Jazz ›

Huomasin täsä joku aika sitten, että kuuntelen oikeastaan melkein kaikkea musiikkia - paitsi jazzia. En ole aijemmin edes pahemmin noteerannut koko genreä, enkä tiedä siitä hevon, öh, henkseleitäkään. Siksipä haluaisiniin tutustua jazzin saloihin eikä minulla ole hajuakaan mistä aloittaa. Ensinnäkin: Mitkä ovat ne jazzbändsit, jotka toimivat kaikille "jazzisteille" esikuvana? Mitä bändejä kuuluisi tietää? Mitä jazzista yleensäottaen pitäisi tietää?

Hyviä (aloitus)levyjä on ainakin
 
John Coltrane - Blue Train
Miles Davis - Kind Of Blue
 
Myös 40-luvun bepoppiin (esim. Charlie Parker) olisi ihan hyvä tutustua.

Wahin ehdotuksia komppaan täysillä
 
Jos on aikaisemmin kuunnellut paljon rockia ja heavya, voivat fuusiobändit olla hiukan pehmeämpi lasku jazziin. Joitain klassikoita, jotka tulevat mieleen:
 
Miles Davis: A Tribute to Jack Johnson
Herbie Hancock: Headhunters
Pat Metheny: Imaginary Day
Chick Corea: My Spanish Heart
 
Noista jokainen on kuin omalta planeetaltaan, joten niistä saa aika hyvän katsauksen fuusiomman jazzin tarjonnasta.
Kitaristina sinua voisi kiinnostaa jazz-kitaran ehkäpä suurimman legendan Wes Montgomeryn tuotanto. Esimerkiksi Smokin' at the Half note live on hunajaa.
 
Terveisin,
 
Antero

Huomasin täsä joku aika sitten, että kuuntelen oikeastaan melkein kaikkea musiikkia - paitsi jazzia. En ole aijemmin edes pahemmin noteerannut koko genreä, enkä tiedä siitä hevon, öh, henkseleitäkään. Siksipä haluaisiniin tutustua jazzin saloihin eikä minulla ole hajuakaan mistä aloittaa. Ensinnäkin: Mitkä ovat ne jazzbändsit, jotka toimivat kaikille "jazzisteille" esikuvana? Mitä bändejä kuuluisi tietää? Mitä jazzista yleensäottaen pitäisi tietää?
 
Netistä kyllä löytyy, kun vain viitsii hakea. Suosittelisin myös pistäytymään paikallisessa kirjastossa ja nappaamaan sieltä mukaan muutaman jazzlevyn ja -kirjan. Niin on minunkin jazzharrastukseni lähtenyt liikkeelle.
 
http://www.allmusic.com/
http://www.allaboutjazz.com/
http://www.jazzreview.com/
http://www.bbc.co.uk/music/jazz/guide.shtml
http://www.downbeat.com/
http://www.wnur.org/jazz/
http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/jazz/
 
Myös joitakin aikaisempia keskusteluja kannattaa käydä läpi:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=5&t=130654
 
Kannattaa pitää mieli avoimena ja muistaa, että jazzia on niin monenlaista. Jos jokin jazzin tyyli ei heti nappaa, niin ei siihen kannata lopettaa asiaan perehtymistä.
 
Kitaristeista mainittiinkin jo Montgomery mutta uudemmista kitaristeista haluaisin mainita omat suosikkini eli Ralph Townerin ja John Abercombien. Kitaravetoisella jazzilla voisi varmaan lähteä liikkeelle jos oma soittimesi on myös kitara. Hevarille on tosin vaikeaa keksiä sopivia suosituksia ensimmäisiksi jazzlevyiksi. Riippuen siitä, missä päin maailmaa vaikutat, kannattaa myös joskus pistäytyä tilaisuuden tullen vaikkapa jossakin jazzkonsertissa.

