Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kertokaas ihmiset, voiko seuraavassa Fmaj7 olla tritonuskorvaus, vai mistä ihmeestä on kyse? Ja muutenkin saa auttaa sointuanalyysissä, jos huvittaa. :) E-duurissa mennään..
 
E6/9 -- F#9 -- F#m9 -- H9 -- G#m7(b5) -- F#m9 -- G#7 -- C#7 -- G#m7(b5) -- F#13 -- Fmaj7 -- E6/9
 
Ja sit tällanen kadenssi tuottaa myös päänvaivaa:
 
G#maj9 -- Adim7 -- Bbm9 -- H13 -- Abmaj9
 
(vikan soinnun kohdalla sävellaji vaihtuu E-duurista As-duuriin)
 
Kiitos, jos joku osaa ja jaksaa auttaa!!

Jos siinä lopussa olisi II-V-I kadenssi niin H7 tritonuskorvauksen mun ymmärrykseni mukaa olisi pitänyt olla F7? (tai F7b9)
 
Sun jälkimmäisessä esimerkissä H13 voi olla Eb7b9 tritonuskorvaus.

Ok, no mut mikäs se Fmaj7-sointu sit tossa olis? Entä seuraavassa pätkässä se Bbm9? Sointuanalyysia tässä yritän tehdä... Ja eikö se H13 voi olla ihan vaan V-asteen sointu?

Ok, no mut mikäs se Fmaj7-sointu sit tossa olis? Entä seuraavassa pätkässä se Bbm9? Sointuanalyysia tässä yritän tehdä... Ja eikö se H13 voi olla ihan vaan V-asteen sointu?
 
Eiks tossa jälkimmäisessä oo ihan II-V-I Assiin (tritonuskorvauksella)?
Ja sävellajivaihdos tapahtunut jossain Gissin kulmilla?

Joo, niinhän se on! Yritin itsepintaisesti ajatella vielä E-duurissa, vaikka Assassa se on ihan selkeä. Mutta osaisitko sanoa vielä tuosta edellisestä Fmaj7:sta?
 
Nyt tarvitaan viisaampia!

Ok :) kiitti sulle kuitenkin!

Eb7:n tritonuskorvaus on A7 ja vice versa. Jatkakaa.

Eb7:n tritonuskorvaus on A7 ja vice versa. Jatkakaa.
 
No joo, se on tätä kun amatööri yrittää hahmottaa ilman pianoa:-)

mut siis, voiko maj-sointu olla ylipäätään tritonuskorvaus, vai pitääkö soinnun olla aina perusseiskasointu, jotta toimii? sori kun kyselen ehkä tyhmiä, tää on tällaselle klasarityypille vähän vaikeeta.

mut siis, voiko maj-sointu olla ylipäätään tritonuskorvaus, vai pitääkö soinnun olla aina perusseiskasointu, jotta toimii? sori kun kyselen ehkä tyhmiä, tää on tällaselle klasarityypille vähän vaikeeta.
 
"The tritone substitution is one example; at any time a dominant seventh chord is called for, the accompanist may substitute the dominant seventh chord a tritone away."
 
Toi yllä on Sabatellan kirjasta lainaus (http://www.outsideshore.com/primer/primer/) ja niin mä oon sen oppinut, että pitää olla dominanttiseiskasointu mahdollisine lisäsävelineen.
 
Logiikka on siinä, että soinnun luonteen pääasiassa määrittävät sävelet on terssi ja septimi ja seiskasoinnussa ja sen tritonuskorvauksessa ne on samat, vain vaihtavat paikkaa.
 
C7 = C - "E" - G - "Bb"
Gb7 = Gb - "Bb" - Db - Fb ("E")

Joo, niinhän se on! Yritin itsepintaisesti ajatella vielä E-duurissa, vaikka Assassa se on ihan selkeä. Mutta osaisitko sanoa vielä tuosta edellisestä Fmaj7:sta?
 
Fmaj7 on tuossa tapauksessa laina E-fryygisestä, siinä on bassossa sama puoli alas liike kuin sijaisdominantissakin (F7) joka kuulostaa itsessään jo voimakkaalta liikkeeltä alas. Sointutyyppi (maj7)= ja siihen liittyvä skaala (lyydinen) tulee sitten sieltä fryygisestä. Duurisävellajiin lainataan usein mollisävellajista (esim. vaikka neljännen asteen sointu mollista etc.), mutta lainaaminen on mahdollista myös moodeista, tässä tapauksessa on siis modaalinen laina kyseessä.

No miten se tulis merkitä sointuanalyysiin tuossa tapauksessa?

Fmaj7 on tuossa tapauksessa laina E-fryygisestä, siinä on bassossa sama puoli alas liike kuin sijaisdominantissakin (F7)
 
Nyt sekoitit mut.
Eikö sijaisdominantti oo eri asia kuin tritonuskorvaus?
 
Mä oon ymmärtänyt, että kierrossa F7 - Bb7 - Eb, F7 on sijaisdominantti
(Tää lukien Tohtori Toonika nimistä opusta)

Nyt sekoitit mut.
Eikö sijaisdominantti oo eri asia kuin tritonuskorvaus?
 
Mä oon ymmärtänyt, että kierrossa F7 - Bb7 - Eb, F7 on sijaisdominantti
(Tää lukien Tohtori Toonika nimistä opusta)
 
Välidominantti.

