| Aihe: Näin toimii vahvistin | |
|---|
|
Olisiko jollakulla asioista perillä olevasta henkilöllä aikaa ja halua tehdä esim listan muotoisena mitä tapahtuu kun vaikka kitarasta kääntää tone potikkaa.
Kuten:
Tone Mitä tapahtuu?
Gain "
Reverb "
Master "
Pre "
Volume "
Boost "
Jne. jne
Veikkaisin että aika monia aloittelijoita asia kiinnostaa. |  noir
19.02.2003 15:32:46 | |
|
Veikkaisin että aika monia aloittelijoita asia kiinnostaa.
Ja tällaisena tekniikka-fetistinä olisin kovasti kiinnostunut tietämään mitä esim. sini-aallossa moiset näkyvät. Ottaisin itse selvää, jos olisi laitteita...
No pain, no delight. |  kivi
19.02.2003 19:28:02 | |
|
Hyvä idea. Katsotaan, tarttuuko aiheeseen joku joka osaa selittää oikein sähkötekniikan ja elektroniikan kautta. |  Tommi S.
20.02.2003 17:46:39 (muokattu 20.02.2003 18:05:40) | |
|
Tone tarkoittaa äänensävyn säätöä. Elektronisesti äänensävynsäätimet perustuvat yksinkertaiselle kahdesta komponentista tehdylle jännitteen jakajalle.
Kaavio1:
Signaali
|
R1
|
---- Ulos
|
R2
|
Maa
Ylläolevassa kaaviossa signaali tulee ylhäältä ja kulkee alaspäin, R1:n ja R2:n läpi maahan. Jos signaali on esim. siniaalto jonka aallon huiput vaihtelevat -1V ja +1V välillä (V=volttia), ja R1 ja R2 ovat vastuksia, joiden arvot ovat samat, niin Ulos-kohdassa on tällöin siniaalto jonka huiput vaihtelevat välillä -0,5V ja +0,5V. Ulos-kohdassa on siis siniaalto, joka on puolet alkuperäisen signaalin voimakkuudesta. Tämä on perus sähköoppia, eli jännite jakaantuu kahden vastuksen välille tasaisesti, ja jos vastukset ovat samanarvoiset niin jännitteestä jakaantuu puolet kummallekin vastukselle, ja Ulos-kohta vastusten välissä on kohta johon tulee puolet Signaalista.
Ja jos vastusten yhteenlaskettu arvo on mikätahansa, ja esim. R1 on tästä summasta 9/10 ja R2 jäljelle jäävä 1/10 niin tällöin Ulos kohdassa on 1/10 Signaalista. Eli R1 "syö" 9/10 ja 1/10 tulee Ulos-kohtaan.
Kondensaattori on komponentti jonka voidaan ajatella olevan eri arvoinen vastus riippuen siitä millä taajuudella signaali sen läpi yrittää kulkea.
Kaavio2:
Signaali
|
R (vastus)
|
----Ulos
|
C (kondensaattori)
|
Maa
Tässä on samanlainen jännitteenjakaja kuin Kaavio1, mutta alempi komponentti on kondensaattori. Kondensaattori on kuin vastus jonka arvo on sitä pienempi mitä korkeampi taajuus sen läpi yrittää kulkea, ja toisaalta mitä matalampi taajuus sen yrittää läpäistä, sitä suurempi on sen vastus.
Nolla hertziä on taajuus jolla minkä tahansa kondensaattorin vastus on ääretön.
Ylläolevassa kaaviossa on olemassa taajuus jolla C:n vastus on yhtäsuuri kuin R:n vastus. Tällä taajuudella Ulos-kohtaan tulee puolet alkuperäisestä signaalista, aivan kuin Kaavio1:ssä.
Tätä taajuutta suuremmilla taajuuksilla C:n vastus on aina vain pienempi mitä suurempi on taajuus, mutta koska R:n vastus pysyy aina samana, niin R "syö" suuremman osan signaalista taajuuden kasvaessa.
Pienemmillä taajuuksilla taas C:n vastus kasvaa, mutta kun se on tarpeeksi suuri niin se lakkaa olemasta merkityksellinen, koska esim. jos R "syö" signaalista vain 1/100 tai 1/1000 tai 1/10 000 niin sillä ei ole käytännössa mitään merkitystä. | |
Ymmärtääkö joku tuota ylläolevaa? | kivi
20.02.2003 19:46:17 (muokattu 20.02.2003 19:47:03) | |
|
Ymmärtääkö joku tuota ylläolevaa?
Hep!
