Kitarat: kitarakamat ›

Tässä kannaltasi olennaisin. Eli tunnettu merkkisoitin soitettavaksi tai muuten ei uskallla menä yleisön eteen soitamaan. Pikkuisen huolestuttava asenne. Minä en tarvitse gibsonia yleisön edessä. Valehtelematta soitan vaikka harley bentonilla.
 
Mää verän mieluiten Ibaneezilla.
 
Yleisö äänestää kuitenkin soiton eikä soittimen perusteella.
 
Paitsi rockipoliisit! Sietäis olla vähä varovaisempi että minkä kanssa sinne lavalle astelee!

Paitsi rockipoliisit! Sietäis olla vähä varovaisempi että minkä kanssa sinne lavalle astelee!
 
Rockpoliiseista viis. Niitä ei ole kuin se prosentti pari koko porukasta ja jos ne tuovat mielipiteensä esille käytetyistä soittimista niin voivathan ne näyttää omat soittokykynsä tarjolla olevilla soittimilla.

Ihan sama mitä lavassa lukee;
a) kunhan se sopii soittajan kouraan
b) kunhan se soi hyvin ja kuulostaa hyvältä
c) kunhan se on aito asia eikä plagiaatti/feikki
 
Ja Ukko-nimimerkille tiedoksi, että vaikka ilmeisesti vanhempi soittaja oletkin, niin et siltikään aina ole oikeassa. Jos oman mielipiteeni ilmaiseminen on sinusta jotain todistelua Gibsonin puolesta tai vastaan, J&D:n puolesta tai vastaan... niin kovasti on sinun etnografinen tarkastelutapa hakusessa. Olenhan useastikin kritisoinut Gibsonin tuotteita, samoin kuin koitan kritisoida myös kopioita. Kyseessä on pikemminkin tuotteen objektiivinen arvostelu kuin toisen tuotteen paremmaksi todistelu erilaisin yksilöllisten eroavaisuuksien ja esimerkkien perusteella.

Ihan sama mitä lavassa lukee;
a) kunhan se sopii soittajan kouraan
b) kunhan se soi hyvin ja kuulostaa hyvältä
c) kunhan se on aito asia eikä plagiaatti/feikki
 
Entä jos a ja b on kunnossa niin onko c:llä enää väliä?

Ihan sama mitä lavassa lukee;
a) kunhan se sopii soittajan kouraan
b) kunhan se soi hyvin ja kuulostaa hyvältä
c) kunhan se on aito asia eikä plagiaatti/feikki
 
ja
d) kunhan siinä on hieno lapa

Lisää lusikkaa soppaan, kun nää G vs. maailma -triidit on vain parhautta!
 
Joo, tässä ovat monet todenneet, tai arvuutelleet speksien vertailun perusteella, että Gibsonin Les Paul -mallit eivät tuota soittimena lisäarvoa lisähinnan vertaa. Tähän on todettava, että -ihan minkä tahansa tuoteryhmän kohdalla- kun mennään kalliimpiin tuotteisiin, niin maksetaan yhä enemmän yhä pienemmästä mitattavasta erosta. Katsottiin sitten hi-fi -laitteita, autoja, elintarvikkeita, tai vaikkapa kokkiveitsiä. Kun vaatimustaso tuotteelle kasvaa x:llä, niin tietyn pisteen jälkeen kasvaa hinta x^y:llä.
 
Olen jokusen Gibsonin, Tokain ja Epiphonen testannut elämäni aikana. Olen huomannut, tai ollut huomaavinani, että Gibsonien runkojen sointi on yleensä hieman selkeämpi ja tiukempi ja akustinen äänenpaine alhaisempi, kuin muilla yleisillä LP -varianteilla. Mikeistä ei tartte puhua sen enempää, kuin että nykystanujen burbuckerit ovat mielestäni ehkäpä parhaankuuloiset mikit perinnemusasta tiukkaan rokkiin. Mielipiteitä nämä. Testaamani Gibsonit ovat olleet tuntumaltaan ja soinniltaan mielestäni keskimäärin parempia, kuin kilpailijoilla. Erot ovat kuitenkin pieniä, enkä itse maksaisi vaadittua lisähintaa. Mielestäni ei kuitenkaan ole mitenkään typerää, snobistista, tai huonosta itsetunnosta kertovaa, jos joku kokee noiden pienten erojen olevan sellaista, joista haluaa maksaa pyydetyn summan.
 
