Media ja viihde ›

Jagged alliancet ovat kyllä sotapelien parhaimmistoa.
 
Totta, sano rotta. Onneksi nyt tuli Silent Storm. Voin vilpittömästi suositella Jaggedien ystäville, jos vaan on vähänkään uudempi kone. Helvetin hieno peli, se vähä mitä olen kerennyt pelailemaan.

SOtapelesitä sydäntä lähellä ovat Steel panthers 1 ja 2 (pbem anyone?) ja operation flashpoint. Ja flashpoint on, kuten manittu, aivan erinomaisen loistava räiskintä peli, yksinpelikin on täyttä nannaa (tai ainakin ne jalkaväkiosiot) puhumattakaan moninpelista. Siinä on loistavaa realismintuntua ja usein pelissä jopa "pelkää" henkensä puolesta. Oppimiskynnys on kohtuu matala mutta todellisiin tuloksiin päästään vasta kohtuullisen kovan pelaamisen läpi. Varsinkin ryhmänjohtajana toimimisesta nautin suuresti.
 
Ja kenttä editori on parhaiten onnistuneita peliniänpidentäjiä koskaan. itselläkin on älytön kasa itse tehtyjä mappeja, suurin osa on tollasia 6 hengen (upseeri, 3 kranumiestä, sniper ja law) iskuryhmä menigillä tehtyjä, mutta mukana on pari erikoisempaakin, esim kenttä jossa yhdellä saarista on useampia (YK) tukikohtia joille venäläiset sijoittavat ensi-iskunsa. pelaajan tehtävä on evakuoida YK-henkilöt hueyllä ennen kuin ne teilataan, mukaan on skriptailtu kaikkea kivaa, kuten lisäjoukkojen saapumisia ja tämän tällaista ja tunnelmaa luovat epätoivoiset radioviestit tyyliin "get us the hell outta here". kenttä on oikeasti aika upe koska pimeäällä taivaalla lennellessä voi nähdä alhaalla taistelevia joukkoja (räjähdyksiä, valokeiloissa näkyy kun sotilaat kaatuu ja siihen malliin, eritoten PST ohjukset on aika veikeen näkösiä. Sen lisäksi olen tehnyt saman kentän erään evakuitavan sotilaan näkökulmasta, siinkin on aika epätoivoinne tunnelma kun panokset alkaa loppua ja omat kaatuilee ja vanjat eikun painaa päällee vaan bemujensa kanssa. Olemattomien taitojeni takia kentät eivät tosin toimi aivan täydellisesti, etenkin helikopteri tehtävä toimii kehnosti.
 
Toinen hauska juttu on tehdä sellasia massiivisia taistelu kohatuksia, esim. yks kenttä missä oli maksimi määrä pelaajia ja ne hyökkää sellasina isoina rintamine toisiaan päin. hengissäpysymine on aika vaikeeta, tai mahdotonta pikemminkin.

Toinen hauska juttu on tehdä sellasia massiivisia taistelu kohatuksia, esim. yks kenttä missä oli maksimi määrä pelaajia ja ne hyökkää sellasina isoina rintamine toisiaan päin. hengissäpysymine on aika vaikeeta, tai mahdotonta pikemminkin.
 
Aika tykki kone sinulla jos pyörittää libavasti tuollaista kahakkaa. Ja jos sinulla on vielä detaljit ja maa täysillä.
 
Maksimissaanhan siinä saa kenttään semmoset
 
(60*12)*4 yksikköä, eli helpommin sanottuna 2880

Operation Flashpoint on todella hyvä.
Reaaliaikanaksutteluissa Sudden Strike vie voiton.

Call of Duty tällä hetkellä. Minusta se on loistava, en tosin ole kuin muutamaa kenttää vasta pelannut. Lyö MOHAA:n lisäosineen 10-0. Koko ajan muita omia mukana, ei sooloilua (paria kenttää lukuunottomatta, niistä mitä olen nähnyt). Ja tähtäyssysteemit sun muut, et voi juostessa kovinkaan helposti ampua toista päähän (toisin kuin MOHAA:ssa). Äänimaailma on loistava. Vähän enemmän volumea, ja sodan tuntu on mahtava.
 