:-D
Eikun lisää samoilla linjoilla vaan... | noir
20.02.2003 19:55:29 | |
|
Hyvä oli.
Jos mahdollista, niin vaikkapa oskillaattorikuvia voisi linkittää tänne. Voisin kysyä itsekin vähän kamoja lainaan, niin laittaisin sitten itse, olettaen aikani riittävän...
No pain, no delight. | |
Entäs sitten kun ääntä muokataan sekoittamalla siihen sama aalto mikä on vastavaiheessa. Millaisilla komponenteilla tämä tehdään? Miten kytketään yms.
I have found some kind of temporary sanity in this
shit blood and cum on my hands | |
Hyvä oli.
Jos mahdollista, niin vaikkapa oskillaattorikuvia voisi linkittää tänne. Voisin kysyä itsekin vähän kamoja lainaan, niin laittaisin sitten itse, olettaen aikani riittävän...
www.newburytech.co.uk
Tuolta voi ladata ohjelman nimeltä SIMetrixIntro, joka on elektroniikkasimulaattori. Sillä voi aika yksinkertaisesti piirtää kytkennän kaaviokuvan, ja sitten simulaattorioskilloskoopilla tarkastella miten esim. siniaalto muuttuu kulkiessaan kytkennän läpi. Kuvat voi ottaa talteen ihan ruudunkaappauksella ja muutenkin tuo on luultavasti helpompaa kuin rakentaa kytkentä ja mitata sitä oikealla oskilloskoopilla. | Tommi S.
20.02.2003 20:46:56 (muokattu 20.02.2003 20:49:38) | |
|
Entäs sitten kun ääntä muokataan sekoittamalla siihen sama aalto mikä on vastavaiheessa. Millaisilla komponenteilla tämä tehdään? Miten kytketään yms.
Jos aaltoon lisää saman aallon joka on vastavaiheessa on tuloksena hiljaisuus.
Jos aaltoon lisaa saman aallon joka on myötavaiheessa on tuloksena aalto joka on kaksi kertaa voimakkaampi.
Jos aaltoon lisää saman aallon joka on eri vaiheessa, myötavaiheen ja vastavaiheen väliltä, on tuloksena myös jokin hiljaisuuden ja kaksinkertaisen voimakkuuden väliltä.
Tuon kahden komponentin kytkennän voi ajatella toimivan myös niin että kondensaattori muuttaa aallon vaihetta riippuen aallon taajuudesta, mutta vastuksessa aallon vaihe pysyy samana. Kun nämä kaksi eri vaiheessa olevaa aaltoa kohtaavat, niin ne vaimentavat toisiaan. Vaimennuksen määrä riippuu tässä tapauksessa aallon taajuudesta.
Phaser efekteissä on kytkentä jossa samalla tavalla eri taajuudet muuttavat vaihettaan. Näitä vaiheenmuunto asteita on useita peräkkäin, jonka jälkeen tämä useasti vaihemuunneltu signaali sekoitetaan takaisin alkuperäiseen signaaliin. Alkuperäisessä signaalissa on sitten tiettyjä taajuusalueita jotka ovat vastavaiheessa muunnellun signaalin kanssa.
Phaser efekteissä on myös systeemi joka muuttaa vaiheenmuuntoasteiden vaiheenmuunnon määrää eri taajuuksilla, jolloin vastavaiheessa olevat taajuusalueet liikkuvat kokoajan ylös ja alas.
http://www.geofex.com/fxtech.htm
Tuolla on selitetty eri efektien toimintaa. | |
Ei sekoiteta aaltoa ja vastavaiheista 1:1 suhteessa vaan haluttu määrä? Eikö amplitudi ole pienempi jos vastavaiheista aaltoa on vaimennettu? Vaimeneeko ulostuleva aalto tässä tapauksessa silti kauttaaltaan?
Mitä jos sekotettais vaikka korkeampitaajuinen aalto (haluttu määrä) ja vaimennettaisiin tällä? Kuis kävis?
I have found some kind of temporary sanity in this
shit blood and cum on my hands |  tattis
21.02.2003 09:56:07 (muokattu 21.02.2003 21:19:49) | |
|
Tone tarkoittaa äänensävyn säätöä. Elektronisesti äänensävynsäätimet perustuvat yksinkertaiselle kahdesta komponentista tehdylle jännitteen jakajalle.
...
koska esim. jos R "syö" signaalista vain 1/100 tai 1/1000 tai 1/10 000 niin sillä ei ole käytännössa mitään merkitystä.
Mainota että joku tarttui toimeen.