Välidominantti.
 
Kiitos, ehkä pikku hiljaa opin oikeat termit.

Kertokaas ihmiset, voiko seuraavassa Fmaj7 olla tritonuskorvaus, vai mistä ihmeestä on kyse? Ja muutenkin saa auttaa sointuanalyysissä, jos huvittaa. :) E-duurissa mennään..
 
E6/9 -- F#9 -- F#m9 -- H9 -- G#m7(b5) -- F#m9 -- G#7 -- C#7 -- G#m7(b5) -- F#13 -- Fmaj7 -- E6/9
 
Ja sit tällanen kadenssi tuottaa myös päänvaivaa:
 
G#maj9 -- Adim7 -- Bbm9 -- H13 -- Abmaj9
 
(vikan soinnun kohdalla sävellaji vaihtuu E-duurista As-duuriin)
 
Kiitos, jos joku osaa ja jaksaa auttaa!!
 
Mikäs tässä nyt on ongelma? Kerrotko mitä Ab:n jälkeen tulee? Jos ei mitään, niin miksi et voisi ajatella sointuketjua pohjalta joko G#maj9|Adim7|A#m9|H13|G#maj9 tai vaihtoehtoisesti Abmaj9|Adim7|Bbm9|Cb13 (tai H13)|Abmaj9? Kaikesta ei tarvii tehdä väkisin hankalaa. Heitä myös lisäsävelet helevettiin soinnuista aluksi niin pää on paljon vähemmän sekaisin. Mistä nää kierrot muuten on?
 
Ensimmäinen ois vaan E|F#7|F#m|H7|G#mb5 (tai dim-kolmisointu)|F#m|G#7|C#7|F#7|F|E.
 
Nonnni. Päädymme siihen tulokseen että ilman seiskaa F toimii kromaattisena liikkeenä E:tä kohti/tritonuskorvauksena. Suuri seiska voi olla soinnussa esim. melodian takia. Itse ajattelisin sen vaan kromaattisena liikkeenä alas, ts. kysymykseesi vastaten joo, miksi se tritonuksen päästä korvaava sointu ei voisi olla maj7, jos melodia tai vaisto niin vaatii? H:n tritonuskorvaus maj7:llahan se olisi. Eli kutsukaamme ilmiötä tritonuskorvaukseksi maj7:lla.

Mikäs tässä nyt on ongelma? Kerrotko mitä Ab:n jälkeen tulee? Heitä myös lisäsävelet helevettiin soinnuista aluksi niin pää on paljon vähemmän sekaisin. Mistä nää kierrot muuten on?
 
Päädymme siihen tulokseen että ilman seiskaa F toimii kromaattisena liikkeenä E:tä kohti/tritonuskorvauksena. Suuri seiska voi olla soinnussa esim. melodian takia. Itse ajattelisin sen vaan kromaattisena liikkeenä alas, ts. kysymykseesi vastaten joo, miksi se tritonuksen päästä korvaava sointu ei voisi olla maj7, jos melodia tai vaisto niin vaatii? H:n tritonuskorvaus maj7:llahan se olisi. Eli kutsukaamme ilmiötä tritonuskorvaukseksi maj7:lla.
 
Tää on siis bossaklassikko Desafinadosta. Ton Abmaj7:n jälkeen tulee Adim7, Bbm9, Eb13(b9).
 
Tuota mäkin mietin, että voinko heivata lisäsävelet ties minne, ja miettiä soinnut peruspohjalta. Eli hyvä, jos niin voi tehdä. Kiitti!

Tuota mäkin mietin, että voinko heivata lisäsävelet ties minne, ja miettiä soinnut peruspohjalta. Eli hyvä, jos niin voi tehdä. Kiitti!
 
Joo ekaksi kannattaa lähtee basson liikkeistä alkuun. Ne lisäsävelet yleensä täydentyy sävellajin mukaan tai sitten niillä halutaan tahallisesti saada fiilistä siitä että nyt mennään ulos sävellajista / moduloidaan.

Eli kutsukaamme ilmiötä tritonuskorvaukseksi maj7:lla.
 
Tai sitten Dominantin ohjeiden mukaan ajatellaan sitä modaalisena lainasointuna fryygisestä moodista. Analyysimerkintänä toimisi tuolloin "bIImaj7" MI phryg.
 
Tuo "MI" siis tulee englanninkielisestä termistä "Modal Interchange" joka tarkoittaa modaalista lainasointua. "Phryg." taas ilmaisee moodin mistä on lainattu. Tällaista tapaa olen siis nähnyt käytettävän ja käyttänyt itsekin.
 
Tuo bIImaj7 on muuten hirmu tavallinen lainasointu, ehkä yksi niistä käytetyimmistä. Sen takia siihen kannattanee tutustua myös tässä merkityksessä, vaikka sitten Desafinadossa se saattaisikin hyvällä tahdolla mennä tritonuskorvauksena.
 
Jos pilkkua viilataan, niin tuolla soinnullahan ei varsinaisesti ole dominanttitehoa (eli se ei ole 7-sointu), joten sen kutsuminen sävellajin dominantin (V aste) tritonuskorvaukseksi (=sijaisdominantti) mielestäni ontuu pahasti...