Puhaltimet ›

http://www.35plus.fi/Canspiritata_ewi.mp3
 
Jotenkin tuo mieleen Walter Carlosin Switched-on-Bachin vuosikymmenien takaa, mutta niinpähän EWI onkin analogiamallintava.

Tilasin EWI4000s:n uuden äänipankin ja hieman petyin. Uusia ääniä on lähes kaikki, mutta aitoja luonnolisia ääniä ei löydy. Monet omituiset äänet kylläkin saattaa nuorisoa kiinnstaa. Äänien huonoutta on yritetty liiallisella kaiulla hämätä.

Onneksi erottaa vielä aidon ja nautittavan trumpetin näistä digihaamuista - eikä sitten puhallinpuolellakaan unohdeta, että sähkökitara on kuin onkin akustinen instrumentti jonka äänen (siis akustisen äänen) sähkö vahvistaa. Muussa tapauksessahan rungon puulla, rakenteella ja maalin laadulla ei voisi olla vaikutusta ääneen ja sillähän on!

Onneksi erottaa vielä aidon ja nautittavan trumpetin näistä digihaamuista - eikä sitten puhallinpuolellakaan unohdeta, että sähkökitara on kuin onkin akustinen instrumentti jonka äänen (siis akustisen äänen) sähkö vahvistaa. Muussa tapauksessahan rungon puulla, rakenteella ja maalin laadulla ei voisi olla vaikutusta ääneen ja sillähän on!
 
Mitenkähän sähkökitara tähän asiaan liittyy? Aika onnetonta sillä on soittaa ilman sähköä + vahvistin. Sähkö ei auta kitaristia muussa kuin äänen särkemisessä ;-)
 
Minun puhallin (EWI4000s) on sellaisenaan ääniltään huono, mutta digipuhallin + sampleri VL70-m + Matt Traumin siihen väsäämät äänet ovat hyvin lähellä oikeita puhaltimia...paljon lähempänä kuin sähkökitara ilman sähköä verrattuna akustiseen kitaraan. Ja ennen kaikkea digipuhallin verrattuna aidon trumpetin soittoon on n. 80% helpompaa. Se oiva peli sellaislle, jotka eivät esim. terveydellisistä syistä pysty enää trumpettia (tai jotain muuta puhallinta) soittamaan. EWI:llä voi myös soittaa VL70-m:n kautta, jolloin se onkin aika kova sana...rahaa vaan 4000 mummoo lisää.
 
Mutta asiaan, onko Jari saanut VL70-m:n pelittämään hyvin, eli kannattaako ostaa?

Mitenkähän sähkökitara tähän asiaan liittyy? Aika onnetonta sillä on soittaa ilman sähköä + vahvistin. Sähkö ei auta kitaristia muussa kuin äänen särkemisessä ;-)
 
Sinähän sen otit esimerkiksi tuossa taannoin...
 
Sähkökitarassa on särömahdollisuuden lisäksi myös oleellisesti pitempi sustain.
 
Mutta ratkaiseva kysymys onkin siitä, onko ääni tuotettu kokonaan teknisesti (jolloin soittajan kontrolli on rajallisempi) vai luonnollisella tavalla (jolloin kosketus, ansatsi ja kaikki vastaava vaikuttavat ääneen).
 
Minun puhallin (EWI4000s) on sellaisenaan ääniltään huono, mutta digipuhallin + sampleri VL70-m + Matt Traumin siihen väsäämät äänet ovat hyvin lähellä oikeita puhaltimia...paljon lähempänä kuin sähkökitara ilman sähköä verrattuna akustiseen kitaraan.
 
Myös sämplereillä saa aivan aidon kuuluisia ääniä, jotka kyllä hämäävät kuulijan, ainakin hetkeksi, mutta eivät soittajaa koska soitin ei tottele häntä niinkuin oikea.
 
Ja ennen kaikkea digipuhallin verrattuna aidon trumpetin soittoon on n. 80% helpompaa. Se oiva peli sellaislle, jotka eivät esim. terveydellisistä syistä pysty enää trumpettia (tai jotain muuta puhallinta) soittamaan. EWI:llä voi myös soittaa VL70-m:n kautta, jolloin se onkin aika kova sana...rahaa vaan 4000 mummoo lisää.
 
Joo en minä tätä kiellä. Pitkään soittelin itse digipuhaltimilla. Nyt vain olen tajunnut että oikeitakin pystyy soittamaan ja miten paljon responsiivisempia ne ovat.

Mutta ratkaiseva kysymys onkin siitä, onko ääni tuotettu kokonaan teknisesti (jolloin soittajan kontrolli on rajallisempi) vai luonnollisella tavalla (jolloin kosketus, ansatsi ja kaikki vastaava vaikuttavat ääneen).
 
Myös digipuhaltimella soittajan puhallustekniikka mahdollistaa hyvinkin elävää musiikkia ja on suuri osa kokonaisuudesta.
 
