Rock, pop, alternative ›

Kuustosen pitkä levytys- ja keikkailutauko on loppunut. Uuden levyn lisäksi ilmestyy myös miehen elämäkerta. Uusi sinkkupiisi Elvis on jo radioissa tainnutkin soida. Pienen sulattelun jälkeen se kuulostaa ihan kelvolliselta kappaleelta. Itse toivoin, että Kuustosen musa menisi enemmän juurimusan suuntaan tai periteisempään singer/songwriter -meininkiin, missä Kuustonen on mielestäni parhaimmillaan. Nämä "suuren tuotannon" -levyt ovat jääneet aina hiemanm kaukaiksi. Livenä ovat kuitenkin lunastaneet paikkansa aivojeni mielihyväkeskuksesta.
 
Lempilevyjäni (Q.stonen tuotannon ohella) ovat Musta jalokivi, Abrakadabra, Valon Valtokunta sekä Seepran Varjo. Kaartamo Kettunen Kuustonen -levy oli myös pirun hyvä.
 
Studiossa ja keikoilla Kuustosella on ollut aina pirun kovia soittajia. Malttamattomana odotan, että ketä tulevalla levyllä ja bändissä soittaa. Jos jollain on tietoa niin kertokaa ihmeessä.

Kuustonen on ihan mukava heppu, heh joidenkin mielestä ehkä liiankin...
Laulujen sanat sillä vaan joskus heittää aika korkealta yli, mutta kun niiden sisältöä ei suotta jää pohtimaan, musiikki sinänsä on mitä mainiointa. Hyviä biisejä sekä levyjä Mikko on tosiaan tehnyt läjäpäin, ja soittajakunta parasta A-ryhmää.

Pitkän linjan muusikko Mikko Kuustonen, 46, kertoo ensimmäistä kertaa avoimesti vuosia kestäneestä masennuksestaan ja alkoholiongelmastaan.
 
- Alkoholi on ollut mulle ongelma, sillä olen joutunut lopettamaan alkoholin juomisen kokonaan. Olen hakenut siihen ammattiauttajien apua, Mikko kertoo nyt IS:lle.
 
Hän haluaa puhua ongelmistaan ja niiden voittamisesta sen vuoksi, että jollekin saattaa olla hänen kokemuksistaan apua. Ongelmia käsitellään myös hänen tuoreessa elämäkerrassaan Q - Lauluntekijän tarina (WSOY 2006)
 
Suurimmat syyt Mikon juomiseen löytyvät hänen artistielämästään.
 
- Olen tehnyt musiikkia jo 25 vuotta. Tämä hommahan on tällaista inhimillistä räpeltämistä. Alkoholi oli helpoin mielialalääkitys kaikkeen siihen, mitä tapahtui. Se oli pitkä tie ja vuosien vaihe elämässäni.
 
Kiitos toipumisesta ja elämänilon uudesta löytämisestä kuuluu ammattiauttajille ja terapeutille.
 
- Olen ollut vuosia terapiassa. Erilaiset ryhmähoidot sopivat minulle.
 
Lähde. Ilta-sanomat.
 
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1260451
 
Mitenkään artistia arvostellen mutta artistiin liittyen.

Justiin safkiksella luin tuon Iltasanomain jutun. Eipä siihen mitään erityistä kommentoitavaa ole. "Kohtalontovereita" löytyy paljon. Hyvä muusikko edelleen.

No ei sitten mikään ihme että ollut pidempi tauko. Respectiä, ei ole välttämättä ihan helppoa julkisuudessa tunnustaa alkoholiongelma taikka puhua masennuksestaan. Enpä olisi tuollaista osannut kuvitella kun ei mitkään seiskat ole revitelleet otsikoita tyyliin "Kuustonen kännäsi baarissa!!!". Vaikka en itse seiskaa edes lue, sellaiset aviisit kelpaavat korkeintaan p*rseenpyyhintään eikä siihenkään kunnolla, ei kiiltopaperissa ole imukykyä riittävästi.
 