Mutta aloittelijoille, mikä minäkin olen yllämainittu ei sano mitään.
Eli vähän simppelimmin nämä voisi kertoa. | Tommi S.
21.02.2003 13:18:03 (muokattu 21.02.2003 13:23:46) | |
|
Volume, Boost ja Gain säätimillä säädetään periaatteessa äänenvoimakkuutta. Gain-nimeä käytetään yleensä särön määrää säätävässä säätimessä, Volume-nimeä käytetään äänenvoimakkuutta säätävässä säätimessä ja Boost-niminen on yleensä kytkin jolla voi lisätä äänenvoimakkuutta tai säröä.
Särö ja äänenvoimakkuus liittyvät toisiinsa. Jos säröpedaalista tai vahvistimesta kääntää särösäätimen tarpeeksi pienelle niin särö katoaa, ja tilalle tulee hiljainen puhdas ääni.
Ja jos vahvistimen laittaa tarpeeksi kovalle volyymille niin yleensä tuloksena on säröytynyt ääni, mutta erittäin kovaäänisenä.
Vahvistimilla on tietty vahvistuskerroin, joka kertoo sen, miten paljon vahvistin vahvistaa signaalia. Jos vahvistuskerroin on esim. 10, niin vahvistimen sisään menevä signaali tulee ulos 10 kertaisena. Eli jos vahvistimen sisäänmenoon laittaa 2 voltin jännitteen, niin vahvistimen ulostulossa on 20 volttia.
Vahvistimilla on myös käyttöjännite jolla vahvistin toimii. Jos vahvistin saa käyttövoimansa tavallisesta 9 voltin paristosta, niin normaalissa tilanteessa vahvistimen ulostulojännite ei voi olla suurempi kuin 9 volttia. Jos tällaisen vahvistimen vahvistuskerroin on esim. 5, niin jos sisään menee 1 voltti, niin ulos tulee 5 volttia.
Mutta jos sisään meneekin 2 volttia, niin ulos pitäisi tulla 10 volttia. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska 9 voltin paristosta ei voi saada 10 volttia. Tällaisessa tilanteessa vahvistimen sanotaan leikkaavan tai kyllästyvän (eng. clip ja saturate).
Kuvitellaan tilanne jossa tällaiseen vahvistimeen menee sisälle aalto, jonka huippu on 5 volttia.
Aalto alkaa 0 voltista. Vahvistimen ulostulossa on 0 volttia.
Aalto kasvaa 1 volttiin. Vahvistimen ulostulossa on 5 volttia.
Aalto kasvaa 2 volttiin. Vahvistimen ulostulossa pitäisi olla 10 volttia, mutta koska 9 voltin paristolla se ei ole mahdollista, niin vahvistimen ulostulossa on maksimi jännite, eli tuo 9 volttia.
Aalto kasvaa 3 volttiin. Vahvistimen ulostulossa pitäisi olla 15 volttia, mutta koska sekään ei ole mahdollista, niin vahvistimen ulostulossa on edelleen sama 9 volttia.
Aalto kasvaa edelleen 5 volttiin saakka, ja alkaa sen jälkeen pienentyä. Ulostulo on koko ajan 9 volttia, ja alkaa pienentyä vasta kun aalto pienentyy alle kahteen volttiin.
Aalto pienentyy 1 volttiin ja ulostulossa on 5 volttia.
Säröefekteissä on vahvistin jonka vahvistuskerroin on tahallisesti asetettu liian suureksi, tai muuten rajoitettu vahvistimen ulostuloa, jolloin vahvistin leikkaa normaalin vahvuisilla signaaleilla. Normaalisti esim. sähkökitarasta tulee aalto joka on vaihtelevaa + ja - jännitettä. Tällöin esim. säröpedaali on tehty niin, että kun sisään menee 0 volttia, niin ulos tulee 4,5 volttia (puolet 9 voltista). Kun sisään menee - (miinus) jännitettä niin ulos tulee alle 4,5 volttia, ja kun sisään menee + jännitettä, niin ulos tulee yli 4,5 volttia.
Jos + jännite kasvaa tarpeeksi suureksi, niin ulos tulee 9 volttia, jolloin vahvistin leikkaa.
Jos - jännite kasvaa tarpeeksi suureksi, niin ulos tulee 0 volttia, jolloin vahvistin myös leikkaa.
