Aloittelijat ›

Tässä olis täysin aloittelijakysymyksiä, joihin ei ole ikinä syystä tai toisesta saanut vastausta. Osasta olen jotain lukenut vähäsen, mutta asia käytännössä on jäänyt epäselväksi. Eli jos mahdollista, niin mukaan myös asian käytännön tarkoitus. Muyös mahdollinen esimerkki asiasta olisi pop:
 
-Mikä ero on crescendolla ja decrescendolla?
 
-Mikä järki rinnakkaismolleilla on käytännössä? Milloin soitetaan biisin päälle soolo rinnakkaismollin mukaan?
Jos bändi soittaa biisiä C-duurissa, soitan päälle soolon C-duuriskaalan mukaan. Jos bändi soittaa biisin C-mollista, soitan päälle soolon C-molliskaalan mukaan. Missä vaiheessa rinnakkaismollia tarvitaan?
 
-Minkälaiseen biisiin sopii soittaa soolo harmonisen tai melodisen molliskaalan mukaan? Harmonisesta ja melodisesta molliskaaloista muuta tietoa?
 
-Kvinttiympyrä? Kaikki siitä
 
-Jos kaiken tietävästä tietokirjasta hakee sanaa moodi , niin mitä sen kohdalla lukee? entäs sointustemmat? kompura?
 
-Skaalan ja moodin ero?
 
-Moodeista:
-Minkälaiseen biisiin sopii soittaa soolo joonisen, doorisen, fryygisen, lyydisen, miksolyydisen, aolisen tai lokrisen moodin mukaan?
 
-Mihin kokosävelasteikko ja vähennetty asteikko sopivat soitettavaksi?
 
-Yleisesti sointujen rakentumisesta, eli soinnutuksen perusteet. Etenkin. maj7 ja sus4, kuusi, yhdeksän, yksitoista, kolmetoista-soinnut
 
-mikä järki on noise gatella?
 
-Mitkä kaikki skaalat pitää osata, jos pitäisi pystyä soittamaan edes jonkinlainen soolo melkeimpä minkä tahansa biisin päälle..?
 
-Nopealta kuulostavaa soittoa, mutta samalla mahdollisimman helppoa. Mitä tyyliä pitäisi käyttää?
 
huh, mikä lista.. Kiitos jo etukäteen vastauksista

Muutamaan kysymykseen voin vastata, joku voi jatkaa ja korjailla.
 
-Jos kaiken tietävästä tietokirjasta hakee sanaa moodi , niin mitä sen kohdalla lukee? entäs sointustemmat? kompura?
 
Jos tarkoitit kompuralla kompressoria, niin sillä tasoitetaan äänen voimakkuuksien tasoja hiljentämällä kovimpia kohtia. Se ei kyllä musiikin teoriaan liity mitenkään.
 
-Mihin kokosävelasteikko ja vähennetty asteikko sopivat soitettavaksi?
 
Kuuntele Danny Elfmania
 
-Yleisesti sointujen rakentumisesta, eli soinnutuksen perusteet. Etenkin. maj7 ja sus4, kuusi, yhdeksän, yksitoista, kolmetoista-soinnut
 
Soinnussa on asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides ääni. Jos siellä perässä on joku numero niin silloin lisäät asteikosta sen äänen ja kaikki sitä edeltävät äänet seitsemänteen ääneen asti. Esim. Am13 sointuun tulee asteikon 1, 3, 5, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 13 ääni. Tosin 8, 10 ja 12 ääni ovat samoja kuin 1, 3 ja 5 kun asteikko alkaa 8 äänen kohdalla alusta. Maj7 tarkoittaa että lisäät sointuun duuri septimin.
 
-mikä järki on noise gatella?
 
Esim. kitaravahvistin pitää usein pientä pörinää ja noise gatella raidan saa "kiinni" kun kitaraa ei soiteta.

Soinnussa on asteikon ensimmäinen, kolmas ja viides ääni. Jos siellä perässä on joku numero niin silloin lisäät asteikosta sen äänen ja kaikki sitä edeltävät äänet seitsemänteen ääneen asti. n.
 
Jee vihdoin joku selitti tonkii niin, että minä ymmärsin. Plussaa tulee.