Hieno biisintekijä on, olen jo pitkään diggaillut Kuustosen levyjä ja kuten tässä ketjussa jo sanottiinkin niin sen levyillä on soittajat aina parasta A-ryhmää. Oli muuten siihen iltiksen nettiuutiseen valittu aika punakan ja räjähtäneen näköinen kuva..

Komppaan. Hieno biisintekijä, hyvä huumori ja symppiksen oloinen kaveri. Tykätty on Q-stonen ajoilta lähtien ja kaikki levyt löytyy. Ekat sekä CD:llä että kasetilla, silloin kun ei vielä CD soitinta ollut.. Q-Stonen Pink on Blue on hieno levy. Ja tosiaan Musta jalokivi, Abrakadabra jne. Todella hienoja tekeleitä. Bändi ollut aina mahtava. Livemeininki aivan uskomatonta!! Q-Klubi pitäis saada uusintana TV:hen näytille. Laitetaan kaikki postia Ylelle. Jotka siis tuon sarjan muistaa.
Kovasti olen ollut odottavalla kannalla, milloin tulee uutta materiaalia sekä keikkakiertue. Sinne kun sais Nikun, Nykäsen, Löytyn ja Silvennoisen. Paras A-Ryhmä!
Elvis tuli kuultua tänään eka kertaa. Ei vielä osaa sanoa, kun kahvihuoneessa huonosti sen kuuli. Heti kyllä tyylin tunnisti.
Hienoja duettoja on muuten Mikko tehnyt Maaritin kanssa. Sopii äänet nätisti yksiin.
 
Alkoholista, varmaan aika suuri osa saman ikäluokan artisteista juo. Ja vielä enemmänkin, eivät vain itse tajua sitä. Absolutistejahan löytyy (entisiä juomamiehiä siis) H.Silvennoinen, P. Ahlqvist jne. Ja se siitä. Hatunnosto korkealle, kaikille näille herroille!

Liekö sattumaa että Kuustonen läjäyttää julkisuuteen just nyt nuo alkoholismi- ja masennusjutut... Juuri kun levy ilmestyy ja keikat alkaa. Hehe, no ei siinä mitään pahaa ole, sehän tuo vaan kiinnostavuutta artistia kohtaan ja on mahdollisesti laskelmoitu mainoskikka. Se ei välttämättä ole huonoa mainosta vaikka aiheena on alkoholismi ja masennus. Ihmisiähän nimittäin kiinnostaa varsinkin julkkisten ongelmat, ja tässä tapauksessa Kuustonen saanee sympatioita. Onhan mies sellainen taiteellinen, mukavan oloinen ja symppis. Tosin musatuotantoon en oo perehtynyt väkisinkin radiosta kuulemieni lisäksi.

Liekö sattumaa että Kuustonen läjäyttää julkisuuteen just nyt nuo alkoholismi- ja masennusjutut... Juuri kun levy ilmestyy ja keikat alkaa. Hehe, no ei siinä mitään pahaa ole, sehän tuo vaan kiinnostavuutta artistia kohtaan ja on mahdollisesti laskelmoitu mainoskikka. Se ei välttämättä ole huonoa mainosta vaikka aiheena on alkoholismi ja masennus. Ihmisiähän nimittäin kiinnostaa varsinkin julkkisten ongelmat, ja tässä tapauksessa Kuustonen saanee sympatioita. Onhan mies sellainen taiteellinen, mukavan oloinen ja symppis. Tosin musatuotantoon en oo perehtynyt väkisinkin radiosta kuulemieni lisäksi.
 
Aika käärme ukoksi, kun on salannut noin pitkään juomisensa ja kuitenkin antanut yleisölle sellaisen enkelimäisen kuvan itsestään.

Aika käärme ukoksi, kun on salannut noin pitkään juomisensa ja kuitenkin antanut yleisölle sellaisen enkelimäisen kuvan itsestään.
 
Kyllä ne hyvätkin ihmiset viinaa juovat, eivät vain välttämättä tee siitä numeroa.
 
Vaan onhan se Kuustosen julkisuuskuva ollut vähän turhan siloinen ja paikoin ärsyttävän "hyvä". Äijä teki joka tapauksessa ihan hyvää bluesahtavaa kamaa Q-Stonessa. Minen niihin suomenkielisisiin juttuihin ole niin ihastunut.