Kyllähän minäkin saisin pihvit ja tomaatit leikattua kympin halpisveitsellä, mutta silti luottokaluni keittiössä on italialainen 80€ maksanut design -kalu. Eri asiat ovat tärkeitä eri ihmisille. Tartteeko siitä vääntää peistä ja tunkea palkokasveja poskionteloihin?

Mielestäni ei kuitenkaan ole mitenkään typerää, snobistista, tai huonosta itsetunnosta kertovaa, jos joku kokee noiden pienten erojen olevan sellaista, joista haluaa maksaa pyydetyn summan.
 
Asiallinen kirjoitus, plussaa.

Tässä on aika monta sivua intetty sitä miten Gibsonin omistajilla ei ole tarvetta todistella mitään. Kamapalstan etusivulta löytyy nyt hieman vasta-argumenttia tähän.

Ja tulit sitten tänne sössöttämään kun ko. ketjusta kommenttisi siivottiin pois?
 
Niin mauton kommentti ettei viitsisi edes vastata.
 
Sinusta on siis sössötystä jos heittää vasta-argumenttia Gibson-miehille? Tuntuu että teikeläiset olisivat hyvinkin mielissään jos keskustelu olisi vain yksipuolista.

Niin mauton kommentti ettei viitsisi edes vastata.
 
Sinusta on siis sössötystä jos heittää vasta-argumenttia Gibson-miehille? Tuntuu että teikeläiset olisivat hyvinkin mielissään jos keskustelu olisi vain yksipuolista.
 
En ole minkään merkin miehiä. Tosin soittanut ja omistanut aika montaa erilaista. Vasta-argumentointi minulle on ihan turhaa, valuu kuin vesi hanhen selästä.

musta on ihan ok veivata kopiokepeillä jos niistä diggaa. mutta kyllä mä arvostan suunnittelijoita, brändejä, imagoja, hyviä tuotteita jne. mä ostan mieluummin tivoli audion radion kuin claes ohlsonin kopion. sama kitaroissa. penskana mulla ei ollut hynkkyä, mutta nyt kun on jonkin verran niin miksi mä ostaisin jonkun muun kuin sen mistä olen haaveillut?
antaa kaikkien kukkien kukkia ja ollaan iloisia siitä, että kaikilla on oikeus elää ja olla onnellisia.

...soitan vaikka harley bentonilla. - Mää verän mieluiten Ibaneezilla...
 
...ja mää kummallakin. Bentonien soundi muuten parenee huomattavasti, kun teippaa sen
logon piiloon. Varsinkin muiden ihmisten korvissa. Luulis toimivan muiden kopioiden kanssa.

En ole testannut J&D LS5-mallia, mutta paria muuta (strato- ja telekopiot) olen. Toinen ei vain tuntunut Stratolta, eikä toinen kuulostanut Teleltä, ja päinvastoin. Siksipä siis mielummin sijoitan kopiota kalliimpaan yksilöön joka tuntuu ja soundaa siltä miltä pitää. Totuus on se, että Fender Telecasterin soundin saa Fender Telecasterilla ja piste.
 
Tähän oli pakko kommentoida.
 
Älä ota tätä *****luna, mutta et kai tosissasi voi väittää näin? Tämän perusteella voisi jopa sanoa, että kaikki samanmalliset Fenderit tai Gibsonit tms, johon kopioita verrataan kuulostavat samalta. Aivan varmasti voi "samoista" puista tehty kopio soundata samalta kuin esikuvansa samalla elektroniikalla varustettuna. Muuta on ihan turha väittää. Ei ne niin maagisia soittimia ne aidot ole, että se puu soisi paremmmin, jos lavassa lukee joku nimi. Ja mihin verrataan? Siihen vuoden '59 kitaraan vai vuoden '80 kitaraan joiden puut ovat varmaan ihan eri paikasta kaadettuja, luulisin. Ei nekään varmasti soundaa täysin samalta keskenään.
 
Yhtä lailla niistä kahdesta saman vuosimallin Telecasterista voi löytyä "suuriakin" soundieroja.
 