Lyhyt se sitten varmaan on, kun täällä niin monet niin sanovat. Omalla koneella olen mennyt vain muutaman ensimmäisen kentän, ja kaverin luona näin hieman pidemmältä. Stalingrad oli todella hieno.
 
Muita kuin Call of Dutya ja MOHAA:ta ei ole paljoa tullut pelailtua. Flashpoint on parhaimmillaan loistava, mutta lähes koko ajan tylsä. Ja suttuinen grafiikka sekä huono yhteensopivuus (lähinnä ATI:n korttien kanssa). MOHAA on ihan kiva. Pitkä miinus tulee liiasta sooloilusta. Breakthroughia en ole vielä pelaillut paljoa, pitää ostaa lisää muistia (MOHAA:n moottori on sitä mitä on). Alku vaikutti kyllä erittäin lupaavalta.

Nyt kun on ollut puhettaa parhaista sotaelokuvista, niin voisi tehdä aiheeseen pienen "spin-offin" ja siirtää keskustelu sota-aiheisiin tietokonepeleihin. Kai täällä sentään joku pelejäkin harrastaa? Itseäni lähinnää kiinnostaa nämä FPS-pelit. Strategiapeleihin en ole koskaan päässyt oikein sisälle.
 
Tuli vaan tämä aihe mieleen juuri noista sotaelokuvista. Katselin tuossa eilen elokuvan nimeltä Enemy at the Gates, joka kertoo venäläisestä tarkka-ampujasta Staligradin taistelussa. Olinpa sitten juuri pelannut sellaista peliä kuin "Call of Duty", joka tässä vähän aikaa sitten ilmestyi. Kyseisessä pelissähän on myös mukana kohtauksia Stalingradin taistelusta, ja täytyy kyllä sanoa, että hiton saman tyylisiä kohtauksisa oli sekä elokuvassa että pelissä - mm. Volgan ylitys veneellä ja rynnäkkö Stalin patsaan juurella. Jos eivät ole pelintekijät ottaneet mallia elokuvasta, niin johan on ihme!
 
Ihan hauska peli tuo Call of Duty. Suosittelen. Tosin se on tosi lyhyt eikä kyllä yhtään realistinen. Mutta siinä on muutamia aivan huippukohtauksia, joissa todella alkaa olla vähän elokuvamainen ja sotamainen fiilis. Ei paljon uskalla päätä nostaa kun saksalaisten konekivääri laulaa.
 
Toinen ihan hauska peli on Wolfenstein: Enemy Territory (joka muuten löytyy netistä ilmaiseksi). Kyseessä on siis WW2 sijoittuva nettiräiskintä. Tämä on täysin epärealistinen, mutta tappavan hauska pelattava. Ennennäkemätön tiimipeli-systeemi.
 
Sitten jos haluaa vähän realistisempaa otetta, niin itse olen käynyt kokeilemassa sellaista peliä kuin World War II Online. Kyseessä on erittäin laaja nettipeli, jota pelaa saman aikaisesti (kai) tuhannet pelaajat. Osa pörrää taivaalla lentokoneilla, osa taistelee tankeilla, osa ampuu tykeillä ja osa on jalkaväkeä. Vaikuttaa ihan asialliselta meiningiltä. Tosin aluksi näyttäisi olevan aika vaikeaa. Tämänkin saa netistä ilmaiseksi, mutta pelaaminen maksaa. Tällä hetkellä tosin tätäkin peliä pääsee kokeilemaan parin viikon ajaksi ilmaiseksi.
 
Onko täällä ketään muita sotapelien ystäviä?
 
EDIT: leffan nimi korjattu Enemy at the Gatesiksi (laitoin aluksi vahingossa Behind the Enemy Lines)
 
Parhaat sotapelit ovat Battlefield1942, sekä Mohaa Allied Assault.

