Bänditoiminta ›

Tulin tuossa juuri omaltani, ja fiilikset on aika sekavat. (ei johdu liiallisesta veren alkoholipitoisuudesta) Bändi ei ole ollut kasassa, kuin vajaan vuoden, ja nyt pärähti semmonen pikkujoulukeikka. Ennen keikkaa oli puhetta, että "tarkoitus on pitää hauskaa ja viihdyttää pikkujouluporukkaa", ja hauskaahan oli, mutta setin jälkeen alkoi keskustelu, että kuka soitti milloinkin väärin, ja niin edelleen. Eivätkä ihmiset oikein uskaltaneet sanoa mitä mieltä ovat, koska tiesivä, että kyseessä oli bändin ensimmäinen keikka.

Kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia. (Ja mielestäni bändikisa esiintymiset voi laskea pois, koska siellä on vähän eri meininki, kuin tavan baarikeikalla.)

Mun fiilis ekan keikan jälkeen oli helpottunut, eikä juurikaan mitään muuta.

helvetin hyvä fiilis!
Paras koskaan.

Oli sellanen maailmanvalloitusolo. Eikä pysyny mehulasi kädessä kun tärisytti niin piruikseen.

Oli sellanen maailmanvalloitusolo. Eikä pysyny mehulasi kädessä kun tärisytti niin piruikseen.
 
Jos oikein muistan (tuosta on kumminkin yli 20 vuotta aikaa), oltiin about euroopan ruhtinaita. Elettiin se keikka muisteluksissa sekunti sekunnilta läpi uudestaan ja uudestaan. Kunnon bileet:-)

Heti keikan jälkeen: Vapautunut olo. Puheripuli pitää purkaa kavereille, että olipas mukava soittaa ja blaa blaa blaa...
 
1-30 päivää keikan jälkeen: Nyt äkkiä uudestaan lavalle, kun siellä oli niin kivaa.

No eka keikka tasi olla bändikilpailu ja me voitettiin se.
Mulla on vielä kunniakiraja tallessa ja kaikki.

Jude From Virhan fiilikset olivat lähes identtiset omieni kanssa.

Epämääräinen olo, siitä syystä että basistin taitamattomuuden vuoksi jouduimme soittamaan 12-tahdin bluesia 4 minuuttia Rushin "Stick it out":in sijaan. Mälsää.
 
Enkä saanut ottaa wahwahia lavalle.
 
Ikää 13vee.

Kuuma, hiki, jano, hyvä fiilis. Keskustelua keikasta backstagella, kaljaa, läpän heittoa jne. Oikein hyvä olo.

Samanlaiset kuin joka keikan jälkeen. Väsytti niin perkeleesti enkä sietänyt ketään ihmisiä ympärilläni ainakaan kahteen tuntiin. Meikäläisellä tuppaa tuo keikanjälkeinen hyvä fiilis tulemaan melkoisella viiveellä.

ekan keikan? mulla ei muuta fiilistä siitä pahemmin tullut
muuta kuin että "no, nyt se on ohi.. millo seuraava?" :)

Niin hyvä olo, että äkkiä uudestaan ja siitä se keikkaputki alkoi.
 
(Tosin asenne: vain lahjattomat treenaa, karisi pois ja toiselle keikalle oltiin jo treenattu)

Tulin tuossa juuri omaltani, ja fiilikset on aika sekavat. (ei johdu liiallisesta veren alkoholipitoisuudesta) Bändi ei ole ollut kasassa, kuin vajaan vuoden, ja nyt pärähti semmonen pikkujoulukeikka. Ennen keikkaa oli puhetta, että "tarkoitus on pitää hauskaa ja viihdyttää pikkujouluporukkaa", ja hauskaahan oli, mutta setin jälkeen alkoi keskustelu, että kuka soitti milloinkin väärin, ja niin edelleen. Eivätkä ihmiset oikein uskaltaneet sanoa mitä mieltä ovat, koska tiesivä, että kyseessä oli bändin ensimmäinen keikka.

Kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia. (Ja mielestäni bändikisa esiintymiset voi laskea pois, koska siellä on vähän eri meininki, kuin tavan baarikeikalla.)
 
