".
 
Haluan siis kokeilla itse käytännössä tuonkin jutun, ja tutkia miten se toimii. Siis kuulla ihan omin korvin, ja tehdä johtopäätökset siitä.
 
..eikä sitten herneitä nenään, tätä en kirjoittanut mitenkään pahalla.

Juu, kyllähän siinä tuli. Varsinkin tuo Esp:n mainitsema Presonuksen ACP88 herätti kiinnostusta, koska vaikka hintaa on uutena vajaa 1200 niin toisaalta se on aika tiivis 2U paketti ja ilmeisesti siis kohtuullisen toimiva sellainen.
 
Kyllä studiohommissa ja omissa sessioissa on tullut huomattua että tekniikasta on hyvinkin iloa, ja miksei siitä olisi hyötyä myös livenä. Kysymys on paremminkin siitä, että miksi EI kannattaisi käyttää kompuroita ja gatea myös livenä? Tuskin siihen on mitään yksiselitteisempää syytä kuin se, että useimmilla niitä vain ei ole jatkuvasti käytössä riittävästi.
 
Monestihan tilanne on se että tällaiset harrastelija bändit ei tolkuttomasti roudaa kamaa mukanansa, ihan taloudellisista syistä. Usealla rumpalilla saattaa rummut maksaa puolet siitä mitä yksi tuollainen BSS:n kompura.

Monestihan tilanne on se että tällaiset harrastelija bändit ei tolkuttomasti roudaa kamaa mukanansa, ihan taloudellisista syistä. Usealla rumpalilla saattaa rummut maksaa puolet siitä mitä yksi tuollainen BSS:n kompura.
 
Tästä tuli mieleen... Jos kyseessä on vakkari bändi jonka kanssa hinkkaat ja johon uskaltaa sijoittaa porukalla vähän rahaakin, niin tuolla 1200:lla päivittelee rumpalin settiä jo ihan välttävästi (rumpali sitten nuolee vaikka näppejään aina keikkapalkkioita jaettaessa:-).
 
Itse olen kokenut se kerran, sen "täydellisen" setin livenä kuulemisen. Kaveri soitti Noble&Cooley:n setillä, tiesi mitä rumpujen viritys tarkoittaa ja kuinka niitä rumpujansa soittaa. Tilakin lieni kovin optimaalinen.
 
Kokenut ja kaiken nähnyt miksaaja meni soundcheckissä lähes sanattomaksi, epäuskoinen "Jumalauuta..." karkasi huulilta. Arvaa himottiko päästä tyyppäämään settiä:-)
 
Rumpalin kamoihin panostaminen (ei välttämättä pelkästään parempaa, vaan myös sopivampaa tavaraa) ja avoin keskustelu rumpalin kanssa saattavat myös kantaa hyvin hedelmää.

Tässä nyt on ilmeisimmin missattu mun pointti totaalisesti. Haussa on siis kompura ja gate, eikä niinkään oppia setin virittämisestä tai rumpujen laadusta. Kyllä mä uskon että 17 vuoden soittamisen jälkeen hanskaa nuo viimeiset aika suvereenisti.

Nyt kun tuo genre tuli esille, niin suosittelen sitä basarin ja snaren kompuroimista. Sieltä sitten saa kaivettua basariin napsua kompuroimalla (tai siis selkeyttä lisää) ja snaresta saa tarvittaessa paremman läsähdyksen. Pienien PA-settien on tullut monesti todettua kompuroinnin edut, kun dynamiikka ei anna paljoa varaa liikkua.
Kompuralla saa myös raskaamman rokin "vaatimaa" triggeri-tyylistä jämäkkää tömähdystä haettua. Sitä tosin epäilen, että kannattaako tuota ryhmäkompuraa haalia. Musiikkityyliinhän kyllä kuuluu tasainen soitto, mutta sen pitäisi lähteä rumpalista jo (ikävä kyllä monet kovaa lyövät rumpalit ei sitä tosin harrastele...)
Tomit menee toki, minun mieleen, vielä ihan gatella.
 
edit: Niin juu... jos on mahdollisuus miksata alkuperäiseen soundiin triggerin vastaavia, niin se kyllä ainakin hevipuolella kannattaa. Ne tavallaan tukee toisiaan ja optimitapauksessa toimivat toistensa harmoonisilla taajuuksilla, tukien oktaaveja (20" basari on kertaalleen saatu vahingossa kuulostamaan trigerin tukemana _todella_ matalalta). Lisäksi, kun nuo toimivat vähän eri aikaan, atakki tavallaan jatkuu ja tik-äänestä tukee semmoinen tsak, joka erottuu mukavasti edukseen.

dewil vei munat suusta... tulin just keikalta... soitan rumpuja... oli deebeeäksää räkki täynnä, hyvä miksaaja, aikaa sound checkissä riittävästi jne. keikalla oli surullinen soundi. syy: paska pa. eli haluun sanoo et ilman tosi, tosi hyvää, ja tosi hyvin säädettyä pa:ta kaikki etupään krumeluurit jää sinne etupäähän...