Jazisti, kuulostaa terminä hienolta :D
 
Muistan, kun itse ryhdyin perehtymään jazziin, ensimmäinen kosketus lajityyppiin oli Trio Töykeitten "Kudos"-levy, Jaco Pastoriuksen "Jaco Pastorius" ja Sonny Rollinsin joku tuplakokoelma. Pastoriuksella on erityinen paikka meikäläisen sydämessä. Muistan kun kuulin ensimmäistä kertaa "Portrait Of Tracyn", että täähän on ihan helvetin rankkaa vaikkei tässä edes ole särökitaraa.
 
Jazz-termin alle menee monenlaista musiikkia. Itse suosittelisin juurilta lähtemistä. New Orleans ja Big Band-meinikiä alkuun, huomattavasti helpommin kuunneltavaa kuin esimerkiksi kokeellisempi jazz: avantgarde,fuusio jne..

Mä aloitin "Kid Ory's Creole Orchestra'sta"

Mäkin ehdotin joskus aikoinaan kronologista tutustumista eri aikakausien jazziin.
 
Tuli pyyhkeitä. En vieläkään tiedä miksi.

Mäkin ehdotin joskus aikoinaan kronologista tutustumista eri aikakausien jazziin.
 
Tuli pyyhkeitä. En vieläkään tiedä miksi.
 
Jazzin historiaan voi olla mielekästä perehtyä, mutta ehkä ensin kannattaisi kuitenkin tutustua erityisesti oman ajan tarjontaan.
 
Jelly Roll Morton tuskin uppoaa hevariin... Ehkä ennemmin John Coltrane. Hänen vaikutuksensa jazziin on merkittävä ja heijastuu jopa nykysäveltäjiin kuten Philip Glassiin tai rockin menestyjistä Carlos Santanaan. Sellaiset jazzarit lienevät harvassa, jotka eivät ole jotenkin olleet kosketuksissa Coltranen musiikkiin.
 
Tuolta lienee hyvä aloittaa eri tyyleihin tutustuminen:
 
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=73:196
 
Amazonilta voi käydä kuuntelemassa klippejä:
 
http://www.amazon.com/Jazz-Music/b?ie=UTF8&node=34

Milesin Complete Consert-tuplalive. Rankkaa ja energistä.

Voisit ehkä tutustua kirjaan "Mitä Jazz on: opas ymmärtämiseen ja kuuntelemiseen: King, Johnny", siinä kerrotaan aika monipuolisesti musiikillisista tapahtumista esim. mihin asioihin kiinnitetään rytmillisesti huomiota ja miten jaetaan vastuu alueet itse kappalaiden kehityksessä ja muuta diiba-daabaa. Sitten sitä musaa on ainakin helpompaa kuunnella, kun on jotain tarttumapintaa mitä tarkkailla. Siinä kerrotaan muistaakseni myös kirjoittajan mielestä tärkeimmistä levytyksistä ja soittajista.
Tietysti siinä ohella voisit lainata kirjastosta, vaikka Miles Davisin: Milestonesin (tai minkä tahansa Milesin levyn), mikä on sitä itteään eli bebopia. Ihan raivokkaan energistä soittoa. Milesin eri kokoonpanoissa on ollut todella paljon kovia jazzareita, ja jos luet vaikka sieltä sen lainaamasi Milestonesin kokoonpanon ja lainaat sitten jonkun siellä olevan (ehkäpä puhaltajan tai jonkun muun, jonka soitosta pidit) levyn seuraavaksi jne. Sillä tavoin voisi saada aika hyvän yleisnäkemyksen musatyyliin.
Toivottavasti tästä oli jotain apua.

Voisit ehkä tutustua kirjaan "Mitä Jazz on: opas ymmärtämiseen ja kuuntelemiseen: King, Johnny" No offense, mutta mua ei tuo kirja juuri palvellut. Mielummin vaikka ensin lainaisi niitä levyjä pari metriä. Ei itsellä oikein ymmärrys silloin vielä riittänyt.
 
Pitäis ehkä lukea se uudestaan, tuollahan se (ylihintaisena ostettu...)hyllyssä kököttää.