Enpä ole paljoa muita kokeillut kuin Hidden and dangerous I:tä. Se on ainakin kelvollinen muutamia räikeitä tekoälyn vajavaisuuksia lukuunottamatta. Ja ilmainen täysversiona.

Oma suosikki on ehdottomasti Battlefiled 1942 lisäosineen. Loistavaa toimintaa, jossa yhdistyy hyvin jalkaväen, tankkien, ilmavoimien ja merivoimien taistelut. Kieltämättä peli tarvitsee verkossa tietyn määrän porukkaa, joka ei koostu amatööreistä, mutta hyvillä servereiellä voi kevyesti vierähtää useampi tunti putkeen. Peli ei yritä olla liian realistinen eikä myöskään liian taktinen vaan sopiva yhdistelmä molempaa tiimityöskentelyyn painottuen.

Aika tykki kone sinulla jos pyörittää libavasti tuollaista kahakkaa. Ja jos sinulla on vielä detaljit ja maa täysillä.
 
Maksimissaanhan siinä saa kenttään semmoset
 
(60*12)*4 yksikköä, eli helpommin sanottuna 2880
 
Eiku minimi graffoilla tota on pakko pelata, mut on se silti hauskaa

Parhaat sotapelit ovat Battlefield1942, sekä Mohaa Allied Assault.
 
Lainaa nyt vielä vähän enemmän:)

Hohoo! Tänään tulee kauppoihin tämä Medal of Honor: Rising sun. Eilen piti odotellessa fiilistellä sen Normandian maihinnousun seurassa. Lupaavat kuulemma samanveroista aloitusta tässä uudessa pelissä. Heti töiden jälkeen pitää lähteä vissiin kauppaan.
 
Traileri:
http://eu.playstation.com/iw_images … /assets/video/mohrs/mohrs_e3_hi.mov

Flashpoint jeejee. Vietcongin multiplayer-demoa oon tässä pelaillu. Yksinpelidemokin vaikutti lupaavalta.
 
Flashpoint on vieläkin pelaamatta läpi kun vituttaa ne panssaritehtävät. Suurin hupi siinä pelissä onkin omien tehtävien teko.
 
Vietcong on sinänsä ihan hyvä peli. Pelasin kampanjan läpi ja nyt olen harjoitellut botteja vastaan moninpeliä varten. Moninpeli VC:ssä on Upea näky. Suurimmilla servuilla voi pelata jopa 50(!) pelaajaa yhtäaikaa. Ja kun otetaan mukaan ilmaiskut, kranaatit ja muut sälät, on aika sotatilanne pystyssä.... Nyt kaikki vain tekemään niistä puskajusseista nuudelia... *Ka-Blam*

Lupaavat kuulemma samanveroista aloitusta tässä uudessa pelissä.
 
Jep, peli alkaa Pearl Harborista...

Vietcong on sinänsä ihan hyvä peli. Pelasin kampanjan läpi.....
 
Minua tuo Vietcong ei ole oikein ainakaan vielä vakuuttanut. Kai se jossain vaiheessa pitää läpi pelata. Itse ehkäpä tykkään siitä, että peli on joko "realistinen" ala Flashpoint tai sitten puhdas räiskintä ala Call of Duty/Wolfenstein. Tuo Vietcong on jotain siltä väliltä.
 
No hyvät musiikit siinä on. Taitaa Jimiäkin kuulua jossain vaiheessa...

MoHAA ja Spearhead: Näitä pelejä olen tykitellyt jo viime joulusta. Netissä esiintyy edukseen, yksinpeli vähän sellaista tapan-yksin-koko-Waffen SSän tyylistä.
 
Battlefiel 1942 + lisäosat: Helmi, tosin kärsii pienistä bugeista.
 