Ihan järkeviä kysymyksiä, mutta lukemalla teoriapalstan FAQ:it, saa valtaosaan hyvän vastauksen.
Mun mielestä olisi fiksumpaa käydä ne ensin lävitse ja jos sen jälkeen on jotain epäselvää, alkaa kysellä täällä tai kenties teoriapalstalla.

-Moodeista:
-Minkälaiseen biisiin sopii soittaa soolo joonisen, doorisen, fryygisen, lyydisen, miksolyydisen, aolisen tai lokrisen moodin mukaan?
 
Jos taustalla soi Maj7 -sointu, on siihen omiaan vedellä joonista (Cmaj7, C-jooninen)
Kun taas molli-7, doorinen toimii (Cm7, C-doorinen)
Kun taas vaikkapa C7, voi mäjäyttää miksolyydistä (C7, C-miksolyydinen)
 
Kun tarkastelee tarkemmin, huomataan että asteikko=sointu
 
Aina toimiva ratkaisu on siis soittaa soivan soinnun säveliä.
 
-Mihin kokosävelasteikko ja vähennetty asteikko sopivat soitettavaksi?
 
kokosävelasteikko sopii hyvin ylinousevalla kvintillä maustettuihin dominantteihin, vaikkapa C-kokosävelasteikkoa C7#5 -soinnun päälle.
Dimistä ei tällainen aloittelija uskalla sanoa. Isot pojat sanoo että jos ruiskii dominanttien päälle, tulee jatsia.
 
Pari kuukautta sitten olin itsekin täysin ulalla näistä asteikko-jutuista. Sitten joku kertoi, että asteikko=sointu, ja kaikki aukeni :)
Nyt sitten seuraavat sata vuotta, että se kuuluu soitossa.
 
Oikaiskaa, jos meni mettään,
 
Antero

Esim. kitaravahvistin pitää usein pientä pörinää ja noise gatella raidan saa "kiinni" kun kitaraa ei soiteta.
 
Tarkennetaan, että tässä lienee kyse enemmänkin studiopohjaisesta ajattelutavasta. Raidalla ilmeisesti meinataan raiturisoftan instrumenttiraitaa, johon ääni on tallennettu.
 
Gateahan pystyy käyttämään sellaisenaan ihan vahvistimenkin kanssa. Yleensä se laitetaan efektilooppiin etu- ja pääteasteen välille. Yksinkertaisesti selitettynä gate on eräänlainen leikkuri: säädetään jokin tietty raja-arvo, jonka alittavat äänenvoimakkuudet leikataan halutulla tavalla pois. Joskus on järkevää leikata pehmeämmin (ääni vaimenee pehmeästi pikkuhiljaa) ja jättää jopa vähän taustahurinaa (täysi leikkaaminen gatella saattaa kuulostaa joskus luonnottomalta, huonosti säädettynä jopa haluttu ääni katkeaa kesken), toisinaan taas leikataan äkkijyrkästi kaikki ääni pois (esimerkiksi rummuilla tätä kikkaa käytetään usein, mm. Dimebag käytti myös kitaraa soitellessa äärettömän tiukkaa gatea efektinä).
 
Gate ei kuitenkaan toimi kohinanpoistajana tms. laitteena. Eli jos sun pörinä tulee 50dB hiljaisemmin, kuin kitaran ääni, et pysty leikkaamaan ainoastaan sitä pörinää pois. Se johtuu siitä, että laite ei osaa erotella kitaran signaalia häiriöäänistä. Gate puree siis ihan yhtälailla kaikkeen ääneen. Tähän kohinanpoistoonkin on omat kikkansa, mutta useimmiten kannattaa pyrkiä mahdollisimman häiriöttömään lähtöääneen, nuo kikat kun ei aina paljoakaan pelasta.

Kun tarkastelee tarkemmin, huomataan että asteikko=sointu
 
Täähän se idis on, ne on naimisissa keskenään.
 
Dimisoinnut sopii dimiasteikkoon ja päinvastoin.

-Mikä järki rinnakkaismolleilla on käytännössä? Milloin soitetaan biisin päälle soolo rinnakkaismollin mukaan?
Jos bändi soittaa biisiä C-duurissa, soitan päälle soolon C-duuriskaalan mukaan. Jos bändi soittaa biisin C-mollista, soitan päälle soolon C-molliskaalan mukaan. Missä vaiheessa rinnakkaismollia tarvitaan?
 