Kun kitaran kieltä näppää, niin ääni on aluksi kovimmillaan ja hiljenee pikkuhiljaa. Kun kitarasta tuleva signaali menee vahvistimeen joka leikkaa, niin vaikka kitaran kieli soi koko ajan hiljempaa, niin vahvistimen ulosulossa on koko ajan maksimi voimakkuus ja vasta kun kieli soi niin hiljaa että vahvistin ei enää leikkaa, alkaa ääni vahvistimen ulostulossa hiljentyä. |  Wez
21.02.2003 15:51:07 | |
|
Tone
Tonepotikka on yleensä ensimmäisen asteen alipäästösuodin, ja potentiometristä määrätään mistä taajuudesta ylöspäin signaalia leikataan. Kun tone on kirkkaimmillaan, niin silloin ääni on sellainen kun se tone-kytkentään tulee. Mitä enemmän tonea ruuvataan, sitä alemmaksi taajuusvasteessa puolen tehon piste tulee, eli äänestä tulee tummempi, bassovoittoisempi.
Gain
Äänenvoimakkuus kasvaa kun tätä vääntää. Säröytymiset selitetty ansiokkaasti ylempänä.
Reverb
Reverb on kaiku. Kun menet porraskäytävään huutamaan, kuulet reverb-kaiun, jossa äänesi heijastuu monesta kohtaa, sekoittuu keskenään ja tulee tasaisena äänimattona korviisi. Reverbiä käytettäessä kuulostaa tulevan kauempaa, ääritapauksissa melkein haudan takaa. Tällaista kaikua käytetään yleisimmin kitaravahvistimissa, myös jousikaiusta puhutaan.
Delay on yksinkertainen kaiku, jonka kuulet kun menet akuankkamaisesti huutamaan vuorenjyrkänteelle. Siinä soittamasi ääni toistetaan samanlaisena hieman myöhemmin kerran (tai monta kertaa, vrt moniäänipäiset nauhakaiut). Näitä on paljon kitaraefekteinä ja äänitys-plug-ineitä.
Master
Tämä on yleensä päätevahvistimen, siis kitaravahvarin monen peräkkäisen pienen vahvistinyksikön viimeisen vahvistimen säätö. Tämä voimistaa ääntä sellaisenaan, ja säröyttää äänen vasta tosi kovilla äänenvoimakkuuksilla.
Pre
Tällä säädetään vahvarin vahvistinlenkin ensimmäisen yksikön äänentasoa. Tätä kovalle säätämällä saa ääneen säröä, vaikka master-nuppi olisi pienellä. Näin toimimalla voi soittaa heviä ilman pelkoa häädöstä.
Volume
Yleisnimitys äänenvoimakkuuden säädöille. Myös tavataan sanan "master" kanssa.
Boost
Lisää jotain. Bassoboostissa bassoa korostetaan, volumeboostissa lisätään äänenpainetta. Esim. Soundblasterin korttien valikosta voi laittaa boost-toiminnon päälle, joka lisää mikrofonin vahvistusta 20dB:tä, ja aikaansaa helvetillisen kohinan. | |
Ei sekoiteta aaltoa ja vastavaiheista 1:1 suhteessa vaan haluttu määrä? Eikö amplitudi ole pienempi jos vastavaiheista aaltoa on vaimennettu? Vaimeneeko ulostuleva aalto tässä tapauksessa silti kauttaaltaan?
Mitä jos sekotettais vaikka korkeampitaajuinen aalto (haluttu määrä) ja vaimennettaisiin tällä? Kuis kävis?
Niin, jos vastavaiheinen signaali olisi sama kuin alkuperäinen, ne kumoaisivat toisensa ja tuloksena olisi hiljasuus. Jos vastavaiheista aaltoa vaimennetaan, alkuperäinen aalto ei vaimene kokonaan. vaan aaltojen ero jää kuuluviin. Eli kun alkuperäistä ja vastavaijeista signaalia sekoitetaan, jää näiden kahen aallonmuojon/amplitudin väkinen ero jäljelle. Yhtenäiset, mutta vastavaiheiset signaalin osat kumoavat toisensa.
Perkeles, alan kunnioittaa opettajia, osaavat laittaa nämä asiat sanoiksi, ja vielä niin, että ne jää jopa mun päähän!
...Tätä joutilasta kavahtakaa... | |
Niin, jos vastavaiheinen signaali olisi sama kuin alkuperäinen, ne kumoaisivat toisensa ja tuloksena olisi hiljasuus. Jos vastavaiheista aaltoa vaimennetaan, alkuperäinen aalto ei vaimene kokonaan. vaan aaltojen ero jää kuuluviin. Eli kun alkuperäistä ja vastavaijeista signaalia sekoitetaan, jää näiden kahen aallonmuojon/amplitudin väkinen ero jäljelle. Yhtenäiset, mutta vastavaiheiset signaalin osat kumoavat toisensa.
