Kitarat: soittaminen ›

Olen soittanut n. 8 vuotta kitaraa. Noin puoli vuotta sitten vaihdoin oikean käden soittotekniikkaa sormilla pikkaamisesta (circular) rannepohjaiseen, koska tuntuikin sopivan paremmin. Olen paljon tyytyväisempi uuteen tekniikkaan, kun on hommakin jo lähtenyt alkupainimisien jälkeen rullaamaan. Ainoastaan yksi asia vaivaa mieltä: Oikean käden etusormen ensimmäinen nivel tuntuu jotenkin kärsivän.
 
Uuden tekniikan myötä tuli uusi tapa pidellä plektraa (tottakai), jossa painan plektraa etusormen sivua vasten ja tämä tuntuu aiheuttavan rasitusta niveleen. Soitan n. 2-6 tuntia päivä (2 tunnin tekniikka treeni) ja olen koittanut muistaa venyttelyt sun muut.
 
Onko muilla ollut tämänkaltaisia vaivoja? Voiko kenties vielä pahentua tästä? Mitä voisin tehdä asian hyväksi, vai paraneeko vaiva itsestään kunhan sormet tottuvat rasitukseen?
 
Minusta myös tuntuu kuin etusormi olisi tämän seurauksena taittunut hieman lisää (etusormeni on muutenkin taittunut kohti muita sormi aika normaalilla tavalla luulisin) entisestään. Voiko näin käydä?
 
E. siistin vähän tekstiä.

... jossa painan plektraa etusormen sivua vasten ja tämä tuntuu aiheuttavan rasitusta niveleen.
 
Puristatkohan sä sitä plektraa turhan tiukasti..? Kevyt ote, jossa etusormen syrjä kannattelee plektraa ja peukku ikäänkuin lepää sen päällä tulisi riittää (tosin jotkut plektrat ei tahdo pysyä hyppysissä puristamatta).

Olen soittanut n. 8 vuotta kitaraa. Noin puoli vuotta sitten vaihdoin oikean käden soittotekniikkaa sormilla pikkaamisesta (circular) rannepohjaiseen, koska tuntuikin sopivan paremmin. Olen paljon tyytyväisempi uuteen tekniikkaan, kun on hommakin jo lähtenyt alkupainimisien jälkeen rullaamaan. Ainoastaan yksi asia vaivaa mieltä: Oikean käden etusormen ensimmäinen nikama (vai nivel? no enivei) tuntuu jotenkin kärsivän.
 
Uuden tekniikan myötä tuli uusi tapa pidellä plektraa (tottakai), jossa painan plektraa etusormen sivua vasten ja tämä tuntuu aiheuttavan rasitusta niveleen. Soitan n. 2-6 tuntia päivä (2 tunnin tekniikka treeni) ja olen koittanut muistaa venyttelyt sun muut.
 
Onko muilla ollut tämänkaltaisia vaivoja? Voiko kenties vielä pahentua tästä? Mitä voisin tehdä asian hyväksi, vai paraneeko vaiva itsestään kunhan sormet tottuvat rasitukseen?
 
Minusta myös tuntuu kuin etusormi olisi tämän seurauksena taittunut hieman lisää (etusormeni on muutenkin taittunut kohti muita sormi aika normaalilla tavalla luulisin) entisestään. Voiko näin käydä?
 
E. siistin vähän tekstiä.
 
Totta kai voi pahentua. Mikään kipu ei ole jees, rasitusvammat on todella vittumaisia, koska ne aiheuttavat piiitkään ongelmia.
 
Jos pystyt niin panepa kuva siitä pikkauskädestäsi, mieluiten täsmälleen sellaisessa tilassa kuin se on todellisessa soittotilanteessa. En uskalla lähteä sanomaan mitään ennen kuin tiedän miten etusormi on taipunut, mahdollisuuksia kun on useampia kuin äkkiseltään ajattelisi.