Siis, c-duuri:
 
c-d-e-f-g-a-h-(c)
 
Tässä tapauksessa rinnakkaismolli on a-molli:
 
a-h-c-d-e-f-g-(a)
 
Kuten huomaamme, molemmissa samat sävelet.
 
-Skaalan ja moodin ero?
 
Yllä duuri = jooninen moodi, molli = aiolinen moodi
 
d-e-f-g-a-h-c-(d) = doorinen
e-f-g-a-h-c-d-(e) = fryyginen
f... = lyydinen
g... = miksolyydinen
a... = aiolinen
h... = lokrinen
 
Ja taas...kaikissa samat sävelet. Ei ylennyksiä/alennuksia (#/b).
 
Eli kysymys on ko. asteikon/skaalan moodeista. Intervallirakenne on sama, aloitat vain eri paikasta ;-) Helpottaa opettelua sikäli, että samasta sormituksesta saa kaikki moodit. Siis kuinka? Helppoa: soita c-duuriasteikko, mutta aloita toisesta sävelestä (d). Heps, osaat (d-)doorisen. Jos haluat soittaa e-doorisen, siirrä sormitusta kokosävelaskel/kaksi nauhaa ylöspäin.
 
Teeppäs testi: aloita c-duurin neljännestä sävelestä (f), ja osaat (f-)lyydisen. Eikö? Nyt, siirrä sormitusta ylös/alaspäin c:n kohdalle. Jos biisin eka sointu on vaikka se c-duuri (c-e-g), c-lyydinen (c-d-e-f#-g-a-h-c) sopii kivasti sen päälle. Siinähän on muuten samat sävelet kuin c-duurissa, paitsi f -> f#. Ihan samalla tavalla voit kokeilla esim. a-doorista a-mollisoinnun päälle, jne.
 
Tässä kotikutoista teoriaa...luultavasti sekoittaa enemmän kuin selkeyttää :-)
 
-Mitkä kaikki skaalat pitää osata, jos pitäisi pystyä soittamaan edes jonkinlainen soolo melkeimpä minkä tahansa biisin päälle..?
 
Jos tietäisin, kertoisin! Luultavasti tässä mennään enemmän sointujen puolelle, ja yli mun osaamisen. Teoriagurut vastatkoon...
 
-Nopealta kuulostavaa soittoa, mutta samalla mahdollisimman helppoa. Mitä tyyliä pitäisi käyttää?
 
Hmm...miksi soiton pitäisi "kuulostaa nopealta"?

-Mikä ero on crescendolla ja decrescendolla?
 
Etuliite "de-", joka kääntää muun sanan merkityksen päinvastaiseksi. Siis crescendo = voimistuen, decrescendo = hiljentyen. Yleisempi, samaa tarkoittava vaihtoehto decrescendolle on diminuendo.
 
-Mikä järki rinnakkaismolleilla on käytännössä? Milloin soitetaan biisin päälle soolo rinnakkaismollin mukaan?
Jos bändi soittaa biisiä C-duurissa, soitan päälle soolon C-duuriskaalan mukaan. Jos bändi soittaa biisin C-mollista, soitan päälle soolon C-molliskaalan mukaan. Missä vaiheessa rinnakkaismollia tarvitaan?
 
Ei tällä lailla tarvitse ajatella, sillä ei soolosoittajan soitosta kuulu se, soittaako tämä C-duuri- vai A-molliasteikkoa.
 
Kysymys on laajempi siinä mielessä, että se ei liity pelkkiin asteikoihin vaan koko sävellajiajatteluun. C-duuri ja A-molli ovat toistensa rinnakkaissävellajeja, joten ne koostuvat samoista sävelistä ja merkitään samalla etumerkinnällä viivastolle.
 
-Minkälaiseen biisiin sopii soittaa soolo harmonisen tai melodisen molliskaalan mukaan? Harmonisesta ja melodisesta molliskaaloista muuta tietoa?
 