Vietcong: Netissä pelattuna niin, ettei näe omaa lipasmääräänsä, terveyttänsä tai karttaa. Vielä äänet kovalla ja korvakuulokkeet päässä, niin, että jokainen viidakon ääni kuuluu. Luo ihan oman tunnelmansa. Varsinkin kun liikut tiimikaverin kanssa sateisessa viidakossa ja kaveri kuolee tarkka-ampujan osumasta luo pientä painetta ja pelkoa. Makaat kiven takana ja tähtäilet M-16:llasi viidakon pimeyteen, muttet uskalla liikkua luotisateen pelossa.
 
Call of Duty: Helvetin hyvä, mutta kuitenkin tuo oma tiimi on liian yliarvostettu. Eiväthän ne osu edes ladon seinään metrin päästä. Ne pärjäävät enimmäkseen jumalallisella terveydellään kuin taistelutaidoilla. Onhan tässä pelissä massiivisia ja loistavasti toteutettuja kohtauksia (varsinkin puna-armeijan osassa), ja löytyyhän maailman lyhyin panssaritaistelu. Epärealistisuutta löytyy siytä sen verran, että venäläinen T-34 vaunu pistää tiikerin yhdellä osumalla etupanssariin palasiksi. Oman tunnelmansa tuo rautatähtäimiltä ampuminen.

Epärealistisuutta löytyy siytä sen verran, että venäläinen T-34 vaunu pistää tiikerin yhdellä osumalla etupanssariin palasiksi. Oman tunnelmansa tuo rautatähtäimiltä ampuminen.
 
Ottakaa nyt hyvät nippelifriikit huomioon tuollaisissa asioissa se fakta, että 'täysi realismi' on liki mahdotonta saavuttaa. Totta, Tiikerin etupanssarista ei olisi ainakaan 76.2mm ps-kranaaatti läpi mennyt, MUTTA silloin pitäsi kompensoida Tiikerin puutteita ettei menisi aivan leikinlaskuksi koko sota; hajoilevat vaihteistot, hirvittävä polttoaineenkulutus, hidas torninopeus, onneton maastonopeus, uskomattoman työläs korjattavuus, saksalaisen laadun varjopuolet (osat herkkiä, ei toleranssia, kallis valmistaa) ja niin edelleen ja niin edelleen. Tuo nyt on vain yksi esimerkki, miettikääpä jos koko sodankäynti pitäisi lähteä ajattelemaan faktisen tarkkoina yksityiskohtina. No, vannomatta paras, ehkä sellainenkin peli joskus vielä tulee.

^Kyllä minä sen ymmärtäisin, jos se Tiikeri olisi saanut osuman tornin juureen tai taakse jäähdytysritilöihin, mutta suoraan edestä? Ei perkele. Tiikerin 88mm tykin osumat olivat kolmella helpoimmalla tasolla samaa luokkaan kuin se, että pikkulapsi heittelisi kiviä tankkia päin. Se panssaritaistelu on erittäin virkistävä kokemus verrattuna edellisiin massahyökkäys kohtiin.

Ottakaa nyt hyvät nippelifriikit huomioon tuollaisissa asioissa se fakta, että 'täysi realismi' on liki mahdotonta saavuttaa..
 
Juu ja tuota Call of Dutya ei kannata todellakaan ottaa edes minään realistisena pelinä. Hauskaa korkkarimeininkiähän siinä haetaan. Vähän sama asia on, kun katsoo jotain Steven Seagalin leffaa - turha siitä on mitään suurta draamaa odottaa.
 
Jos haluaa realisimia, niin sitten voi pelailla muita pelejä. Esim. World War Onlinessa pitäisi olla aika hyvin mallinnettu nuo panssarit. Tai ainakin nuo niiden vaurioitumisjutut. Eli osuman pitää tulla 34 asteen kulmasta hieman yläviistosta ja sen on osuttava 13 senttiä vasemman pakoputken yläpuoelle, jotta tankki tuhoutuu, jne... Minä en noista tiedä mitään. :)

Call of Duty ja Medal of Honor: Allied Assault ovat parhaat 1st person tyyppiset sotapelit.
Strategisista sotapeleistä parhaita ovat Combat Mission 2: Barbarossa to Berlin (myös mahdollisuus taistella suomalaisilla!) ja kaikki Close Combatit.