Kitarat: soittaminen ›

Auttakaa, en osaa kompata jazzia! Osaan kyllä esim. sointujen muodostuksen, ja kyllä soitto muuten onnistuu, mutta sellainen "elävä" komppaus on täysin hakusessa. Esim. tällä hetkellä vedellään Coltranen Impressionsia bändissä, ja siinähän on vain 2 sointua, Dm7 ja Ebm7. Kuulostaa ihan typerältä jos vetelen jollain eri otteilla vaan noita sointuja. Miten siis?

Tuo on modaalista jatsia, joten voit ihan hyvin soittaa monotonista kahden soinnun säestyskuviota.

voit ihan hyvin soittaa monotonista kahden soinnun säestyskuviota. .. ja voit myös olla varma, ettet kuulosta erityisen "jazzilta". :)
 
Yksi hyvä lähestymistapa modaalisen jatsin komppaukseen on soitella moodin sävelistä koostuvia kvarttipinoja - niitä kun voi liikutella ylös ja alas ja aina kuulostaa sopivan sävellajiin. Eli: otat aina joka 4. sävelen asteikosta ja muodostat näin 3-5 äänen pinoja.
 
Esim. D-doorisessa moodissa on sävelet:
D E F G A B C D
 
Jos haluat tehdä tuosta kvarttipinoja, se tapahtuu seuraavasti (laitan isolla kirjaimella soinnun sävelet, niin huomaat):
D e f G a b C d e F g a .. eli D-G-C-F
d E f g A b c D e f G a .. eli E-A-D-G
d e F g a B c d E f g A .. eli F-B-E-A

...jne...
 
Näillä soinnuilla ei varsinaisesti ole "nimiä", koska niitä monesti liikutellaan varsin rivakkaan tahtiin ylös ja alas, mutta niistä kuulee todella helposti sävellajin (tai moodin), jossa ollaan.

Jos haluat tehdä tuosta kvarttipinoja, se tapahtuu seuraavasti (laitan isolla kirjaimella soinnun sävelet, niin huomaat):
D e f g A b c d E f g a B c d .. eli D-A-E-B
d E f g a B c d e F g a b C d .. eli E-B-F-C
d e F g a b C d e f G a b c D .. eli F-C-G-D
 
Itseäkin vähän tämä jazz kiinnostaa. Ajattelin kysyä, että miksei juicci laittanu tuohon vaikkapa ensimmäiseen D:n jälkeen F-sointua? Eli D F A E H. En tiiä käytänkö oikeita termejä, mutta muodostetaanko jazzissa vaan aina soinnut priimi kvintti nooni ja sit tuo 13, piru ku ei muista sen hienoa nimeä :D

Tuollaisessa modaalisessa hommassa yksi toimiva lähestymistapa on harmonisoida se sointuun liittyvä asteikko. Tyypillisin esimerkki olisi ottaa kvartteja kolmen (tai neljän) kielen kieliryhmissä tähän tyyliin:

|---------------------------------------
|--1--3--5--6--8--10--12--13------------
|--0--2--4--5--7--9---10--12------------
|--0--2--3--5--7--9---10--12------------
|---------------------------------------
|---------------------------------------

Siinä on nyt esimerkkinä D-doorinen. Noita käyttämällä saa jo vähän väriä ja liikettä siihen komppaukseen. Hommaa voi laajenta tuosta sitten aivan loputtomasti erilaisilla intervallikombinaatioilla, kieliryhmillä, liikuttelemalla ylintä ääntä jne.
 
EDiT: noni, ja siellähän olikin jo tullut juttua samasta asiasta.

Muodostin sitten kvinttejä kvarttien sijasta... :D
 
Korjaan tuohon alkuperäiseen viestiin.

Itseäkin vähän tämä jazz kiinnostaa. Ajattelin kysyä, että miksei juicci laittanu tuohon vaikkapa ensimmäiseen D:n jälkeen F-sointua? Eli D F A E H. En tiiä käytänkö oikeita termejä, mutta muodostetaanko jazzissa vaan aina soinnut priimi kvintti nooni ja sit tuo 13, piru ku ei muista sen hienoa nimeä :D
 
Sähläsin ja merkkasin vahingossa joka viidenen sävelen joka neljännen sijasta. Korjattu.
 
Kyllä jazzissa "käy" ihan samat soinnut kuin muussakin musiikissa, eli kyllä terssipinoja käytetään ihan yhtä lailla. Lisäksi vaan monesti näkee noita kvartti(pino)sointuja, etenkin modaalisessa, mutta myös muunlaisessa jazzissa. Tuohan se vähän lisäväriä, kun on muitakin kuin terssipinosointuja lisä- ja muunnesävelineen.
 
Ei siis ole olemassa "jazz-sointuja" erikseen. On vain eri tapoja muodostaa sointuja - toiset tavat on yleisempiä jossain tyylissä kuin toiset. Ihan samalla tavalla klassisessakin musassa löytyy kvarttipinoja.
 
