Yleistä keskustelua musiikista ›

en kyllä tie lasketaanko tämä, mutta joku älytön tekno-dance-mikälie biisi kestää legendan mukaan 2h.. Ja kaveri kuunteli sen mummulassaan 2 kertaa. Mahtoi olla hauskaa silläkin. :)

Otsikosta sinänsä ohi kun ei ole levytetty, mutta mainitsempa silti. John Cagen pianokappale ASLSP jossa on tulkintaohjeena as slowly as possible päätettiiin soittaa Cagen kuolinpäivän kunniaksi jossain kirkossa uruilla. Tosin urun kosketinhan ei sammu ajan myötä kuten pianon joten laskettiin kuinka pitkään urut suurinpiirtein toimii. Sovituksen kesto on jotain reilut 600 vuotta ja on soinut nyt joitain vuosia jossain saksalaisessa kirkossa.
 
Mutta eipä tuolla klasaripuolella parin tunnin teos ole mikään ihmekkään.

Pitkät biisit on....lähes aina perseestä. Niinkuin Ramones joskus totesi: kolmessa - viidessä minuutissa se täytyy pystyä heittämään.
 
Olen täysin samaa mieltä, tosin Ramonesista en mene sanomaan mitään etten saa jäähyä :P

Voi herranjestas... Kaikkee sitä keksitään, ärsyttää kun väkisin täytyy venyttää kappaleet noin pitkiksi, eikä niitä sitten kukaan jaksa kuunnella.
 
Tai sitten voi tehdä niinkuin esim. Meshuggah, eli jaetaan 47min pitkä biisi (Catch 33) kolmeentoista osaan ihan mukavuussyistä. Näin voi kuunnella kappaleen mukavimpia kohtia ihan oman halunsa mukaan.

Tai sitten voi tehdä niinkuin esim. Meshuggah, eli jaetaan 47min pitkä biisi (Catch 33) kolmeentoista osaan ihan mukavuussyistä. Näin voi kuunnella kappaleen mukavimpia kohtia ihan oman halunsa mukaan.
 
Mutta tämä ei toimi omasta mielestäni yhtään. Saman voi myös sanoa Fredrik Throdendalin Sol Niger Withninistä joka on jaettu yli 40:neen osaan. Hyvin toimii kokonaisuutena, mutta jos alkaa erikseen osia kuuntelemaan niin ei tule mitään.

Mutta tämä ei toimi omasta mielestäni yhtään. Saman voi myös sanoa Fredrik Throdendalin Sol Niger Withninistä joka on jaettu yli 40:neen osaan. Hyvin toimii kokonaisuutena, mutta jos alkaa erikseen osia kuuntelemaan niin ei tule mitään.
 
En kyllä itsekkään kuuntele tuota levyä yleensä osissa, vaan ihan kokonaisuutena. Mutta joillekin tämä jaottelu voi olla se parempi tapa. Onhan olemassa esim. vaikka kuinka paljon ihan tavallisia sekä teemalevyjä, joita erillisistä kappaleista huolimatta ainakin itse kuuntelen mieluummin kokonaisuutena, kuin että vaihtoehtoisesti valkkaisin siitä joukosta niitä hyviä kappaleita. Huonot kappaleet sitten vain laskevat koko paketin keskiarvoa.
 
Mutta loppupeleissä yksittäisen kappaleen pituudella ei ole mulle oikeastaan merkitystä. Jos mua oikeesti kiinnostaa se gipale, niin perkele mähän kuuntelen sen loppuun asti vaikka se kestäisi puolitoista tuntia. Jos se jää syystä taikka toisesta kesken, niin kuuntelen sen loppuun toiste tai aloitan koko biisin alusta ja kuuntelen sen sitten kokonaan.

Nyt täytyy copypastettaa itse itseään.
 
Oasis - Better Man (38:02)
 
Itse kappale loppuu jossain neljän ja puolen minuutin kohdalla, mutta bändi päättikin siten laittaa noin puolituntisen, tyhjän pökäleen, itse kappaleen ja sen lähes viisiminuuttisen outron väliin. Tylsää kuunneltavaa, uskokaa tai älkää.
 
Muita pitkiä:
 
