Kitarat: kitarakamat ›

Monestiko olet kuolinvuoteellasi tehnyt kyseisiä havaintoja?
 
Näin unessa asiasta tehdyn tilaston.
 
Ja kuka sanoo, että oma soittotaito pitäisi suhteuttaa jollain tapaa kitaran hintalappuun?
 
En tiedä. En mäkään niin sanonut enkä kannata moista ajatusta. Puhuin vaan siitä, että mitä se Gibson edustaa monelle sellaiselle, jotka siitä haaveilevat (sen takia kun sitä on hehkutettu) ja jotka sen sitten hankkivat ja huomaavat ettei siitä oikeastaan niin onnea tulvinutkaan omaan soittoon. Tiedän että monenlaiset ihmiset niitä ostavat. Kyllä kitaramaailmassa kalliimpiakin kitaroita on (paitsi nämä G:n ja F:n tuskaiset tukipaaluvedot omaa mainetta pönkittämään, joille voidaan asettaa tietysti mikä hinta tahansa), mutta Gibsonia arvostavat nekin, jotka eivät ole ikinä sellaista nähneet muutakuin nimenä jossain Seiska-lehden antiin verrattavassa yhteydessä.
 
Ei ole vaikeaa käsittää, että jos ihminen on elänyt vaikkapa viisikymppiseksi, niin todennäköisesti, mikäli kitaramaailmasta ylipäätään jotain on osunut kohdalle, hän on joskus jossain yhteydessä kuullut tai nähnyt nimen Gibson tai Fender. Jos se on mainittu suuressa lehdessä tai TV:n uutisissa, niin tämä sama ihminen päättää suoda jonkinlaista arvostusta tälle merkille, koska hän ajattelee ettei sitä merkkiä olisi mainittu ellei se olisi ollut mainitsemisen arvoinen. Ei-soittajat ovat myös nähneet kuvia kuuluisista kitaristeista Gibson Les Paulin muotoisen kitaran kanssa. Pitempi juoni... mutta tuosta se merkin arvostus ja haluttavuus kumpuaa jopa soittavien keskuuteen (varsinkin näillä, jotka ostavat sen haave-esineensä myöhemmällä keski-iällä... reteästä rohkeudestä täristen ja Born to be wildia pikkujouluissa irti päässeenä tapaillen).
 
Hoho ;)

näissä vastakkaisissa threadeissa, joita on viimeisen 2kk aikana ollut taas useita. Milloin Tokai on parempi kuin Gibson, milloin joku muu. Onko siis kopioiden omistajilla joku erityinen tarve todistella itselleen kopion oikeellisuutta ja "paremmuutta"? Minusta alkaa hiljalleen tuntua, että on.
 
Tai sitten voi olla kyse siitä että halutaan herättää kysymyksiä. Voisihan sitä meikäläinenkin ostaa pari Gibsonin les paulia ja jotain sälää siihen vielä päälle vuodessa kertyvillä säästöillä mutta herää aina kysymys miksi, koska saan aikaan olemattomilla soittotaidoillani "idän ihmeillä" aivan saman minkä saisin alkuperäis tuotteilla. Se on aivan sama lukeeko lavassa Gibson, Ibanez, Tokai, J&D tms. koska ei se ainakaan meikäläiselle tuota sen kummempaa potkua soittoon. Jos soitin toimii kuten pitääkin niin se on ok. Ja aika pitkälti soundin aikaansaamisessa on kyse myös vahvistimesta ja erilaisista härpäkkeistä.

Tai sitten voi olla kyse siitä että halutaan herättää kysymyksiä. Voisihan sitä meikäläinenkin ostaa pari Gibsonin les paulia ja jotain sälää siihen vielä päälle vuodessa kertyvillä säästöillä mutta herää aina kysymys miksi, koska saan aikaan olemattomilla soittotaidoillani "idän ihmeillä" aivan saman minkä saisin alkuperäis tuotteilla. Se on aivan sama lukeeko lavassa Gibson, Ibanez, Tokai, J&D tms. koska ei se ainakaan meikäläiselle tuota sen kummempaa potkua soittoon. Jos soitin toimii kuten pitääkin niin se on ok. Ja aika pitkälti soundin aikaansaamisessa on kyse myös vahvistimesta ja erilaisista härpäkkeistä.
 