Mun mielestä noin suuri hifistely on turhaa livekeikoilla.
En tiedä/ole kuullut kenestäkään huipputasonkaan miksaajasta että käyttäisi enempää kun max. 4kompuraa ja Gatee rumpusetissä.
Munmielestä se on ihan turhaa.
 
Live tilanne on kuitenkin sellainen että joidenkin tilojen akustiikkakin tekee kompuroinneista ja geittauksista suht turhia. Sempä takia itse en ole käyttänyt compuroita kuin laulussa ja kitaroissa. Poikkeustapauksina tietenkin isot keikat joissa esim. rumpusetti ei vuoda PA:n ylitse ihan sairaasti. Silloin tosiaan huomaa mitä hyötyä siitä on.
 
Niinkuin tossa sanottini että ensin vaan kanavat auki ja siitä mahdollisimman hyvät soundit. Vähän efektiä peliin ja jos ei jytise tai kuulosta hyvältä niin sit viel nussitaan nappulaa. Taisiis väännetään nappia ja lisätään siihen mitä tarttee et kuulostaa hyvältä (siis jos on mahdollisuus hyvään) .
 
Tässä mun näkemys

Niin ja kyl sun kannattaa varmaan DBX ää hankkia. Tai sit jos hifistelet lisää niin focusritee. siinäkin tulee melkonen hyppy hinnassa sit.
Gatesta en oikeen tiijä. Ite monasti vedän noi molemmat tietokoneelta

Tokihan sitä saa ja tuleekin kokeilla uusia lähestymis tapoja, eihän kukaan sitä ole kieltämässä. Täälläkin jengi lähinnä vaan toppuuttelee, ettet tee huimia laitehankintoja, vain huomataksesi että suurin osa niistä jää alkuhuuman jälkeen pölyttymään. Esimerkiksi tomarimikeistä vuotaa livenä niin paljon lavasoundia, elikkäs kuraa, että kompurointi vain pahentaa hommaa.
 
Mä haen tomisoundin yleensä niin, että boostaan tomarista lähinnä sen fundamentaalista sointia ja tarvittaessa iskuääntä ja leikkaan ylimääräiset rankalla kädellä pois. Se runko vuotaa sitten yleensä overeista tarpeeksi.Sitten tarvittaessa tilaa bändin/biisin goottiuden mukaan. Näin siihen soundiin tulee automaattisesti sellainen ameriikan loudnes, joka toimii useimmissa rokkipohjaisissa jutuissa.
 
Sellaisen ameriikkasoundi kikan studiopuolelta vois heittää live osastollekkin, että ne kannut voi ajaa (basarin kanssa tai ilman, kuin paljon haluaa pumppausta) masterin LISÄKSI myös grouppiin, josta kompuroi paskat pihalle ja ujuttaa sitä mukaan soundiin. Kylä jytäjää.

Tokihan sitä saa ja tuleekin kokeilla uusia lähestymis tapoja, eihän kukaan sitä ole kieltämässä. Täälläkin jengi lähinnä vaan toppuuttelee, ettet tee huimia laitehankintoja, vain huomataksesi että suurin osa niistä jää alkuhuuman jälkeen pölyttymään.
 
Näin juuri. Jos löytyy, kannattanee ensin testata laina-/vuokrakamoilla, ja sittenkin sellaisessa paikassa, jossa hyödyn kuulee.

Yks pointti:
 
Monesti haetaan myös tietynlaista soundia laitteilla. Tyyliin kasarihevi.
Luulenpa että Queensryche ei lähde keikoille periaatteella: "Yks ovari ja basarimikki pitää riittää". Tottakai sen saa kuulumaan mutta jos haetaan tiettyä soundia niin sit pitää olla laitteet sitä mukaan. Siihen tämä kokeilu mitä alkup. kirjoittaja on tekemässä on erittäin hyvää koulua. Pienestähän on aloitettava. Ensin opetellaan ne laitteiden käytöt pienemmissä saleissa että osataan sitten jotain isommilla areenoilla. Eikö näin?
Pienemmissä saleissa näitä releitä ei välttämättä tarvitsisi mutta soundin hakemiseen ne ovat hyviä.
 