Oasis - All Around The World (9:20)
Oasis - Gas Panic! (6:08 ) livenä Familiar To Millionssilla 8:01
Judas Priest - Lochness (13:29)
Iron Maiden - Rime Of the Ancient Mariner (13:36) livenä Live After Deathilla 13:18
Iron Maiden - Sign Of The Cross (11:17) livenä Rock In Riolla 10:49
Iron Maiden - Sevent Son Of a Seventh Son (9:53)
Iron Maiden - The Angel and The Gambler (9:52)
Iron Maiden - Dream Of Mirrors (9:21) livenä Rock In Riolla 9:38
Iron Maiden - The Clansman (8:59) livenä Rock In Riolla 9:19
Iron Maiden - The Nomad (9:06)
Iron Maiden - Running Free livenä Live After Deathilla 8:43
Iron Maiden - Iron Maiden livenä Live At Doningtonilla 8:14
Iron Maiden - Dance Of Death (8:36) livenä Death On the Roadilla 9:23
Iron Maiden - Paschendale (8:28 ) livenä Death On the Roadilla 10:17
Iron Maiden - The thin Line Between Love and Hate (8:26)
Iron Maiden - Don't Look to the Eyes of A Stranger (8:03)
Iron Maiden - These Colors Don't Run (6:52)
Iron Maiden - Brighter than A Thousand Suns (8:46)
Iron Maiden - The Longest Day (7:47)
Iron Maiden - For the Greater Good of God (9:24)
Iron Maiden - The Legacy (9:22)
Bruce Dickinson - Book Of Thel (8:14) 8:11livenä Scream For Me Brazil:illa
Bruce Dickinson - Cyclops (7:58) 7:36 livenä Alive In Studio A:lla, 7:54 livenä Live At Marquee:lla
Bruce Dickinson - Tears Of the Dragon (First Bit, Long Bit, Last Bit) (8:19)
DragonForce - Operation Ground and Pound (7:52)
DragonForce - Cry for Eternity (8:12)
Green Day - Jesus Of Suburbia (9:10)
Green Day - Homecoming (9:20)
Trivium - Master Of Puppets Metallica-cover (8:07)
Trivium - The Crusade (8:12)
Metallica - Master Of Puppets (8:35)
Metallica - Disposable Heroes (8:16)
Metallica - Orion (8:27)
Metallica - The Call Of Ktulu (8:55) livenä S&M:llä 9:34
Metallica - Bleeding Me (8:17) livenä S&M:llä 9:01
Metallica - Outlaw Torn (9:48 ) livenä S&M:llä 9:58
Metallica - The Call oh Ktulu (8:55) livenä S&M:llä 9:34

Mutta loppupeleissä yksittäisen kappaleen pituudella ei ole mulle oikeastaan merkitystä. Jos mua oikeesti kiinnostaa se gipale, niin perkele mähän kuuntelen sen loppuun asti vaikka se kestäisi puolitoista tuntia. Jos se jää syystä taikka toisesta kesken, niin kuuntelen sen loppuun toiste tai aloitan koko biisin alusta ja kuuntelen sen sitten kokonaan.
 
Just näin. Sama koskee levyjä, ainakin useimpia. Se on niin vittumaista keskeyttää jokin levy saati biisi kesken. Annan teille plussan +

No ekana tuli mieleen japanilainen Boris joka on julkaissut useammankin yhden biisin levyn:
 
-Absolutego (65:34)
-Flood (70:32)
-Sun Baked Snow Cave (62:12)

No ekana tuli mieleen japanilainen Boris joka on julkaissut useammankin yhden biisin levyn:
 
-Absolutego (65:34)
-Flood (70:32)
-Sun Baked Snow Cave (62:12)
 
Kylläpäs kiinnostuin.
E: Kylläpäs bändin levyistä on tehty vähän kopoita. Ei taida löytyä kovinkaan helposti.

Nyt täytyy copypastettaa itse itseään.
 
Oasis - Better Man (38:02)
 
Itse kappale loppuu jossain neljän ja puolen minuutin kohdalla, mutta bändi päättikin siten laittaa noin puolituntisen, tyhjän pökäleen, itse kappaleen ja sen lähes viisiminuuttisen outron väliin. Tylsää kuunneltavaa, uskokaa tai älkää.
 
Tuollaisia piiloloppuja nyt laitettiin 90-luvulla levylle jos toisellekin. Pisin omistamani biisi on Fantômasin Delirium Cordialta löytyvä 74-minuutin teos.

Tuollaisia piiloloppuja nyt laitettiin 90-luvulla levylle jos toisellekin.
 
Juu, mutta tuo oli vain yksi monien joukosta.

No ekana tuli mieleen japanilainen Boris joka on julkaissut useammankin yhden biisin levyn:
 
-Absolutego (65:34)
-Flood (70:32)
-Sun Baked Snow Cave (62:12)
 
Feedbackerkin voidaan laskea tähän kastiin, tosin se ei kestä kuin jotain kolmisen varttia. Mahtava levy jokatapauksessa, Boriksen paras.

Dream Theaterin Six Degrees Of Inner Turbulence-levyn kakkos-cd:n nimikappale (ja ainoa biisi) on 42 minuuttia pitkä.

Manowar - Achilles: Agony and ecstasy in eight parts. en muista tarkkaan mutta vajaa puoli tuntia. On kylläkin jaotettu kahdeksaan osaan joten en tiedä voiko sitä laskea yhdeksi biisiksi.

Manowar - Achilles: Agony and ecstasy in eight parts. en muista tarkkaan mutta vajaa puoli tuntia. On kylläkin jaotettu kahdeksaan osaan joten en tiedä voiko sitä laskea yhdeksi biisiksi.
 
Onks tää se biisi missä on se "uskomaton" rumpusoolo jossain välissä?

Onks tää se biisi missä on se "uskomaton" rumpusoolo jossain välissä?
 
Juuri se! Kova biisi.

Kylläpäs kiinnostuin.
E: Kylläpäs bändin levyistä on tehty vähän kopoita. Ei taida löytyä kovinkaan helposti.
 
Hieman kiven allahan nuo on mutta esim. Cdonista taitaa muistaakseni saada ainakin tuota Absolutegoa ja Feedbackeria. Ja löytyyhän noita muitakin bändin tuotoksia mutta ne onkin sitten jo vähän "normaalimmalla" asetelmalla tehtyjä.

Mikas se monta vuotta kestävä biisi oli? oli täällä m.netissäkin juttua siitä muistaakseni joskus.
 
e: Tämä vissiin http://digg.com/music/Longplayer,_the_world_s_longest_song_