Tavallaan olet asian ytimessä. Raha merkitsee jokaiselle hieman eri tavalla. Toinen voi säästää siihen gibbaan ja toinen ostaa kopion halvemmalla ja käyttää rahojaan johonkin muuhun turhaan. Ei minua ainakaan haittaa millä ritsalla kukin soittaa ja mikä on parasta kellekin. Loppupeleissä se raha kuitenkin kuluu jonnekin, ei täältä lompakko kourassa lähdetä.

Kylläpä taas on katkeran olosta Gibsonin dissausta.Itse otin ensimmäistä kertaa kitaran käteeni vasta 26-vuotiana,nyt olen soitellut pikkasen vajaat 15 vuotta. Tiedän ettei musta koskaan tuu mitään virtuoosia,mutta rakastan kitaran rämpyttelyä ja jameja frendien kanssa.
Niinpä heti kun varallisuus antoi myöden ostin Gibsonin,periaatteella "jos soitto ei kulje,se ei ole kiinni soittimesta,vaan soittajasta".Joka kesälomarahoista olen ostanut mielummin kitaran,kun vetänyt rahat kurkusta alas.Nyt on muunmuassa 3 ison G:n LP:tä tallissa,yksi avoimessa Gssä,yksi avoimessa E:ssä ja yksi 15-kielisatsilla täysin slide-kitarana.Ei tämä kuitenkaan merkkaa sitä,että katsoisin nenänvarttani pitkin kavereita,jotka tulevat jammailemaan HarleyBenton kaulassa,päinvastoin,suurinosa kavereistani soittaa paremmin kuin minä,ja taikovat mainioita soundeja budjettiluokan kitaroistaan.Respect! ;)
Mutta Gibbot ovat mainioita kitaroita,jotka toimivat myös sen alkuperäisen tarkoituksensa,soittamisen,lisäksi oivallisina sijoituksina.
Vähän off-topic,koska en ole J&D:tä koskaan kokeillut.Pointtina lähinnä se,että mitä väliä sillä on minkä tasoinen kitaristi on,tai millä soittaa,kunhan siitä nauttii!

Gibson Les Paulin omistajat kuolevat lopulta lähes poikkeuksetta katkerampina kuin Tokailla soittaneet. Tokain Love Rockin tai muun halvemman kopion kanssa soittaessa koetaan,
 
Kualenx mää nyt sitten onnellisena kun ostin vuonna 1983 oman '72 Gibsonin LP Customin halvemmalla kun uusi Tokai olis silloin maksanu, vai riittääkö tuohon kuolinvuoteella aikanaan syntyvään katkeruuteen pelkkä Lepan omistaminen? Jos näin niin pitäis vaatia varoitusteksti bodyyn tyyliin: "Gibsonin omistajat kuolee katkerampina."
 
Tällaisen huonon soittajan on pakko soittaa hyvällä soittimella, ei oo niitä ultimaattisia lahjoja joita vois ulosmitata huonon soittimen kanssa.
 
E: ReBeatin dissaus oli niin "hyvä", että pääsee heleposti mun Parhaat G dissaukset listalle.

Kualenx mää nyt sitten onnellisena kun ostin vuonna 1983 oman '72 Gibsonin LP Customin halvemmalla kun uusi Tokai olis silloin maksanu
 
Niin ostitko siis uutena tuon LP:n ?

E: ReBeatin dissaus oli niin "hyvä", että pääsee heleposti mun Parhaat G dissaukset listalle.
 
Kyseessä ei ole G:n dissaus vaan se mikä on rahan mitta. G.ssä vaan tuntuu olevan ainakin suomessa ylihinnoittelua kuten täällä on aika monelta taholta todettu. Jos 500 euron kepillä pääsee 95 % samaan tasoon kuin 2000 euron kepillä niin miksi maksaa 1500 euroa ylimääräistä ? Toisaalta, olenhan vain 50 luvun tuotetta eli aikakautta jolloin piti opetella harkitsemaan tarkkaan mihin rahansa pistää ja suhteuttamaan se hankintaansa. Nykynuorten rahankäyttö voi olla toisenlaista.