Ja jos nyt tarvitsee selventää tai todistella (niin kuin tässä threadissä näyttää olevan tapana), niin kyllä minä ottaisin varmasti aidon Fenderin tai Gibsonin, jos lompakko antaisi myöden. Monesti varmasti aito on parempi kuin kopio, mutta ei aina. Miksei se kopio voi soundata tai tuntua jopa paremmalta kuin aito?
 
Ai niin, tämän ei ainakaan ollut tarkoitus olla minkään merkin mitään dissausta. ;-)

Ahahaha! Nythän tämä alkaa jo nousta uusiin sfääreihin, kun noita ketjujakin löytyy näemmä eri "leireihin"... =D

Ahahaha! Nythän tämä alkaa jo nousta uusiin sfääreihin, kun noita ketjujakin löytyy näemmä eri "leireihin"... =D
 
Tähän ketjuun on mahdotonta saada enään mitään lisäarvoa.
 
Aaah. Antaa kaikkien kitaroiden soida,
kielten värähtely yleinen ja yhtäläinen.

Ja Ukko-nimimerkille tiedoksi, että vaikka ilmeisesti vanhempi soittaja oletkin, niin et siltikään aina ole oikeassa.
 
Ikävä tuottaa pettymys mutta ei se teikäläisenkään oikeassa olo aina niin vakuuta.

Ikävä tuottaa pettymys mutta ei se teikäläisenkään oikeassa olo aina niin vakuuta.
 
Anna ny Ukko jo olla. Tämä ketju on täysi.

Monesti varmasti aito on parempi kuin kopio, mutta ei aina. Miksei se kopio voi soundata tai tuntua jopa paremmalta kuin aito?
 
Tuo on se ydinasia. Joillekin stratocasterin pitää olla ehdottomasti Fender, koska Fender on aito ja paras... mutta olisi kyllä kiintoisa paikka kun lyötäisiin laput silmille ja kuuntelutettaisiin esimerkiksi hyvällä kopiostratolla (joita on pilvin pimein) soitettuna joitakin sopivia ikivihreitä säveliä. Olen varma, että monille "kopio" voisi kuulostaa äkkiä paremmalta Fenderin stratolta kuin joku american standard itse. Sitten kun vedettäisiin laput silmiltä niin... "joo, kyllä USA-fenkku on se mikä mulle on paras". Vaikuttaa olevan joskus vähän tabu asia tämä, että kitara on soundiltaan vain osiensa summa.

Tuo on se ydinasia. Joillekin stratocasterin pitää olla ehdottomasti Fender, koska Fender on aito ja paras... mutta olisi kyllä kiintoisa paikka kun lyötäisiin laput silmille ja kuuntelutettaisiin esimerkiksi hyvällä kopiostratolla (joita on pilvin pimein) soitettuna joitakin sopivia ikivihreitä säveliä. Olen varma, että monille "kopio" voisi kuulostaa äkkiä paremmalta Fenderin stratolta kuin joku american standard itse. Sitten kun vedettäisiin laput silmiltä niin... "joo, kyllä USA-fenkku on se mikä mulle on paras". Vaikuttaa olevan joskus vähän tabu asia tämä, että kitara on soundiltaan vain osiensa summa.
 
Voisiko olla niin, että toisille ko. kitarat on enemmän mitä pelkkä nimi lavassa? Minua ainakin kiehtoo koko tuo Fenderin tai Gibsonin tarina ja historia, niillä soittaneet henkilöt ja niillä tehdyt tallenteet. Nämä merkit on kehittäneet koko sähkökitarismin ja -basismin alunperin. Ja aika pitkälle kerralla siihen pisteeseen mitä se on tänäkin päivänä. Se on se juttu, jota mikään kopiolafka ei voi historiaansa kirjoittaa, tai voi jotain semmoista, että "hyviä kopioita jo vuodesta xxxx". Itse tykkään tutkia ja kelailla noita vanhempia esitteitä, joissa näkyy myös ajan henki mukana. Esim. vaikka tämä: http://www.classicamplifiers.com/1969FenderCatalog01.htm
Se tuo oman makunsa tähän harrastukseen.
 
Kiteytettynä, kopiot ei vaan ole mun juttu. En saa niistä mitään kiksejä, kokeiltu on moneen kertaan, joka kerta pettyen. Toivottavasti tämäkin on hyväksyttävä piirre ihmisessä, vaikka kuinka tyhmää se olisikin.