Huomatkaa muuten, että kun puhutaan duurin ja luonnollisen mollin moodien kvartti-intervalleista (eli myös kvarttipinoista), aina jossain kohtaa asteikkoa kvartin päässä toisistaan olevien sävelten välimatka onkin ylinouseva eikä puhdas kvartti. Havainnollistan:
 
* D:stä G:hen on yhtä pitkä matka kuin E:stä A:han, eli 5 puolisävelaskelta.
* Kuitenkin jos pysytään em. D-doorisen sävelissä, niin F:stä B:hen (eli suomen H) onkin 6 puolisävelaskelta. Kvartti se on sekin, mutta ylinouseva sellainen. Tällainen poikkeus on joka moodissa kvarttien osalta, mutta vain yhdessä kohtaa. Joonisessa moodissa se on 4. ja 7. sävelten välissä, doorisessa moodissa 3. ja 6. sävelen välissä, fryygisessä 2. ja 5. sävelen välissä jne... eli niin kauan kun ollaan saman asteikon eri moodeissa, niin aina sama sävelpari muodostaa tuon ylinousevan kvartin, mikä onkin itsestäänselvää kun muistaa, että moodit ovat vain asteikon "käännöksiä", eli D-doorinen on C-duuriasteikon "käännös", joka alkaa sen toisesta sävelestä.

...tällä hetkellä vedellään Coltranen Impressionsia bändissä, ja siinähän on vain 2 sointua, Dm7 ja Ebm7. Kuulostaa ihan typerältä jos vetelen jollain eri otteilla vaan noita sointuja. Miten siis?
 
- komppauksessa tärkeintä on rytmiikan käyttö. Ota haltuun kaikki pisteellinen neljäsosa - kahdeksasosa -synkoopit niin, että ne ovat selkäytimessä. Eli siten, että kuvio voi alkaa miltä tahansa tahdinosalta, ja niitä voi sotkea vapaasti keskenään
 
- opettele kaikki lyhyet komppi-ideat alkaviksi miltä tahansa tahdinosalta
 
- plokkaa yksi tai kaksi chorusta pelkkää komppia (esim. piano) joltain hyvältä levytykseltä; kompin rytmi ja peruslinjat riittää; yksi hyvä versio on Wes Montgomeryn levyllä "Smokin´ at the Half Note", joka löytyy nykyään "Impressions: the Verve Jazz Sides" -kokoelman kakkoslevynä
 
- komppisoinnun ylä-äänen kuljettamisella voi luoda omaa linjaa. Ylä-ääni voidaan harmonisoida joko aiemmin mainituilla kvarttisoinnuilla tai muulla soinnulla
 
- opettele molliseiskan laajennusäänet ja pelkän ylärakenteen käyttö ilman perusääntä ja kvinttiä - koko sointuote on usein aika kömpelö. Kolmen äänen valikoima riittää hyvin
 
- opettele luomaan iisiä melodiaa soinnun ylimmällä äänellä
 
- ota ideoita solistin soitosta; matki hienovaraisesti solistin fraaseja, täytä solistin fraasien välejä omilla kommenteillasi, luo kontrastia solistin fraaseille
 
- keskustele rumpalin kanssa, nappaa kiinni rumpalin soittamista aksenteista
 
- ole välillä soittamatta
 
- jos bändissä on pianisti, sopikaa kumpi komppaa vuorollaan. Molempien yhtäaikainen komppaus on harvinainen ja harvoin hyvin toimiva ratkaisu

Tuli vielä mieleen, että ootteko muuten tulleet kokeilleeks kvinttipinoja. Kvarttipinot soundaa jatsilta, terssipinot jokapäiväiseltä ja sekuntipinot skaaloilta, mutta kvinttipinot joltain muulta - hyvältä kuitenkin, väittäisin ;)

Tuli vielä mieleen, että ootteko muuten tulleet kokeilleeks kvinttipinoja. Kvarttipinot soundaa jatsilta, terssipinot jokapäiväiseltä ja sekuntipinot skaaloilta, mutta kvinttipinot Andy Summersilta tai John Petruccilta. ;)
 
Kahden puhtaan kvintin pinohan on itse asiassa vain vähän laajempi hajotus (engl. "voicing") sus2- tai sus4-soinnulle riippuen siitä, mikä ääni on pohjasävel. Niin ja, kaikista kvinttipinoista saa myös kvarttipinoja niin, että sävelet pysyvät samoina, koska kvartti ja kvintti ovat käänteisintervalleja. Yli kahden kvintin pinot alkavat olla aika hankalia soitettavia yleensä, siinä missä kvartteja voi helpostikin pinota päällekkäin neljä tai viisi johtuen kitaran virityksestä, joka on yhtä kieliparia lukuunottamatta juurikin kvarttiviritys. Edellyttäen siis, että kitara on normaalivireessä (joko kaikki kielet transponoituna tai ilman). ;)

Andy Summersilta tai John Petruccilta. ;)
 
Joo, jos "pinoaa" vain noita puhtaita kvinttejä ja vain 2 päällekkäin :)
 
...Yli kahden kvintin pinot alkavat olla aika hankalia soitettavia yleensä, siinä missä kvartteja voi helpostikin pinota päällekkäin neljä tai viisi johtuen kitaran virityksestä...
 
