Kitarat: kitarakamat ›

dooodii.. lähti sitten hetken arvottuani eräs ritsa tilaukseen
 
behringer usb-kitara.
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-196000.html
 
suunnilleen viitoskitaran paikkaa pitämään kerta voisi olettaa että satasen kitara on mitä on.. tuo usb-malli tuli nyt huvin, urheilun ja mielenkiinnon vuoksi valittua. veikkaan että siinä on normikitaran elektroniikka ja ulostulossa on rinnan a/d-muunnin joka ulostuu usb-jakkiin. mikit voisi siis normisti vaihtaa parempaan, jos jaksaa, kunnon mikki kun maksaa melkein saman verran kuin koko soitin.
 
tuosta kitarasta ja usb-ominaisuudesta kerron sitten kun omin käsin silmin korvin pääsee tutustumaan mutta jos nyt jossain vaiheessa meinaan tallamikin vaihtaa niin mikä on
 
suurimman ulostulon omaava passiivuhumbucker yksikelaisen kokoisena?
 
-
 
jos tuo usb-härpäke todella toimii niin saatan hamassa tulevassa siirtää sen elektroniikan paremman kitaran runkoon ja säästää tämän ritsan räminäreissuja ja stuntvideokuvauksia varten. tai jotain. onhan se ihan nätti perusvalkoinen.

DiMarzio Chopperia (output: 260) voisi suositella. Se on ainakin kafrun stratossa toiminut hienosti räyhäkkäimmissä menoissa. Järkevyydestä halpikseen asennettuna en tiedä, mutta jos se homma toimii sillä niin ei kai siinä sitten mitään.
 
Toinen kovis voisi olla DiMarzion Super Distortion S (output: 325) joka ainakin toisi mikin osalta alakertaa ja middleä + kuuman ulostulon. Itselläni on leppärunkoisessa soittimessa Super Distortion humbucker-versiona tallassa ja voin sanoa että ROUHII, MURISEE ja toimii monessa!

Osa hambaakkereiden ominaisesta paksusta soundista tulee siitä, että ne on leveämpiä kuin yksikelaiset, joten ihan perus kaksikelaisen soundia et tule saamaan vaikka valmistaja miten hehkuttaisi.

Kent Armstrongin Hot Rails: http://www.millbrook.fi/mikrofonit%20elektric.htm
 
E: Osa hambaakkereiden ominaisesta paksusta soundista tulee siitä, että ne on leveämpiä kuin yksikelaiset, joten ihan perus kaksikelaisen soundia et tule saamaan vaikka valmistaja miten hehkuttaisi.
 
Tuota en kyllä allekirjoittaisi.

Kent Armstrongin Hot Rails: http://www.millbrook.fi/mikrofonit%20elektric.htm
 
E:
 
Tuota en kyllä allekirjoittaisi.
 
Thread hi-jacker strikes again! Osaako joku kertoa noista Kentin Rocker ja Distortion humpparimikeistä vähän enemmän? Löytyykö netistä sivuja joilla valaistaan enemmän palikoiden taajuuskäppyröiden sietämätöntä keveyttä?

DiMarzion Super Distortion S (output: 325)
 
Tuo voisi olla. Siis jos rupeen uppiin tämän halppiksen koneistoa. Jos usbitin todella toimii ja se on siirrettävissä parempaan kitaraan niin sitenpäinhän se tietenkin kannattaa tehdä.

Kent Armstrongin Hot Rails: http://www.millbrook.fi/mikrofonit%20elektric.htm
 
E:
 
Tuota en kyllä allekirjoittaisi.
 
Ei tarviikkaan - mutta niin se vaan on ;)
 
Siis teoriassa: rinnakkaiskelaisen mikrofonin leveys on suurempi ja täten myös sen muodostama magneettikenttä ottaa leveämmältä (tai pidemmältä - ihan miten vain) alueelta "ääntä" (eli ko magneettikentän häiriötä). Periaatteessä ihan samalla mekaniikalla toimiva ilmiö kuin se, miten mikrofonin sijainti (kaula/talla jne) vaikuttaa sen antamaan soundiin - fyysisen koon aiheuttama ylittämätön tekijä yksikelaisille (tai sen kokoisille).
 