Ihan jees fiilis. Ihmiset tulivat sanomaan(onneksi)positiivisia asioita keikasta.Siinä sitten Painobaarin parille ja sen jälkeen kotiin lapsen luo:-)

mutta setin jälkeen alkoi keskustelu, että kuka soitti milloinkin väärin, ja niin edelleen. .)
 
Meillä kesti jonkin aikaa, ennenkuin opimme, että keikalla soitetaan ja mahdolliset "sketsit" säästetään seuraaviin treeneihin ja lauteilla hymyillään ja korkeintaan kehutaan toisiamme.

Olo oli helpottunut ja hymyä irtosi, vaikka tärisin edelleen kauttaaltani.
Ei niitä mokia heti käyty miettimään..vasta myöhemmin. :)

Meillä kesti jonkin aikaa, ennenkuin opimme, että keikalla soitetaan ja mahdolliset "sketsit" säästetään seuraaviin treeneihin ja lauteilla hymyillään ja korkeintaan kehutaan toisiamme.
 
Kuinka?
 
No, spiikkaaminen ei oo kaikkien laji. Se pitää osata. Hyvä välispiikki on vähän niinkuin improvisoitu soolo; osan siitä pystyy miettimään etukäteen mutta kokonaisuus syntyy ajasta, paikasta ja yleisöstä.
 
Nykyään olen huomannut että keikoista ei oikeastaan jää paljoa mieleen, aika lavalla on jotenkin ihan eri ajassa kiinni. Virheet, joista kaikki soittajat saavat kiinni ja jotka klaarataan biisin pysähtymättä, eivät ole mitään virheitä, eikä säkeistöjen vaihtuminen ole edes maininnan arvoista. Tulevat ja menevät, eikä keikka siitä kärsi.
 
15 minuuttia ennen ja jälkeen keikan en ymmärrä mitään (en ainakaan yli kaksisanaisia virkkeitä), mitä minulle puhutaan, vaikka saatan notkua juttelemassa aivan kuin ei jännittäisi ollenkaan. 5 minuuttia ennen lavalle menoa on varattu rituaaliseen tupakkaan ja vessassa käyntiin, silloin ei kannata selittää mitään.

Nykyään olen huomannut että keikoista ei oikeastaan jää paljoa mieleen, aika lavalla on jotenkin ihan eri ajassa kiinni. Virheet, joista kaikki soittajat saavat kiinni ja jotka klaarataan biisin pysähtymättä, eivät ole mitään virheitä, eikä säkeistöjen vaihtuminen ole edes maininnan arvoista. Tulevat ja menevät, eikä keikka siitä kärsi.
 
15 minuuttia ennen ja jälkeen keikan en ymmärrä mitään (en ainakaan yli kaksisanaisia virkkeitä), mitä minulle puhutaan, vaikka saatan notkua juttelemassa aivan kuin ei jännittäisi ollenkaan.
 
Juurikin näin, lavalla ollessa kaikki muu unohtuu ja elää sitä hetkeä, ja keikan jälkeen tilanteesta ei muista enää kovinkaan paljoa. Mieleen jää vain se kuinka mahtava fiilis lavalla oli, mutta sehän taitaakin olla tärkeintä.
 
Mutta ensimmäinen keikka. Siitä on suunnilleen 1.5 vuotta aikaa ja keikka oli nuorisotalolla espoon perämetsässä, paikalla oli lähinnä kavereita, mutta fiilis keikan jälkeen oli loistava. Ensimmäinen keikka oli sentään vedetty kunnialla.

Kuinka?
 
No, spiikkaaminen ei oo kaikkien laji. Se pitää osata. Hyvä välispiikki on vähän niinkuin improvisoitu soolo; osan siitä pystyy miettimään etukäteen mutta kokonaisuus syntyy ajasta, paikasta ja yleisöstä..
 
Mä en tarkoittanut välispiikkejä. Ne on tietenkin OK.
 
Mä tarkoitin sitä, että kappaleen jälkeen aletaan välittömästi keskustella siitä, että kenen vika, kun meni pieleen ja kuka on soittaja ja kenen ei olisi koskaan pitänyt soitinta ostaa etc.