Harmoninen molli eroaa luonnollisesta mollista vain yhden äänen (7 b7) verran, joten se on kohtuullisen usein käytettävissä luonnollisen mollin paikalla. Kaikkein yleisin käyttökohde on mollibiisin dominantin (viidennen asteen soinnun päällä): kun A-mollissa menevässä biisissä esiintyy E7, on A-harmoninen molli toimiva valinta, sillä siinä esiintyvät kaikki sointusävelet (E7 = E G# B D, A-harmoninen = A B C D E F G#).
 
-Kvinttiympyrä? Kaikki siitä
 
Ihanko kaikki? Lue teoriapalstan FAQ niin katsotaan sitten mitä jäi käsittelemättä.
 
-Jos kaiken tietävästä tietokirjasta hakee sanaa moodi , niin mitä sen kohdalla lukee? entäs sointustemmat? kompura?
 
Otavan isosta musiikkitietosanakirjasta löytyi aivan liian pitkä selitys jotta jaksaisin sitä tähän kirjoittaa. Moodi on sitä paitsi tarkoittanut montaakin asiaa kautta historian.
 
Moodi, siinä merkityksessä kuin siitä yleisimmin puhutaan, on asteikko joka saadaan toisesta asteikosta aloittamalla se eri sävelestä. Duuriasteikon sävelistä muodostuu 1. sävelestä aloitettuna jooninen, 2. doorinen ja 5. miksolyydinen moodi. Mille tahansa muullekin asteikolle, kuten vaikka harmoniselle mollille, voidaan muodostaa aivan samalla tavalla moodit, mutta niistä kaikilla ei ole omaa erillistä nimeä, vaan niitä voidaan kutsua ihan "harmonisen mollin 5. moodina" jne.
 
Moodeihin liittyy sitten paljon muutakin, sillä aivan kuten duuri ja molli ovat paitsi asteikoita, myös sointuja ja sävellajeja, pätee sama myös moodeihin.
 
En tiedä mitä tarkoitat sointustemmoilla, ja kompressorin joku käsittelikin jo.
 
-Skaalan ja moodin ero?
 
Edellinen vastaus ehkä selvitti tätä. Asteikko on vain järjestetty nuottien sarja, moodi on kyllä tätä mutta myös muutakin.
 
-Minkälaiseen biisiin sopii soittaa soolo joonisen, doorisen, fryygisen, lyydisen, miksolyydisen, aolisen tai lokrisen moodin mukaan?
 
Tämä vaatii (kuten tällaiset kysymykset aina) biisin soinnutuksen tutkimista.
 
Kuvitellaan jokin selkeästi modaalinen biisi, esimerkiksi Santana-tyyppinen latinorock jonka soinnut ovat Dm7 ja G7. Mikä on biisin sävellaji? Molemmat soinnut ovat C-duurin sointuja, mutta C-duuri itse ei esiinny lainkaan eikä C ole selvästikään perussävel. C-duurin toinen moodi on D-doorinen, ja D on biisin perussävel -- biisi ei ole duurissa eikä mollissa, vaan D-doorinen, ja mahdollinen soolo olisi sujuvasti rakennettavissa D-doorisen asteikon päälle. Sävelet ovat samat kuin C-duurissa, mutta perussävel on eri.
 
Useinkaan tilanne ei ole näin helppo, sillä vain murto-osa biiseistä pysyy jatkuvasti yhden ainoan vampin (toistuvan sointukierron) päällä vaan sävellajit paukkuvat tuon tuosta ja yhtä kaikenkattavaa asteikkoa ei voi soveltaa biisin alusta loppuun.
 
-Mihin kokosävelasteikko ja vähennetty asteikko sopivat soitettavaksi?
 
Kokosävelasteikko mahtuu parhaiten ylinousevien kolmisointujen, 7(#5) tai 7(b5) sointujen ja kvintittömien 7-sointujen päälle, sillä näissä kaikki sointusävelet kuuluvat asteikkoon eivätkä näin ollen aiheuta liiallisia dissonansseja. Käytännössä kokosävelasteikon sovellutukset ovat melko harvassa.
 
Dimiasteikoita on kahta sorttia, molemmat rakentuvat puoli- ja kokosävelaskelien vuorottelusta. Dominanttidimi on se joka alkaa puolisävelaskelella, kokosävelaskelella alkavaa kutsutaan yleensä vain dimiksi.
 