Kiitoksia vastauksista.
 
Puristatkohan sä sitä plektraa turhan tiukasti..? Kevyt ote, jossa etusormen syrjä kannattelee plektraa ja peukku ikäänkuin lepää sen päällä tulisi riittää (tosin jotkut plektrat ei tahdo pysyä hyppysissä puristamatta).
 
Enpä usko kuitenkaan, että tästä olisi kysymys. Koitan pitää plekua mahdollisimman kevyellä otteella. Tottakai esim. nopeissa juksutuksissa joutuu puristamaan hiukan enemmän, ettei plektra klappaa turhia.
 
Jos pystyt niin panepa kuva siitä pikkauskädestäsi, mieluiten täsmälleen sellaisessa tilassa kuin se on todellisessa soittotilanteessa. En uskalla lähteä sanomaan mitään ennen kuin tiedän miten etusormi on taipunut, mahdollisuuksia kun on useampia kuin äkkiseltään ajattelisi.
 
Tällä hetkellä en omista minkään sorttista kameraa.. Koitanpa selventää. Kun pidän plektraa peukalon ja etusormen syrjän välissä, niin etusormen ensimmäinen nivel (sormerpää (joka on jo ennestään ojentunut sivusuuntaan kohti keskisormea) painuu entisestään kohti keskisormea ja auheuttaa lievää (ainakin toistaiseksi) kipua kyseisen nivelen taitekohdassa. Käytän jazz III plekuja ja teinpä havainnon käyttäessäni jotain dunlopin paksua normikokoista plektraa. Normaalikokoinen on niin suuri, että se yltää pidemmälle pitkin etusormea tarjoten tukea, kun taas jazzIII painaa ainoastaan tätä yhtä niveltä aiheuttaen enemmän kipua. Olisikohan aika siirtyä käyttämään jälleen noita mahtavankokoisia. Toivottavasti rajasi edes hiukan..

Uuden tekniikan myötä tuli uusi tapa pidellä plektraa (tottakai), jossa painan plektraa etusormen sivua vasten ja tämä tuntuu aiheuttavan rasitusta niveleen. Soitan n. 2-6 tuntia päivä (2 tunnin tekniikka treeni) ja olen koittanut muistaa venyttelyt sun muut.
 
Veikkaisin että kyseessä on ihan puhdas rasitusvamma. Ei itselläkään sormet kestä soittaa 6h päivässä, varsinkin jos bendailee hulluna jollain vaijereilla. Itsellä on myös sellasia ongelmia että työn puolesta joutuu pesemään käsiä paljon ja käyttämään erilaisia pesuaineita. Sormet tahtoo kuivia liiaksi vaikka rasvaisi päivittäin. Sormenpäät halki on ikävä soitella.
 
EDIT: Luinpas tekstin huonosti. Kysehän oli siis plekukädestä.
Aika mennä nukkumaan.

Kiitoksia vastauksista.
 
Enpä usko kuitenkaan, että tästä olisi kysymys. Koitan pitää plekua mahdollisimman kevyellä otteella. Tottakai esim. nopeissa juksutuksissa joutuu puristamaan hiukan enemmän, ettei plektra klappaa turhia.
 
Tällä hetkellä en omista minkään sorttista kameraa.. Koitanpa selventää. Kun pidän plektraa peukalon ja etusormen syrjän välissä, niin etusormen ensimmäinen nivel (sormerpää (joka on jo ennestään ojentunut sivusuuntaan kohti keskisormea) painuu entisestään kohti keskisormea ja auheuttaa lievää (ainakin toistaiseksi) kipua kyseisen nivelen taitekohdassa. Käytän jazz III plekuja ja teinpä havainnon käyttäessäni jotain dunlopin paksua normikokoista plektraa. Normaalikokoinen on niin suuri, että se yltää pidemmälle pitkin etusormea tarjoten tukea, kun taas jazzIII painaa ainoastaan tätä yhtä niveltä aiheuttaen enemmän kipua. Olisikohan aika siirtyä käyttämään jälleen noita mahtavankokoisia. Toivottavasti rajasi edes hiukan..
 