Merkki maksaa ja jotkut ovat valmiita maksamaan. Jeppis.

Niin ostitko siis uutena tuon LP:n ?
 
Ei noita '72 malleja myyty enään uusina -83, ei ne sentään yhtätoistavuotta kaupassa lojuneet...

Toisaalta, olenhan vain 50 luvun tuotetta eli aikakautta jolloin piti opetella harkitsemaan tarkkaan mihin rahansa pistää ja suhteuttamaan se hankintaansa. Nykynuorten rahankäyttö voi olla toisenlaista.
 
Kummallista, minäkin olen ostanut Gibsoneita juuri tuosta syystä ja aina kun on syystä tai toisesta myynyt pois on saanut enemmän kuin ostaessa. Tosin en nyt mitään nuorisoa minäkään ole.

Vähän off-topic,koska en ole J&D:tä koskaan kokeillut.Pointtina lähinnä se,että mitä väliä sillä on minkä tasoinen kitaristi on,tai millä soittaa,kunhan siitä nauttii!
 
No niimpä! Puhut aivan totta. Etenkin sun viimeinen lausahdus on se tuhannen tosi. Se on se mistä musassa pitäs muutenkin olla kyse.
 
Loput ajatukset mitä mulla tuli mieleen kun luin tätäkin ketjua on parempi jättää kirjottamatta. Jaksa aiheuttaa härdelliä yhtään enempää tänne. Hyvä foorumi menee hukkaan tällasen jauhannan takia.

Outoa. Meikällä kun on se käsitys että hyvää soitinta ei myydä pois vaan se pidetään käytössä. Olet kai ottanut huomioon inflaation vaikutuksen pois myydessäsi ? Kas kun rahan arvolla on taipumus vähentyä em. syystä.
 
Ei millään mahu meidän kämppään ne soittimet mitä haluaisin pitää... Inflaation vaikutus lienee pieni jos myy samana vuonna kun ostaa.

Ihan sama mitä soittimesta saa kun sen myy. Pääasia että silloin kuin sen omistaa, se palvelee omistajaansa. Itse en todellakaan koe tuota "jälleenmyyntiarvoa" minkäänlaisena kriteerinä ostaa Gibsonia tai muutakaan arvokitaraa. En ole testannut J&D LS5-mallia, mutta paria muuta (strato- ja telekopiot) olen. Toinen ei vain tuntunut Stratolta, eikä toinen kuulostanut Teleltä, ja päinvastoin. Siksipä siis mielummin sijoitan kopiota kalliimpaan yksilöön joka tuntuu ja soundaa siltä miltä pitää. Totuus on se, että Fender Telecasterin soundin saa Fender Telecasterilla ja piste. Jos se "aito asia" on jollekin liian kallis, niin harmi. Hänen ei auta silloin muu kuin joko säästää rahaa tai sijoittaa ne kopioon ja tyytyä siihen. Olkoonkin kopio hyvä soitin, se ei kuitenkaan ole "se" juttu.
 
Henk.koht. olen sitä mieltä, että liian moni uskottelee näillä kopioilla itselleen asioita jotka eivät ole niin mustavalkoisia. Olkoonkin vaikka Tokain ja J&D:n Les Paul kopiot hyviä soittimia, ne eivät koskaan ole Les Pauleja. Se että itse pidän Gibsonista on juuri siinä, että tiedän saavani sillä rahalla juuri sitä mitä halusinkin eikä tarvitse tehdä kompromissejä samoin kuin kopioiden kanssa. Kopioissa on erilaiset materiaalit ihan lakkapinnasta lähtien, erilainen soundi, erilainen fiilis, erilainen tuntuma, erilainen soitettavuus jne jne. Jos se, että saan haluamani ominaisuudet ja asiat 2000e sijoituksella, niin sitten todellakin säästän siihen. Vaikka joutuisin satulan vaihtamaan, niin se ei ole minkäänlainen este. Lähinnä vain "välietappi" jolla hyvästä soittimesta tehdään ITSELLE, OMAAN käyttöön parempi työkalu.
 