Eipä nimittäin ole näkynyt kenenkään mikinvalmistajan tuotteissa yksikelaisen kokoista mikkiä jota ne väittäisi olevan soundiltaan täysin yhteneväinen esim PAF-mikin kanssa, joka jo todistanee asian - nimittäin sellaiselle olisi takuulla kysyntää.
 
Kokonaan eri asia on, jos erilaisilla mikrofonin muuhun rakenteeseen tehtävillä vaikutuksilla koetetaan esim vaikuttaa sen antamaan soundiin, mutta se kuten sanoin; se on jo toinen juttu.

Ei tarviikkaan - mutta niin se vaan on ;)...
 
Jos sä sen eron selvästi kuulet ja huomaat vaikka sokkotestissä, niin onnea sulle.

Jos sä sen eron selvästi kuulet ja huomaat vaikka sokkotestissä, niin onnea sulle.
 
Kyllä sen eron aika selkeesti kuulee.

Eipä nimittäin ole näkynyt kenenkään mikinvalmistajan tuotteissa yksikelaisen kokoista mikkiä jota ne väittäisi olevan soundiltaan täysin yhteneväinen esim PAF-mikin kanssa, joka jo todistanee asian - nimittäin sellaiselle olisi takuulla kysyntää.
 
http://www.seymourduncan.com/produc … /stratsdescr.shtml#Little59forStrat
"This little brute was designed to impart the warm, smooth tone of an old Patent Applied For humbucker in a direct replacement, single-coil size."
 
MOT Enteka 4.0: impart: antaa (tieto). impart a property to: antaa jollekin jokin ominaisuus.
 
Kyllä tuossa minun mielestäni väitetään että autenttinen PAF-soundi irtoaa, tosin kun ei ole englanti äidinkieli niin sanan "impart" vivahteet eivät ihan täysin ole hallussa. Hieman "varovainen" ilmaus se ehkä on... Kyllä little 59 joka tapauksessa ihan asiallisen perinnehumbuckersoundin saa aikaan.
 
Tottahan se on, että mikin fyysinen koko vaikuttaa. Eri asia on, ovatko erot keskivertoihmisen/harrastajan/ammattilaisen/Eric "Brittiläinen sähkö soundaa parhaalle" Johnsonin korvien kuultavissa. Itse olen jokin aika sitten tyypittänyt rinnakkain normaalilla JB:llä ja JBjr:llä varustettuja kitaroita, joiden puulajit ym. ominaisuudet olivat vastaavanlaisia. Ero oli todella minimaalinen, mutta ehkä jr oli hieman "kireämpi" soundiltaan. 100% varmasti ei kuitenkaan eron syytä uskalla sanoa. Sama puulajikin kun saattaa soundata erilaiselta. Pitäisi olla iso havaintoaineisto...
 
edit: pitää joskus yrittää järjestää, että äänittää pikku pätkät molemmilla kitaroilla (kumpikaan ei ole oma...) ja heittää tänne raadin arvioitavaksi kumpi on iso ja kumpi pieni JB.

Luultavasti sekin vaikuttaa jonkin verran, että stratossa (ja telessä) tallamikki on vinossa.

Luultavasti sekin vaikuttaa jonkin verran, että stratossa (ja telessä) tallamikki on vinossa.
 
Tuo muuten saattaisi selittää sen jr:n vähän suuremman "kireyden" jonka tuossa edellisessä viestissä mainitsin.

http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-196000.html

 
Voi vittu. "Tietokone ei kuulu toimitukseen". voi hitsi, ihan luulin!

Etenkin tässä usb-hässäkässä mahdollisimman kuuma signaali olisi tärkeää jolla saataisiin mahdollisimman hyvä signaali-kohina-suhde ainakin lähtöpäästä, toki siihen vaikuttaa muukin.
 