Aah, ooge. Vieläkin toivoisin että saisit jollain otettua kuvan, koska nyt on suuri vaara että mennään metsään kun en näe sitä kättä.
Kuulostaa siltä että sä et välttämättä purista peukalolla, vaan nostat etusormea saadaksesi plektran suoraan. Ota plektra käteen, soita, ja koita jännittyykö sulla peukalon ja etusormen juuressa oleva lihas. Niin ei saa käydä. Anna sen etusormen olla rentona.
 
Todennäköisesti ongelmasi johtuu jostain kompensaatiovirheestä. Anna koko käden olla rentona, käännä se suoraan ja yritä pikatessa koskea mahdollisimman vähän kieliin. Tutki asiaa, ilman valokuvia en pysty tekemään tarkempaa analyysia.

Soitan n. 2-6 tuntia päivä (2 tunnin tekniikka treeni) ja olen koittanut muistaa venyttelyt sun muut.
 
Tässä se varmaan piilee ongelman aiheuttaja. Joku 2 tunnin "pakollinen" tekniikkatreeni per päivä on ihan syvältä. Keskity mieluummin hiomaan jotain sellaista jota et vielä osaa, koska perussoittaminen pitää kyllä perustekniikan kunnossa. Ei siihen tarvita 2 tunnin tekniikkatreeniä. Paikat siinä vain hajoaa.
 
Toinen sitten, että soittotekniikka pitää valita ja kehittää sellaiseksi, että se sopii itselle. Ei ole olemassa mitään oikeaa soittotapaa, oikeaa plektran pitämistapaa, oikeaa käden ja ranteen käyttöä. Jokainen kitaristi soittaa hieman eri tavalla ja tekniikoissa voi olla suuriakin eroja, mutta lopputulos on aina se mikä merkitsee.

Ei siihen tarvita 2 tunnin tekniikkatreeniä. Paikat siinä vain hajoaa.
 
Se nyt vaan sattuu olemaan rakas harrastus :). En pidä sitä pakollisena todellakaan. Treenaisin mielelläni paljon enemmänkin, mutta kun sattuu tuo sivarityöt ja opisto vievän aikaa (jonain päivinä menee klo 8:00 - 21:00). Siinä jää yöunet vähäisiksi.
 
Toinen sitten, että soittotekniikka pitää valita ja kehittää sellaiseksi, että se sopii itselle. Ei ole olemassa mitään oikeaa soittotapaa, oikeaa plektran pitämistapaa, oikeaa käden ja ranteen käyttöä. Jokainen kitaristi soittaa hieman eri tavalla ja tekniikoissa voi olla suuriakin eroja, mutta lopputulos on aina se mikä merkitsee.
 
Totta. Tosin olen käynyt tuon kanssa läpi jonkintapaista "identiteettikriisiä", kun ei oikein tiedä mikä olisi se oma tapa.
Toisaalta aloitin soittamaan jollain sormien välisen ja ranneliikkeen yhdistelmällä. Jossain vaiheessa vaihdoin tuohon kokonaan sormien väliseen (circular) ja huomasin kuinka pahasti ankkuroin käteni kitaraan. Sitten tuntui, että tuo ranne olisikin paras vaihtoehto mulle ja kaikista ekonomisin tapa (jonka yhteydessä opettelin soittamaan käsi irrallaan kitarasta). Mutta nyt tuonkin kanssa on ongelmia.
 
Kuulostaa siltä että sä et välttämättä purista peukalolla, vaan nostat etusormea saadaksesi plektran suoraan. Ota plektra käteen, soita, ja koita jännittyykö sulla peukalon ja etusormen juuressa oleva lihas. Niin ei saa käydä. Anna sen etusormen olla rentona.
 