Matemaatikko voisi ilmaista asian näin
A sin x + B sinx = (A+B) sin x
jos A=-B päätelkää itse!
Kyllä pukki tietää! | |
Vaikka Wez oli selittänyt seuraavatkin sanat hyvin, niin selitän nuo vähän erilailla, millä tavalla niitä tapaa myös käytettävän.
Master
-Omassa Peaveyssä on Master-säätimet, ne säätävät kummankin kanavan (särö&puhdas) ääntä, ja ne on koko ajan päällä, eli siis ne efektit on kanavista riippumattomia.
Pre (esim. Pre Gain)
-Jälleen, omassa Peaveyssä on Pre gain-kontrolli, joka on tavallaan normaali gain-säädin. Volumea särökanavalla nostetaan Post gain-nupista. Tyypilliset kontrollit mm. Peavey Classiceille. |  PIM
23.06.2003 11:01:16 | |
|
Master
-Omassa Peaveyssä on Master-säätimet, ne säätävät kummankin kanavan (särö&puhdas) ääntä, ja ne on koko ajan päällä, eli siis ne efektit on kanavista riippumattomia.
Master ei ole kuitenkaan mikää efekti vaan se on yksinkertaisesti pääteasteeseen menevän signaalin vaimennin etuasteen viimeisen vahvistusasteen jälkeen. Tosin ainakin putkivahvistimissa se voi olla myös pääteasteen vaiheenkääntöputken jälkeen, jolloin joku innokas plkunviilaaja saatta alkaa kiistämään edellistä väitettä. Monikanavaisessa vahvistimessa mastereita voi olla joko kaikille kanaville omansa (ei siis kuitenkaan silloin jos se on vaiheenkääntäjän jälkeen) tai yksi yhteinen, joka vaikuttaa siis molempien kanavavien volumeen.
Pre (esim. Pre Gain)
-Jälleen, omassa Peaveyssä on Pre gain-kontrolli, joka on tavallaan normaali gain-säädin. Volumea särökanavalla nostetaan Post gain-nupista. Tyypilliset kontrollit mm. Peavey Classiceille.
Peavey on vuosikymmenet käyttänyt Gainista Pre-nimitystä, mikä viittaa etuasteen vahvistuksen säätöön. Etuaste koostuu yhdestä tai useammasta vahvistusasteesta ja periaatteessa jokaiselle voisi olla oma Pre/Gain säätönsä, mutta yleensä vain yksi ja yleensä ensimmäisen vahvistusasteen vahvistus on säädettävä.
Myydään: Fostex digitaali-8-raitapaketti VM200&VR800 700e, Pignose G40V täysputkivahvistin 330e | |
Wezin kirjoituksesta:
Tonepotikka...ja potentiometristä määrätään...
Potentiometri on synonyymi säätövastukselle eli vastukselle, jonka resistanssia voidaan säätää. Ehkäpä termi kuulostaa päivänselvältä, mutta ainakin itse jouduin varmistamaan tiedon MAOLin taulukkokirjasta.
Naiset edustavat kauneuden voittoa älystä, miehet älyn voittoa moraalista (Dorian Grayn muotokuva, Ocsar Wilde) | |
Hyvä olisi sisäistää superpositioperiaate aaltofysiikan puolelta.
Mietitään kahta aaltoa ja sijoitetaan nämä t-x-koordinaatistoon. Eli siis vaaka-akselilla aika ja pystyakselilla esim. jännitteen poikkeama nollasta voltista.
Aalto 1:n poikkeama nollasta ajanhetkellä 750ms on 3V. Siis kolme volttia nollatason yläpuolella.
Aalto 2:n poikkeama nollasta ajanhetkellä 750ms on -1V. Siis ! voltti nollatason alapuolella. Haluamme tietää mikä on näiden kahden aallon yhdistelmän (aalto1 + aalto2) poikkeama nollasta ajanhetkellä 750ms.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan summa-aallon poikkeama 750ms:n kohdalla on 3V + (-1V) eli siis 2V. Kun summataan kaksi signaalia, lasketaan niiden poikkeamien summa äärettömän lyhyin väliajoin ja näin tuloksena on summasignaali.
Kun kaksi (samanlaista) signaalia on vastavaiheessa, toisen signaalin poikkeama on aina ensimmäisen signaalin arvon vastaluku. Näin ollen niiden yhdistelmänä on aina hiljaisuus. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