Oikeastaan se soundi ei tässä olisi meikäläiselle se huolenaihe sinänsä että sen enimmäkseen leivon loppupäästä ketjua plugareilla mutta kunhan saisi mahdollisimman voimakkaan ja "humbukatun" soundin. Paljon ääntä, vähän melua siis...

mahdollisimman kuuma signaali olisi tärkeää jolla saataisiin mahdollisimman hyvä signaali-kohina-suhde
Nyt mennään metsään. Kitaramikin kohina tulee pääosin mikistä itsestään, ja voimakkaasta mikistä tietysti enemmän kohinaa. On kohinaltaan hiljaisempia mikkejä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä signaalin lähtövoimakkuuden kanssa.
 
Muistathan vain että DI-boksin tarvitset jos haluat kitaran tietokoneeseen kytkeä.
 
Ja mitä tulee mikin leveyteen, se tottavie vaikuttaa juuri siihen soundin kireyteen. Pitäispä joskus tehdä nelimikkinen kitara, jossa sais valita reunimmaiset tai keskimmäiset mikit. Tai sitten jos vaikka vaan miettii straton keskimikin soundia verrattuan talla- ja kaulamikin yhteissointiin. Pelkkä keskimikki on kireä ja honottava. Toki, mikkien rinnankytkentä muuttaa soundia myös, mutta straton keskellä oleva humbucker rinnankytkennässä kuulostaisi straton keskellä olevalta mikiltä, eikä telecasterin väliasennolta.
 
P90-mikin taiasta on käsittääkseni osa sitä mikrofonin leveyttä. Ja yhtään mainiota yksikelaisen kokoista humpparia en ole straton tallaan löytänyt, mutta normikokoisista humppareista mulle kelpaa hyvinkin moni.

Pitää kyllä antaa plussa tästä, itseänikin vähä kiinnostaa ko. vehje, kerrothan kokemuksia sitte?

Nyt mennään metsään. Kitaramikin kohina tulee pääosin mikistä itsestään, ja voimakkaasta mikistä tietysti enemmän kohinaa. On kohinaltaan hiljaisempia mikkejä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä signaalin lähtövoimakkuuden kanssa.
 
Nytpä oli kuitenkin kyse tuosta USB-kitarasta. Jos oletetaan että A/D-muunnoksessa tulee kohinaa niin kyllähän mikin kuumuudesta voi olla hyötyä. Vaikea silti sanoa kuinka paljon.
 
Muistathan vain että DI-boksin tarvitset jos haluat kitaran tietokoneeseen kytkeä.
 
No edelleen, ei tuon USB-härvelin kanssa.
 
Kieltämättä tuon USB-laitteen idea kuulostaa mielenkiintoiselta. Behringerhän voisi myydä sitä itseasennettavana kittinä jos se toimii hyvin.

Kuten sanoin, siihen signaali/kohina-suhteeseen vaikuttaa muutkin asiat että ei tässä ihan metsässä olla vaikka sinne tähyilläänkin. A/D-muunnin on yksi suuri kompastuskivi tässä ja etenkin kun on kyse halpppisbehrusta niin enemmän se kohisee kuin kohtuullinen kitaramikki, veikkaanpas. Joten siksi kuuma mikki olisi hyvä vaikka mikit itsessäänkin kohisevat. Kaikki komponentit signaalitiellä aiheuttavat kohinaa, piuhatkin, tottakai.
 
Hyvä idea tuossa kitarassa on kyllä se että a/d-muunnin olisi mahdollisimman varhain signaaliketjussa sillä sen jälkeenhän ei kohinoita tule. usb-piuhan kun saisi suoraan kitaristiin niin olisi parasta.
 
Tilauksen lähetin eilen thomannille, että kassoo ny milloin tuon kepukan saan. Eivät ole vielä edes vahvistusviestiä pistäneet mulle. Ja tottakai kerron täällä seikkaperäisesti miten tuo vehjas toimii, odottakaa vain kärsällisesti. :)

Kieltämättä tuon USB-laitteen idea kuulostaa mielenkiintoiselta. Behringerhän voisi myydä sitä itseasennettavana kittinä jos se toimii hyvin.
 
Kyl. Eipä vain hirveästi ole markkinoilla näkynyt moisia sovelluksia. Mistäköhän moinen :S