Dominanttidimin sävelistä muodostuu lukuisia sointuja, koska asteikossa esiintyy muun muassa duuri- ja molliterssi (3, b3), puhdas kvintti (5), ja dominanttiseptimi (b7). Dimiasteikossa puolestaan ei ole puhdasta kvinttiä ja tersseistä vain pieni, joten sen käyttömahdollisuudet ovat rajatummat.
 
Yleisesti sointujen rakentumisesta, eli soinnutuksen perusteet. Etenkin. maj7 ja sus4, kuusi, yhdeksän, yksitoista, kolmetoista-soinnut
 
Tästä taisi jo tulla asiaa. Soinnut rakennetaan terssipinoina, eli seuraava sävel on aina terssin korkeammalla kuin edellinen. Näin laajentamalla päästään 13-säveleen asti, sitä seuraava eli 15 olisikin taas perussävel.
 
add on merkki siitä että sointuun lisätään jokin kauempana pinossa oleva sävel, esimerkiksi Dadd9 on D-duuri ja 9. sävel eli E, sointu on siis D F# A E. D9 sisältäisi myös dominanttiseptimin, eli sointu olisi D F# A C E.
 
sus tarkoittaa terssin pidätystä ja korvausta, eli sus4:ssä terssi poistetaan soinnusta ja tilalle laitetaan kvartti (Dsus4 = D G A), sus2:ssa terssi korvataan sekuntilla (Dsus2 = D E A).
 
-Mitkä kaikki skaalat pitää osata, jos pitäisi pystyä soittamaan edes jonkinlainen soolo melkeimpä minkä tahansa biisin päälle..?
 
Kriteerisi ovat aika löyhät, sillä "jonkinlaisen" soolonhan saa aikaan vaikka soittamalla yhtä ääntä (TJEU: Bad Religion - Atomic Garden).
 
Eräs varma tapa on käyttää vain sointusäveliä; D-duurin päälle pelkästään D:tä, F#:ää ja A:ta, ja soinnun vaihtuessa homma muuttuu. Kokonainen soolo näiden varassa on kylläkin aika tylsä juttu.
 
-Nopealta kuulostavaa soittoa, mutta samalla mahdollisimman helppoa. Mitä tyyliä pitäisi käyttää?
 
Ai että kavereihin/sukulaisiin/tyttöystävään pitäisi tehdä vaikutus, mutta mahdollisimman vähällä vaivalla? Ei hellllvetti.
 
Et mainitse soitintasi missään vaiheessa, mutta tämä kysymys osoittaa sinun olevan kitaristi.

Tästä taisi jo tulla asiaa. Soinnut rakennetaan terssipinoina, eli seuraava sävel on aina terssin korkeammalla kuin edellinen. Näin laajentamalla päästään 13-säveleen asti, sitä seuraava eli 15 olisikin taas perussävel.
 
Mä oon nähnyt 15 sointua käytettävän, tosin muunnettuna. Jos halutaan että soinnussa on sekä alennettu septimi että major septimi, se voidaan kirjoittaa esim Cdim11b15b13.

Tipahdin kärryiltä. Mikäs ihmeen virka noilla moodeilla on, siis jos ne ovat vain sama skaala erisävelestä aloitettuna?
Eihän koskaan improvisoidessa soiteta vain skaala ylös alas, jolloin muut/itse tietäisi mitä on moodia on sillä hetkellä soittamassa vai täh öö äplöö?

Tipahdin kärryiltä. Mikäs ihmeen virka noilla moodeilla on, siis jos ne ovat vain sama skaala erisävelestä aloitettuna?
 
Yritin tuossa juuri selittää, että moodit eivät ole vain joku skaala vaan paljon laajempi käsite, siinä missä vaikkapa C-duurikin on sointu, asteikko ja sävellaji.
 
C-duuri ja A-mollikaan eivät ole sama asia, vaikka asteikkoina sisältävätkin samat sävelet.

Eihän koskaan improvisoidessa soiteta vain skaala ylös alas, jolloin muut/itse tietäisi mitä on moodia on sillä hetkellä soittamassa vai täh öö äplöö?
Jaa ei vai?
 