Juu ei mitään. Kaipa se riippuu ihmisestä. Mutta jos musiikki tuntuu kovin vieraalta, niin siitä kirjasta voisi saada idean siitä, että mitä siitä voisi kuunnella. Mutta levyt ehdottomasti. Läjäpäin eri tyylejä ja vuosikymmeniä.

Mäkin ehdotin joskus aikoinaan kronologista tutustumista eri aikakausien jazziin.
 
Tuli pyyhkeitä. En vieläkään tiedä miksi.
 
kuullostaa tylsältä ja koulumaiselta ... ei silti, etteikö yleissivistyksen kannalta voisi olla järkevääkin
 
oma ehdotukseni on: hae kirjastosta summittaisesti tunnettujen nimien arvostetuimpia levytyksiä eri aikakausilta - pistät pyörimään ja jos nappaa niin siinä se - ellei nappaa niin se oli sitten se
 
eli: ei mitään pakkosivistystä tai oikeata järjestystä - jos musiikki "puhuttelee" niin se jää kuunteluun - pakkojatsia ei kannata harrastaa

oma ehdotukseni on: hae kirjastosta summittaisesti tunnettujen nimien arvostetuimpia levytyksiä eri aikakausilta - pistät pyörimään ja jos nappaa niin siinä se - ellei nappaa niin se oli sitten se
 
tuollaista mäkin tarkoitin. silloin. kuten teen edelleen.

tuollaista mäkin tarkoitin. silloin. kuten teen edelleen.
 
Ai, mä aloitin dixielandistä, selvitin sen parissa vuodessa.
Swingiin ja big-band jazziin juutuin vähän pitemmäksi aikaa.
Bebopissa oon ollut parikymmentä vuotta ja kun sen saan selvitetyksi, jatkan kronologisesti eteenpäin.

Ai, mä aloitin dixielandistä, selvitin sen parissa vuodessa.
Swingiin ja big-band jazziin juutuin vähän pitemmäksi aikaa.
Bebopissa oon ollut parikymmentä vuotta ja kun sen saan selvitetyksi, jatkan kronologisesti eteenpäin.
 
meitsi ei ole koskaan järjestelmällisesti mennyt - sekaisin vaan mikä on tuntunut nimenä kiinnostavana - sitten on ennemminkin kiinnostavan artistin / tyylin löydyttyä kelannut siitä taaksepäin ... semmoista poukkoilua
 
koulupoikana kuuntelin ja soitin ragtimea + kuuntelin dixietä - 60 -luvun "moderni" ehkäpä "se" juttu eniten + nykyiset särmätyylit vanhemmista ponnistaen
 
enemmän kyllä kuuntelen reggaeta, funkkia ja teknoo...

Hyviä (aloitus)levyjä on ainakin
 
John Coltrane - Blue Train
Miles Davis - Kind Of Blue
 
Myös 40-luvun bepoppiin (esim. Charlie Parker) olisi ihan hyvä tutustua.
 
Lainasin yhden Charlie Parkerin kokoelman tässä taannoin kirjastosta ja kuulosti sen verran hyvältä, että voisi hankkia herran levytyksiä hyllyyn. Voisiko joku suositella jotain Parkerin kuuluisimmista/parhaista levytyksistä. Tuolta kokoelmalta parhaat biisit mielestäni olivat A Night In Tunisia ja Bebob!

^En tiedä noista levyistä, kun itseltäni löytyy vain 10 CD:n kokoelma. Hyvää kamaa, enkä ole kaikkiin vielä edes ehtiny kunnolla tutustua kuten arvata saattaa.
 
Eli turha postaus.

Itse olen sitä mieltä et ei tartte edes paljo aluksi kuunnella vaa alkaa soittaa. Ite oon konservatoriossa pop/jazz puolella ja siitä se ajatus sitte lähti. Kävin nyt Pori Jazzeilla kesällä kuuntelee Stingiä ja oon kyllä iha lumoissaa tässä musiikissa.