Toinen pointti:
 
Miksaajat ei yleensä hae mitään soundia. Niitä kiinnostaa saada kaikki kuulumaan ja bändi vastaa soinnista. Joskus miksaaja hakee "omaa" soundiaan liiaksi. Esim meidän keikalla yhtäkkiä miksaaja päätti lisätä laulajan ääneen valtavan delayn. En tiedä miksi. Ehkä vain vit......sikkäänä. Naurettiin sitten kotona omien biisien nauhoituksia kuunnellessa että tätä ei "TODELLAKAAN" ole tullut ajatelleeksi.
POINTTI: Ole tarkkana miksaajan kanssa siitä että mitä laitteillasi haet. Joitakin ei kiinnosta pätkääkään ja toisia vähän mutta omat asiat ajavat edelle.
 
Oma suositus
"Perus"kompura/gate - tämä basarille ja snarelle
http://www.thomann.de/thoiw3_dbx_16 … sn=1cf7dd2de61138c19e896a76f5d15b2b
jos ryhmiä riittää niin mikitä ylä ja alakalvo snaresta ja komp. ryhmään.
 
Tomeille
http://www.thomann.de/thoiw3_samson … sn=1cf7dd2de61138c19e896a76f5d15b2b
 
Näillä pääsee kokeilemaan ja jos hyvin käy niin mitään ei mene pilalle.
 
KV
 
EDIT
 
Ovareille en kompressointia laita koskaan ollenkaan - sitä voidaan käyttää levyllä mutta ei mielestäni livenä... joku voi olla erimieltä. Jos haetaan taas jotain tietyntyyppistä niin ehkä mutta yleensä ei

Kari tuossa ylempänä puki harvinaisen hyvin sanoiksi sen, mistä tässä on oikein kysymys.
 
Haetaan soundia ja vaihtoehtoa jo totuttuun kaavaan.
 
Jos laitteet maksaa muutaman satasen ja ne eivät ole sitä mitä haettiin, ei se ole mulle mikään elämän ja kuoleman kysymys. Sitäpaitsi niistä pääsee aika hyvin eroonkin tarvittaessa.
 
En ole vain keksinyt mitään muuta tapaa saada omakohtaista kokemusta ja etsiä sitä omaa "soundia", kuin ihan puhtaasti kantapään kautta kokeilemalla. Mun mielestä sehän tässä koko musa-hommassa on se pointti, ja eikö se ole aika tylsää kopioida kaikki ensin naapurilta ja sitten vain istua jakkarassa ja sanoa että "tää on kuulemma hyvä näin".
 
Miten täällä jengi sitten yleensä löytää ne omat kamansa ja tavat toimia?

Kyllä ne tavat ja maneerit alkaa muodostua vuosien käytön jälkeen. Kokeilemalla ne löytyy. Jotkut diggaa jostain soundista ja jotkut eivät. näin se menee. Mielipidekysymyksiä nää on ja välillä ihan haamumaailman hommia. Mullakin on monta kokemusta jostain tosi hyvästä metodista ja sitten yhtäkkiä ne kuulostaakin ihan paskalta. Varsinkin kompurat on vähän sellasii, et niitä pitäis päästä rinta rinnan ajelee samaan lähteeseen. Alkaa hahmottua niiden omat karaktäärit. Näitä kun tekee tarpeeksi niin varmasti alkaa sieltä nousta noita suosikkivermeitä esille.

Nimenomaan tekemällähän sitä oppii. Ensin matkitaan muita. Sitten laitteiden kuin soitintenkin hallinta alkaa kehittyä, huomaa että "hei, näinhän tää toimii". Sitten on valmiuksia ja rohkeutta alkaa kokeilla jotain omiaan. Miksaajan kannalta tämä toimii, jos olet jonkun bändin vakiomikseri, jolloin asioita voidaan perusteellisesti hioa bändin kanssa.
 
Mun mielestä ei ole mitään vikaa siinä että haet tuollatavoin kokeilemalla soundeja, etenkin kun sinulta selvästi kokemusta ja taitoa löytyy. On vaan ehkä vähän turha kysellä mikä olisi tuohon hommaan paras kompura, koska kukaan muu ei ole sellaista kokeillut, ja siksi sanotaan että se on ihan turhaa. En minäkään osaa suositella kompuraa, muutakuin että osta laatumerkkiä. Olet tämän hankinnan suhteen oman tietotaidon varassa ilmeisesti..