Vertaan nyt trumpettiin; molemmilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Digipuhaltimella Aloke (äänen syttymishetki) on helpompaa, kova ja pehmeä aloke ja siltä väliltä on helppoa. Volyymin vaihtelut ovat helpompia, esim. hyvin hiljaa soittaminen (ppp) kaikissa rekistereisä on helppoa. Liu-utus (glissando) on helppo aikaansaada vaikka kahdeksan oktaavin alueella. Oikealla trumpetilla se on mahdottomuus, jo kahden oktaavin glissando vaatii aika kovatasoisen trumpetistin. Voi soittaa huomattavasti pidempiä fraaseja hengittämättä. Vibraaton saa aikaiseksi pallealla samoin kuin trumpetissa tai sitten pureskelemalla suukappaletta. Tuplakielitys on yhtä helppoa kaikissa rekistereissä. En heti keksi (kertonet?), miten oikealla trumpetilla saa elävämpää musiikkia helpommin, jos nyt sitä soundia ei lasketa, vaikka sekin alkaa olla aika hyvää tasoa.
 
Myös sämplereillä saa aivan aidon kuuluisia ääniä, jotka kyllä hämäävät kuulijan, ainakin hetkeksi, mutta eivät soittajaa koska soitin ei tottele häntä niinkuin oikea.
 
Sitä juuri tarkoitin; esim. kytkemällä EWI VL70-m:n. Kyllä EWI tottelee soittajaa kaikessa niinkuin haluan. Taitoa se toki vaatii, mutta ei niin paljon kuin oikealla trumpetilla. Sormitus on vaikeampaa (minulle), mutta trumpetistin vaikeinta ongelmaa (ansatsi) ei ole lainkaan.
 
Joo en minä tätä kiellä. Pitkään soittelin itse digipuhaltimilla. Nyt vain olen tajunnut että oikeitakin pystyy soittamaan ja miten paljon responsiivisempia ne ovat.
 
Klarinetti on hieman eri asia ja siihen en osaa ottaa kantaa.

Sitä juuri tarkoitin; esim. kytkemällä EWI VL70-m:n. Kyllä EWI tottelee soittajaa kaikessa niinkuin haluan. Taitoa se toki vaatii, mutta ei niin paljon kuin oikealla trumpetilla. Sormitus on vaikeampaa (minulle), mutta trumpetistin vaikeinta ongelmaa (ansatsi) ei ole lainkaan.
 
Klarinetti on hieman eri asia ja siihen en osaa ottaa kantaa.
 
Ja minulla ei taas oikeasti ole kokemusta vaskista. Mutta ajattelen sellaisia asioita kuin kuinka paljon fonilla esimerkiksi voi ansatsilla, suuontelolla ja kurkulla yms. vaikuttaa soundiin. Voi vaihdella pehmeästä räkäiseen, ja niin edelleen. Digipelissä on vain se puhallus ja puristus, ja soundi täytyy vaihtaa patchia muuttamalla tai jostain erillisesta napista (esim. laittaa jalkapolkimia -kaikkea on tehtävissä). Ja klarinetissa on taas ne avoimet reiät, joiden käsittelyllä on joissakin tyyleissä oleellinen rooli.
 
Mutta ymmärrän näkemyksesi. Oma tilanteeni on niin erilainen. Tekniikan miehenä viihdyin pitkään digipuhaltimen käyttäjänä kuvitellen ettei minusta olisi oikeaa soittamaan. Huomasin että ei se mahdotonta olekaan, vaikka opittavaa tuntuukin riittävän. Huomasin myös miten soitin reagoi kaikkeen vähän samaan tapaan kuin laulaessa, ja sitä ei tuo digipeli tee.
 
Jos yritän tätä vielä teknisemmin analysoida, niin tulee mieleen seuraavaa. Digipuhaltimessa on kaksi ohjaavaa signaalia: puhallus ja puristus. Nämä voidaan kytkeä ohjaamaan voimakkuutta ja virettä, ja niinkuin sanot se saadaan tuntumaan luonnolliselta. Se mikä puuttuu, on filtterin ohjaus. Jos soitin tunnistaisi suuontelon ja kurkun muodon/avoimmuuden (mukaanlukien kielen asento) ja ohjaisi sillä filtteriä, oltaisiin lähempänä sitä mitä minä haen. Nyt voidaan toki kytkeä filtteri puhallukseen, esim. että hiljaa puhallettaessa on pehmeämpi soundi.
 
Toinen asia minulle on nuo painikkeet. En minäkään niistä pidä. WX7:n painikkeet ovat aivan liian lepsut. Ja jos oikein spekuloin, niin olisi hienoa jos painikkeista saisi enemmän tietoa kuin on/off, mutta sille on varmaan harvemmalla käyttöä.