Meinasin lähinnä arpeggioina. Muutenhan kolme samaan aikaan soivaa kvinttiä on käytännössä maksimi jos meinaa kaikki mahdolliset tietyn asteikon "kvinttipinot" saada kitaralla soitettua, arpeggiona tuli tuossa saatua 1 päivä mielenkiintosta huttua aikaseksi, asteikossa kun pysyy niin ei tule vain noita ilmeisiä petrutsiotteita... (Niin ja muuten tottamunassa noiden sointujen nimet saa ilmaistua tavanomaisinkin keinoin, mutta niin saa kvarttipinosointujenkin, sillä ainoa missä alkaa tulla nimeämisessä kunnolla hankaluuksia on sellaiset soinnut/klusterit joihin tulee useita ääniä jotka ovat pienen sekuntin päässä toisistaan. Ajattelutapa on kuitenkin ihan erilainen...)

...sillä ainoa missä alkaa tulla nimeämisessä kunnolla hankaluuksia on sellaiset soinnut/klusterit joihin tulee useita ääniä jotka ovat pienen sekuntin päässä toisistaan.
 
Missä sä sellaisiin sointuihin olet törmännyt?

Missä sä sellaisiin sointuihin olet törmännyt?
 
Musassa kuin musassa tuommoisiin törmää, tosin lähinnä tehokeinona. Ja mitä useampi soittaja bändissä/orkesterissa on, sitä todennäköisemmin tuommoisia muhkeita klustereita syntyy, kun summataan kaikkien soittajien kaikki soitetut sävelet ja kirjoitetaan ne yhdeksi stemmaksi - ihmisen korvathan ne kuitenkin summaisivat. :)

Joo, mutta kun Pande nimenomaan puhui, että ongelmia tulee jos ne yrittää soittaa yhdellä soittimella. En mä ole ainakaan törmännyt sointuihin, joissa olisi enemmän kuin pari pientä sekuntia.

Eikös jatsissa käytetä oktaaveja? Vai onko niistä puhuttu jo täällä?

Joo, mutta kun Pande nimenomaan puhui, että ongelmia tulee jos ne yrittää soittaa yhdellä soittimella. En mä ole ainakaan törmännyt sointuihin, joissa olisi enemmän kuin pari pientä sekuntia.
 
Enkai mä semmosta puhunut? En ainakaan tietoisesti. :) Eli tarkotin ihan vaan tuota nimeämistä. Kitaralla menee tosiaan turhan hankalaksi useamman viereisen pienen sekuntin soittaminen samaan aikaan. Tosin Gambalen uudella virityksellä kuulemma onnistuu sekin paremmin... :P

Enkai mä semmosta puhunut? En ainakaan tietoisesti. :) Eli tarkotin ihan vaan tuota nimeämistä.
 
Joo, niin tarkoititkin. Mä luin sun tekstin huolimattomasti.

.. ja voit myös olla varma, ettet kuulosta erityisen "jazzilta". :)
 
Yksi hyvä lähestymistapa modaalisen jatsin komppaukseen on soitella moodin sävelistä koostuvia kvarttipinoja - niitä kun voi liikutella ylös ja alas ja aina kuulostaa sopivan sävellajiin. Eli: otat aina joka 4. sävelen asteikosta ja muodostat näin 3-5 äänen pinoja.
 
Esim. D-doorisessa moodissa on sävelet:
D E F G A B C D
 
Jos haluat tehdä tuosta kvarttipinoja, se tapahtuu seuraavasti (laitan isolla kirjaimella soinnun sävelet, niin huomaat):
D e f G a b C d e F g a .. eli D-G-C-F
d E f g A b c D e f G a .. eli E-A-D-G
d e F g a B c d E f g A .. eli F-B-E-A

...jne...
 
Näillä soinnuilla ei varsinaisesti ole "nimiä", koska niitä monesti liikutellaan varsin rivakkaan tahtiin ylös ja alas, mutta niistä kuulee todella helposti sävellajin (tai moodin), jossa ollaan.
 
Kiitän!
Ota +

Joo, tsekkasin nuo ja sain jopa ihan järkevän kuuloista matskua aikaiseksi! Kiitoksia. Takaisin treenaamaan...
 
E: Mitäköhän muuta olisi järkevä tähän väliin opetella? Aika aloittelija olen, vaikka olen jazzbändissä jo vuoden soittanut (lähinnä räpeltämällä).