En ymmärrä sitä, miksi jotkut huijaavat itseään ja uskottelevat itselleen väärin perustein erinäisiä asioita. Toki, monelle riittää se että on "sinnepäin", oli se sitten soundin, soitettavuuden tai fiiliksen kustannuksella. Se ei kuitenkaan tarkoita että muidenkin olisi tyydyttävä samaan. Minä en ainakaan jaksa huijata itseäni uskottelemalla että tuo hyvin viimeistelty ja soiva LTD EC-1000 olisi Gibson Les Paul Standardiani parempi. Erilaisia ovat, kummatkin hyviä mutta vain toinen on Les Paul ja myös kuulostaa ja tuntuu siltä. Turha siis lähteä tekemään mitään "mukamas syväluotaavia" vertailuja m.netin keskustelupalstalle otsikolla "LTD Deluxe EC-1000VHB vs. Gibson Les Paul Standard".
 
Ainoa perusteltu syy moiselle voisi olla se, että korottaisin keskimääräistä vastausmäärää aloittamiini threadeihin tuolla :)

Ainoa perusteltu syy moiselle voisi olla se, että korottaisin keskimääräistä vastausmäärää aloittamiini threadeihin tuolla :)
 
Tuon kyllä pystyisit tämän thriidin perusteella tekemään helposti :)
 
Multakin löytyy yksi ihka oikea Gibson ('04 Studio) ja yksi todella mallikas sovellus aiheesta ('06 Yamaha AES620). Vaikka tämä jälkimmäinen onkin todella laadukas soitin, ei siitä saa LP:tä tekemälläkään. Soundi on kovin erilainen, puhumattakaan tuntumasta. Vaikka iso-G maksoi kolminkertaisen summan Yammuun nähden, en koe pulittaneeni turhasta. Silmäkarkit sikseen, Gibsonin Les Paulissa on omanlaisensa tuntu jota ei vain kopiolla tavoita (nimimerkki "tokait testattu").

Turha siis lähteä tekemään mitään "mukamas syväluotaavia" vertailuja m.netin keskustelupalstalle otsikolla "LTD Deluxe EC-1000VHB vs. Gibson Les Paul Standard".
 
Tuo olisi kyllä sikäli turhaa, että kyse on aivan erilaisesta soittimesta. Eipä noilla juuri muuta yhteistä ole kuin materiaalit suurinpiirtein, ja ulkonäkö 5 metrin päästä. Tuon rinnalla nämä suoraan Gibsonia jäljittelevät mallit ovat vertailumielessä paljon mielekkäämpiä.
 
Enpä väittäisi ESP:n muuta lähteneen plagioimaankaan kuin monien silmää miellyttävää kaunista muotoa. Nuo LTD:t on kuitenkin lähes poikkeuksetta väsätty raskaamman musiikin vääntöön siinä missä Gibsonit pääosin johonkin aivan muuhun. Vai miltä kuulostaa 24 jumbonauhaa sulavalla kaulaliitoksella ja high-gain mikitys vakiona LP-mallisessa kepissä.. ei ehkä siltä mitä Lester aikanaan haki.
 
Off-topicina voisin mainita että tuo LTD ED-1000 on aivan helvetin hyvä keppi kaikin puolin. ZW-tokain hankintaa suunnittelevien kannattaa huomata että tuohon hintaan on tarjolla jotain todella paljon laadukkaampaa.

Enpä väittäisi ESP:n muuta lähteneen plagioimaankaan kuin monien silmää miellyttävää kaunista muotoa. Nuo LTD:t on kuitenkin lähes poikkeuksetta väsätty raskaamman musiikin vääntöön siinä missä Gibsonit pääosin johonkin aivan muuhun. Vai miltä kuulostaa 24 jumbonauhaa sulavalla kaulaliitoksella ja high-gain mikitys vakiona LP-mallisessa kepissä.. ei ehkä siltä mitä Lester aikanaan haki.
 