Hyvähän se on a)tietää, ja b) soittonsa kautta ilmaista, "missä ollaan menossa". jossain j-alkuisessa soitossa ne moodit ja soinnut välittyy soolon kautta. Aivan kuin autokuski ajaa ajoratamaalausten ja kaiteiden puitteissa, liikennesääntöjä noudattaen. Metsätiellä (free?) niitä liikennesääntöjä voi sitten omaksi ja kyydissä olevien iloksi soveltaa, mutta poliisi ei sellaista toimintaa hyvällä katso. Blues-äijät ajaa maitoautolla, niillä ei oo niin tarkkaa :)
 
Ei nyt ihan näinkään, mutta sinne päin.
 
C-duuri ja A-mollikaan eivät ole sama asia, vaikka asteikkoina sisältävätkin samat sävelet. oliko tämä se "tonaalinen keskus"? eli, jos asut Temmeksellä, niin kiikarilla voi ihailla laakeita alueita. Limingasta saattaa nähdä kiikarikka ne samat laakeat alueet. Kuitenkin katselet niitä eri paikasta.
 
Ei tuo ollut yhtään sen parempi.... huoh.

Tipahdin kärryiltä. Mikäs ihmeen virka noilla moodeilla on, siis jos ne ovat vain sama skaala erisävelestä aloitettuna?
 
Ei välttämättä. Voit myös "aloittaa" kaikki moodit samasta sävelestä ;-) Vertaa vaikka seuraavia esimerkkejä:
 
c-jooninen: c-d-e-f-g-a-h-(c)
c-lyydinen: c-d-e-f#-g-a-h-(c)
 
(molemmat sopivat esim. c-duurisoinnun päälle)
 
a-aiolinen: a-h-c-d-e-f-g-(a)
a-doorinen: a-h-c-d-e-f#-g-(a)
 
(molemmat sopivat esim. a-mollisoinnun päälle)
 
Sama skaala? Ehei!

-Nopealta kuulostavaa soittoa, mutta samalla mahdollisimman helppoa. Mitä tyyliä pitäisi käyttää?
 
Hehhee, noin ajattelee jokainen aloitteleva kitaristi. Mutta todellista kehitystä tapahtuu, kun unohdat tämän ajattelutavan ja treenaat kunnolla sen, minkä treenaat. Sanalla "kunnolla" tarkoitan huoliteltua, viimeisteltyä tapaa soittaa jokainen sävel/isku. Aluksi hitaammin, sitten p-i-t-k-ä-n ajan myötä hiljalleen tahtia nopeuttaen.

 
Gate
 
Gatella tehdään myös kaikuja käytettäessä pieniä jippoja. Eli kun normalisti esim. laulussa käytettävät kaikuefektit vaimenevat melko hitaasti, gatella se saadaan loppumaan kuin seinään.
 
Esim. rummuissa tällainen oli 80-luvulla hyvin yleistä ja gatetulla kaiulla ryyditetty rumpusoundi onkin todellista kasarikamaa. Asiassa on sekin järki, että virvelirumpuun neljäsosia 120 tempolla lyötäessä yli puolen sekunnin kaiku menisi seuraavan iskun päälle, saadaankin leikattua vanhan iskun kaiku katki ennen uutta iskua. Näin voidaan käyttää tavallaan voimakkaampaa kaikua, koska sen häntä leikataan pois ja kuuluviin jää vain tuhdimpi alkuosa. Mikäli kaikua ei leikattaisi, soundi olisi varsin puuroinen ja epäselvä.
 
Toivottavasti selitykseni pystyy ymmärtämään ;-)

Hehhee, noin ajattelee jokainen aloitteleva kitaristi. Mutta todellista kehitystä tapahtuu, kun unohdat tämän ajattelutavan ja treenaat kunnolla sen, minkä treenaat. Sanalla "kunnolla" tarkoitan huoliteltua, viimeisteltyä tapaa soittaa jokainen sävel/isku. Aluksi hitaammin, sitten p-i-t-k-ä-n ajan myötä hiljalleen tahtia nopeuttaen.
 
Jonkun aikaa kun soittaa, huomaakin hitaasti ja herkästi soittamisen olevan mahdollisesti jopa vaikeampaa kuin tiluttaminen.