En käsitä, mistä johtuu, mutta minulla Tamasta tulee mieleen koulun musiikkiluokan epävireinen sekaorkesteri (4 x epävireinen Landola, 5 nokkahuilua, 3 triangelia ja Fazerin tumman puun värinen piano, joka on niin ikään epävireessä, virvelin matosta on jäljellä pari säiettä, tomit lötköttävät ja rumpalin penkkinä on puinen, selkänojainen koulujakkara). Pedaalina sellainen nailonvetoinen. Lisäksi Tamoissa on ensiasennuskalvot paikallaan. Tiedän, että Stewart Copeland, Miljoonasateen Jarmo ja miljoonat muut, soittavat Tamoilla, mutta aivoihini piirtyy kuva Policen ex-rumpalista soittamassa 70-luvulla restauroidussa koululuokassa nokkahuilujen tahtiin Edelweissia. Naulatkaa minut, käärikää minut vaikka juuttikankaiseen kärsimysasuun tai polttakaa roviolla. Vide näitä perseptioita. Anteeksi, Tama-miehet! Svengaa kuin saksanhirvi. |