Tuohon en olekaan kiinnittänyt huomiota. Siis peukalon ja etusormen yhtymäkohta vai? Mutta kuinka pystyn tarpeen tulle puristamaan plekua lujemmin esim. dempatuissa di meola tyyppisissä juoksutuksissa ilman jännittämättä tätä osaa kädestä?
 
Todennäköisesti ongelmasi johtuu jostain kompensaatiovirheestä. Anna koko käden olla rentona, käännä se suoraan ja yritä pikatessa koskea mahdollisimman vähän kieliin. Tutki asiaa, ilman valokuvia en pysty tekemään tarkempaa analyysia.
 
kosken kieliin tällä hetkella vain sen verran että saan kuoletettua kielet etteivät resonoi. Koitan laittaa kuvia kunhan saan kameran lainaan.

Tuohon en olekaan kiinnittänyt huomiota. Siis peukalon ja etusormen yhtymäkohta vai? Mutta kuinka pystyn tarpeen tulle puristamaan plekua lujemmin esim. dempatuissa di meola tyyppisissä juoksutuksissa ilman jännittämättä tätä osaa kädestä?
 
Juuri se peukalon ja etusormen yhtymäkohta. Sun ei tarvitse puristaa plekua lujemmin, kun kosketus kieliin plektralla on oikea. Kun kosket plektralla riittävän vähän kieliin symmetrisellä liikeradalla ylös-alaslyönneissä, plektran liikerata tasapainottaa itse itsensä ja sun ei tarvitse puristaa sitä. Se vaan pysyy paikallaan. Kokeile A) sitä, että kuinka pienellä puristamisella voit soittaa ja B) kuinka paljon sun edes tarvitsee painaa kämmensyrjää kieliin dempataksesi ne. Tässäkin tulee käytettyä aivan liikaa voimaa siitä syystä että kun liikerata ei ole oikea ja siitä syystä plektra koskee liikaa kieliin, plektraa täytyy aina iskun jälkeen nostaa pois kielten välistä. Tämä johtaa siihen, että demppauskohta nousee myös, ja tämä johtaa siihen että demppausta tulee painettua enemmän kieliä vasten jotta saundi ei muuttuisi. Tämä taasen johtaa siihen, että plektra on entistä enemmän kielten välissä, jolloin kaikki edellämainitut asiat tapahtuvat uudestaan, entistä suurempina. Lopputulos on se, että käsi on jäykkä kuin perkele.
 
Neuvoisin ensin opettelemaan oikeat liikeradat ja hyvän saundin ilman demppausta ja vasta sitten harjoittelemaan demppauksen kanssa, huomaat että kun et tunge plektraa kielten väliin, sun ei tarvitse painaa sillä kämmensyrjällä juuri ollenkaan, se vaan lepää paikallaan.
 
Kun saat oikean, äärimmäisen pienen kosketuksen kieliin plektralla, huomaat että vaikka puristaisit kuinka perkeleesti plektraa, sen vaikutus saundiin on minimaalinen.
 
kosken kieliin tällä hetkella vain sen verran että saan kuoletettua kielet etteivät resonoi. Koitan laittaa kuvia kunhan saan kameran lainaan.
 
Puhuin siis plektran kosketuksesta kieliin. Käden koskemis-puristuksen välttäminen on totta kai myös tärkeää, mutta se tulee sen kautta, että vain hipaiset niitä kieliä plektralla.

Taisinpa sekoilla taas tuon yhtymäkohdan ja peukkulihaksen välillä. En näet huomioinut peukun ja etusormen välissä (siis ns. "yläpuolella") olevia lihaksia. Siis luulin peukkulihasta yhtymäkohdaksi :D. kylläpä luulen, että nämä jutut ovat hallussa ja olenkin oikein tyytyväinen tekniikkaan ja saundiini tätä rasitusta lukuunottamatta.
 