Kyllä ne hyvätkin ihmiset viinaa juovat, eivät vain välttämättä tee siitä numeroa.
 
Ettet kenkkunen nyt vaan tekisi itsestäsi hyvää ihmistä?
 
Vaan onhan se Kuustosen julkisuuskuva ollut vähän turhan siloinen ja paikoin ärsyttävän "hyvä". Äijä teki joka tapauksessa ihan hyvää bluesahtavaa kamaa Q-Stonessa. Minen niihin suomenkielisisiin juttuihin ole niin ihastunut.
 
QStonen Pink On Blue on hieno lätty. Nyt sitä taas saa, sano joulutontut. Vielä vuosi sitten se oli kiven alla, ja fariseukset (nimeltämainitsematon levyliike Viiskulmassa) kehtasivat pyytää 15 euroa käytetystä sellaisesta. Joku roti sentään, prkl...

Ettet kenkkunen nyt vaan tekisi itsestäsi hyvää ihmistä?
 
Minähän en viinaa juo. Vai oliko se sittenkin niin, että minä teen siitä numeron...

QStonen Pink On Blue on hieno lätty. Nyt sitä taas saa, sano joulutontut. Vielä vuosi sitten se oli kiven alla.
 
Näin on. Itsekin ostin sen n. vuosi sitten. Mutta miten on sen ekan Q.Stone -levyn (-88) laita? Sitä ei ole näkynyt kaupoissa, eikä hyllyssäni.

Mukava kun tästä tuli juttua. Q-Stone on yks ehdottomista suosikeistani ja H.Silvennoinen kyllä yks suomen parhaista soittajista omassa tyylilajissaan. Pink on blue, kuten jo mainittua on tosi hieno levy. Eka levy Q-Stonekin on hyvä, mutta siinä on hieman äänitys/miksaus puoli huonommalla mallilla verrattuna myöhempiin. Hieman 80-luku siis vaivaa soundipuolta.. Hyvä levy silti. Suosittelen hankkimaan jos bändistä tykkää. CD:llä onkin parit bonusraidat vinyyliin verrattuna. Hienona biisinä esimerkiksi Kuustosen myöhemmin tekemä Kauniit Unet löytyy levyltä Sweet Dreams nimisenä. Hieno duetto Larry Normanin kanssa. Piti laittaa oikein levy soimaan taustalle. Hyvä meininki. On kyllä aliarvostettua porukkaa IMO. Suomibluesia tuohon aikaan ei kovin moni bändi vääntänyt yhtä antaumuksella ja vielä usean levyn verran. Ja jokaiselle kitaransoitosta pitävälle kannattaa tutustua jo Silvennoisen takia. Myöhemmin Kummeli touhut tuntuu painavan monilla arvostusta vähemmälle, mutta kannattaa kuunnella tarkemmin ;) Myöskin kolmas levy on kyllä hyvä kokonaisuus. Itselle ainoana singlebiisi Train-Train ei kolahda, mutta muuten ehdotonta suomibluesin kärkeä.
 
Vielä tuosta Q-Klubi tv sarjasta. Itsellä löytyy VHS:ltä jotain satunnaisia pätkiä ja kyllä on hienoja hetkiä. Toivottavasti joskus nähtäis uusintoina. Hieman nuo välispiikki pätkät huvittaa, mutta silloin oli silloin.
 
Mikon oma tuotanto on sitten aikalailla erityylistä Q-Stoneen verrattuna, varsinkin viimeisimmät levyt. Yleisesti ottaen aika synkkiä levyjä mutta hienoja tunnelmapaloja täynnä. Sanoituspuolella tosiaan menee välillä meikäläiseltä yli. Mutta näinhän se usein..
 
Edit: vielä Q-Stonesta ja Silvennoisesta. No Substitutelta voipi kuunnella todella hienoa kitarointia. Talking about aliarvostus...

Itselle ainoana singlebiisi Train-Train ei kolahda, mutta muuten ehdotonta suomibluesin kärkeä.
 