Ptkästä aikaa tolkun viestiä.. Sen verran laitettu kaiken-karvaisia ystäviä. joista jokainen omistajalleen se "oikea"..
Näihin G vs, joku-muu thriideihin sitte paremmin en ole puuttunut, ennekuin on heitetty kehiin tuo kuuluisa mantra "x kertaa parempi kuin alkuperäinen"..
Siitä sitten on epälukuisa määrä väkiä vetänyt palkokasvin juurineen nessuun.
Lisäksi, en totta hatussa ole häpeissäni siitä, että sain (taikka pääsin) niitä Gibsoneita PSO:lle laittelemaan, päinvastoin. Oli kivaa noissa hommissa.. Ja noilta ajoilta peruja on kaikki, että jos ja kun puhutaan selkeesti p-kaa tulen jatkossakin asiaan kommentoimaan, vaikka sitte muutama iheminen siit sydämistyis kuinka. Eilenkin yheltä "paloi käämit" aiheetta...
Ja muutamaa kovin häiritsee se meikäläisen 80-luvun toiminta, no, se olkoon heidän henkilökohtainen helvettinsä. Pois eivät saa tuot jenkki-diplomia, saati sitten "virman" 100-vuotismerkkiä, numeroltaan 8415480, jos muutama kansalainen kokee halua tarkastaa.. mitä en kovin ihmeenä pitäisi.
Mitä tulee taas noihin muutamaan Gibson-merkkiseen soittimeen, haluan tiedottaa, että olen ne täysin omalla rahalla ostanut.
Lisäksi mulla on Hamer, S.D.Curlee, Galanti, Epiphone, Jasmine (by Takamine) ja Ibanez-merkkisiä soittimia, josta edellämainituista olen jopa muutamaa ollut maahantuomassa...
Ja, joka-ainoaa kitaraa on saatava arvostella. Täällä kun oli valmiutta jättää jokunen merkki arvostelun ulkopuolelle, jopa pidettiin "hävyttömänä" että moista arvostelua edes suunnattiin k.o. merkkiin...phöö!

joku muuten vois perustaa huoneen esim gibson ihmisille, sitten tokai ihmisille ja j&d ihmisille.
 
voisivat sitten niissä jauhaa näistä ikä on mitäkin merkkiä parempi. Itse haluisin esim keskustelua g-merkistä enemmänkin ja sen laadusta ja niin pois päin, mutta täällä foorumilla se on ihan turhaa hommaa. Jokainen threadi repeää käsistä jos ei heti ekalla sivulla niin viimmeistään tokalla sivulla.
 
Mnetin kirous ja koko kitarapalstan melkein pilaava asia. Eniten saa kiksejä näissä topikeissa siitä että lueskelee niitä läpi sen takia että näkee kuka vetää herneen ensiksi nenään ja millaista käden vääntöä siitä seuraa. Ja bonuksina on bannien saaminen. Informatiiviselta puolelta monesti aika turhia, jotain pientä asiaa saattaa tulla, mutta useimmiten se hukkuu paskan alle.

Kun täällä aina itketään noista Gibsonin hinnoista niin nyt olis oiva tilaisuus hankkia aito Stankku alta kahdensadan. Ollu pientä laittoo lavan takaosassa, siksi halpa hinta: http://www.gbase.com/Stores/Gear/GearDetails.aspx?Item=1566868
 
Normistihan noi on yli:
http://www.gbase.com/Stores/Gear/GearDetails.aspx?Item=1528984

Kun täällä aina itketään noista Gibsonin hinnoista niin nyt olis oiva tilaisuus hankkia aito Stankku alta kahdensadan. Ollu pientä laittoo lavan takaosassa, siksi halpa hinta: http://www.gbase.com/Stores/Gear/GearDetails.aspx?Item=1566868
 
Normistihan noi on yli:
http://www.gbase.com/Stores/Gear/GearDetails.aspx?Item=1528984
 
Halpoja. Taidan ostaa pari :)