Ahaa ok.
 
On siis toki täysin mahdollista että olet vaan soittanut liikaa. Yleensä vaan kyse ei ole siitä, vaan jostain tekniikkavirheestä. Keho kestää kuritusta aivan uskomattomia määriä jos vaan ei ole jännityksiä yms.

On siis toki täysin mahdollista että olet vaan soittanut liikaa. Yleensä vaan kyse ei ole siitä, vaan jostain tekniikkavirheestä. Keho kestää kuritusta aivan uskomattomia määriä jos vaan ei ole jännityksiä yms.
 
Enpä usko että liikaa olen soittanut todellakaan, kyllä se varmasti on joku tekniikkavirhe.
 
Vieläkään en kuvia ole saanut napsittua mutta voisiko olla mahdollista, että sormi kipeytyy jos taivuttaa liikaa etusormea plekun taakse? Yleensähän neuvotaan, että se pitäisi taivuttaa mutta tuntuu kuin helpottaisi jos annan olla hieman suorempana? Ehkäpä tässä kohtaa jännitän liikaa etusormea..

Itsellä on oikean käden etusormen ensimmäisessä nivelessä (sormen päästä katsottuna) vissiin juuri rasitusvamman aiheuttama parin millimetrin kohouma, joka syntyessään oli välillä kivuliaskin. Nyt siihen ei satu lainkaan. Olen kuitenkin miettinyt sen poistattamista leikkaamalla, mahdollisesti lääkärillä tai keittiösaksilla. En voi kuvitella, että siitä olisi mitään hyötyä - päinvastoin.

Kannattaa ehkä muistaa sekin, että aina se taloudellisin pikkaustapa ei tuota saundillisesti sitä mitä halutaan. Joskus vaan joutuu pikkaamaan syvemmältä ja kovempaa. Ei sen nopeuden, pikkaamisessa tai missään muussakaan, tarvitse olla se tekniikan ainoa mittari ja tavoite.

Enpä usko että liikaa olen soittanut todellakaan, kyllä se varmasti on joku tekniikkavirhe.
 
Vieläkään en kuvia ole saanut napsittua mutta voisiko olla mahdollista, että sormi kipeytyy jos taivuttaa liikaa etusormea plekun taakse? Yleensähän neuvotaan, että se pitäisi taivuttaa mutta tuntuu kuin helpottaisi jos annan olla hieman suorempana? Ehkäpä tässä kohtaa jännitän liikaa etusormea..
 
Elä tee pelkästään sen mukaan mitä neuvotaan, koska neuvojen tarpeellisuus riippuu soittajasta. Usein meillä kaikilla on sellainen ongelma, että kun luetaan, kysytään ja saadaan vastauksia, lähdetään innoittuneena korjaamaan sellaisia tekniikkavirheitä joita ei oikeasti edes omassa soitossa ole olemassa, tai ainakin voi olla että ne eivät ole niitä virheitä joita sillä hetkellä pitäisi korjata.
 
Jos se etusormen suoristaminen helpottaa tilannetta mutta ei huononna saundia, senkus suoristat vaikka kuka sanoisi mitä. Jos se vaikuttaa kuitenkin saundiin huonontavasti, koita etsiä ratkaisua muuta kautta.
 
Jokaisen tekniikassa on monta pullonkaulaa (joillain soitto perustuu sellaiseen:D). Yksityiskohtaisia, täysin toimivia ohjeita on kenenkään pedagogin mahdotonta antaa, soittajassa täytyy itsessään olla kontrolli jonka hierarkia on rentous-saundi-taloudellisuus. Ts. ensin pitää pystyä soittamaan rennosti, sitten hyvällä saundilla ja sitten vielä mahdollisimman pienin liikkein. Kun soittajassa on olemassa kontrolli, se estää neuvojen ymmärtämisen ja harjoittelemisen väärin.