Vielä tuosta Q-Klubi tv sarjasta. Itsellä löytyy VHS:ltä jotain satunnaisia pätkiä ja kyllä on hienoja hetkiä. Toivottavasti joskus nähtäis uusintoina. Hieman nuo välispiikki pätkät huvittaa, mutta silloin oli silloin.

 
Minulle kun taas tuo Train-Train tärähtää.
 
Kummeleiden parodia Q-klubista on aivan hervoton.
 
Kukapa sitä nyt toisi julkisuuteen omia heikkouksiaan. Toivon, että M.Kuustosen ei tarvitse enempää repiä itsensä julkisuusrattaissa. Miehelle rauha tehdä sitä, mitä mies osaa ja haluaa tehdä.
 
Tuskin kukaan käyttää masennustaan ja alkoholismia myynninedistämistemppuna. Eiköhän siinä kävellä pirullisia soita pitkin.
 
Kyynisyys on erityisesti rockpuolen ydinenergia. Joka lähtee joditabletteja ottamaan tätä energiaa vastaan, tietää, että sanomista tulee ja uskottavuus menee. Sting, Bono, Kuustonen...
 
Minulla on Lauluja Linnunradan laidalta -kokoelma. Näitä biisejä on jostain syystä äärettömän hauska soittaa kitaralla mukana.

On kyllä aliarvostettua porukkaa IMO. Suomibluesia tuohon aikaan ei kovin moni bändi vääntänyt yhtä antaumuksella ja vielä usean levyn verran. ...
 
Ei suuren yleisön meininkiä, mutta muusikko- ja harrastajapiireissä erittäin arvostettua. Toinen saman henkinen poppoo noihin aikoihin oli Pepe Ahlqvist HARP. Teki viisi levyä v. 1989 -1994 ja kiersi kapakoita ahkerasti. Tavallaanhan Q.Stone ja HARP fuusioituivat sitten Heikki Silvennoinen & The Rest -yhtyeeksi. Ja samaa ryhmää on sittemmin kuultu niin Kuustosen, Kummelin kuin Heikki Helankin taustalla.
 
Q.Stone debyytti pitäisi kyllä saada käsiin ehdottomasti.

Kuustosen pitkä levytys- ja keikkailutauko on loppunut.
 
Vai oisko siltä rahat loppunu? Vitsi vitsi...

Toinen saman henkinen poppoo noihin aikoihin oli Pepe Ahlqvist HARP. Teki viisi levyä v. 1989 -1994 ja kiersi kapakoita ahkerasti. Tavallaanhan Q.Stone ja HARP fuusioituivat sitten Heikki Silvennoinen & The Rest -yhtyeeksi.
 
Arvaat varmaan mitä tarkoitin noilla harvoilla Blues poppoilla tuolla aiemmin :) Harpn levyt löytyy siis hyllystä ja on ehdottomasti alansa kärkinimiä meilläpäin. HS & Restissähän soitti Anssi Nykänen, Jarmo Nikku ja Harri Rantanen. Eli tosiaan Harpin kanssa yhtenevät porukat, paitsi Harpissa oli joku eri Basisti. Ainakin silloin kun itse sen näin. HS ja PA soittelivat sittemmin myös yksissä tuumin SF Blues nimellä.
 
Q.Stone debyytti pitäisi kyllä saada käsiin ehdottomasti.
 
Kyllä. Suosittelen. Itsellä taas pitäisi hankkiä Silvennoisen Mature & Cool.

Jep jep :-) Mature & cool löytyy hyllystä, suosittelen. HARPin alkup. basisti oli Juha Tikka, hänen jälkeensä Harri Rantanen. Tikan Juha on muuten tuottajana esim. Q.Stone III:lla ja monella muullakin laatuäänitteellä. Pieni piiri pyörii... mahtavaa jengiä!

Jep jep :-) Mature & cool löytyy hyllystä, suosittelen. HARPin alkup. basisti oli Juha Tikka, hänen jälkeensä Harri Rantanen. Tikan Juha on muuten tuottajana esim. Q.Stone III:lla ja monella muullakin laatuäänitteellä. Pieni piiri pyörii... mahtavaa jengiä!
 
Olikos se Tikka vielä Susanna Haaviston mies. Susannallahan on melkoisen lahjakkaat velipojat Olli ja Janne.