Digipuhaltimessa on kaksi ohjaavaa signaalia: puhallus ja puristus. Nämä voidaan kytkeä ohjaamaan voimakkuutta ja virettä, ja niinkuin sanot se saadaan tuntumaan luonnolliselta. Se mikä puuttuu, on filtterin ohjaus. Jos soitin tunnistaisi suuontelon ja kurkun muodon/avoimmuuden (mukaanlukien kielen asento) ja ohjaisi sillä filtteriä, oltaisiin lähempänä sitä mitä minä haen. Nyt voidaan toki kytkeä filtteri puhallukseen, esim. että hiljaa puhallettaessa on pehmeämpi soundi.
 
Tottahan tuo on. Mutta kielen asennot, suuontelon vaikutus jne. ovat tuntemattomia käsitteitä esim. harrastelijasoittokunnissa (vaskissa). Pitää niin kovin paljon oppia muuta sitä ennen. Minä en vertaisi digivempaimia huippusoittajiin, nehän tekevät soittimellaan mitä vaan. Mutta ompa niitäkin huippuja, jotka soittavat digipuhaltimia, kuten olet varmaan kuunnellut demoja.
 
EWI:ssä on yksi ääni, jota on aika vaikea erottaa aidosta ja senkin olen muokannut itse (Baryton). Entisenä Barytonin soittajana minulla on paljon musiikkia sillä soitettuna ja olen verrannut ääntä niihin. Jokaisella soittajalla on oma soundinsa, eli täydellinen vertailu on mahdotonta. Lisäksi äänitystekniikka ja akustiikkka laittavat oman lusikkansa soppaan.
 
Esim. seuraavaa kappaletta en olisi ikinä pystynyt tulkitsemaan oikealla soittimella noin ilmeikkäästi ja kukaan tuntemani Barytonistikaan ei tuohon pystyisi (en tunne ammattibarytonisteja). Vaikka sain aikoinaan oikealla soittimella viivaston päällä olevat a:n ja b:n, niin noin vaivattomasti ne eivät olisi koskaan tulleet. Kaikua olen tuohon tainnut lisätä, mutta tuhnuiselta oikeakin soitin makuuhuoneessa kuulostaa...tarvitaan akustiikkaa apuna.
 
http://www.35plus.fi/Reginella.mp3
 
Kuka uskaltaa soittaa aidolla soittimella jotain vastaavaa ja laittaa meidän kuultavaksi?

http://www.35plus.fi/Reginella.mp3
 
Hmm. Kuuntelin piruuttani vaikka en tätä keskustelua seuraa kuin ajoittain, ja rupesin miettimään mitä siitä puuttui, se jokin mikä minua kovin häiritsi ja sain sen lopulta selville. Kyseisessä soittimessahan ei siis ole legatoa! Puhuttaessa siis vaskisoittimen imitoinnista.

Mutta ompa niitäkin huippuja, jotka soittavat digipuhaltimia, kuten olet varmaan kuunnellut demoja.
 
Jotkut ainakin käyttävät ylimääräisiä ohjaussignaaleja noiden voimakkuuden ja puristuksen lisäksi ja ohjaavat niillä äänen eri parametreja. Se mahdollistaa periaatteessa mitä vain, eri tavalla kuin aidossa soittimessa mutta sitä kautta ilmaisukykyä voi kyllä hurjastikin laajentaa.

Hmm. Kuuntelin piruuttani vaikka en tätä keskustelua seuraa kuin ajoittain, ja rupesin miettimään mitä siitä puuttui, se jokin mikä minua kovin häiritsi ja sain sen lopulta selville. Kyseisessä soittimessahan ei siis ole legatoa! Puhuttaessa siis vaskisoittimen imitoinnista.
 
Legaton voi säätää haluamansa pituiseksi nollasta seuraavaan esimerkkiin asti. "Legato" voi olla vaikka 8 oktaavin suuruinen. Se on puute, ettei kesken soiton voi sitä muuttaa. Tosin näppärä kaveri säätää sen nopeasti jos sattuu tauko sopivaan kohtaan.
http://www.35plus.fi/legatoja.mp3
 
Älä kiinnitä soitin ääniin huomiota, kuten sanoin EWI:ssä sellaisenaan on huonot äänet...ja muista, että olen tavallinen harrastelijasoittaja.

Legaton voi säätää haluamansa pituiseksi nollasta seuraavaan esimerkkiin asti. "Legato" voi olla vaikka 8 oktaavin suuruinen. Se on puute, ettei kesken soiton voi sitä muuttaa. Tosin näppärä kaveri säätää sen nopeasti jos sattuu tauko sopivaan kohtaan.
http://www.35plus.fi/legatoja.mp3
 
Älä kiinnitä soitin ääniin huomiota, kuten sanoin EWI:ssä sellaisenaan on huonot äänet...ja muista, että olen tavallinen harrastelijasoittaja.
 
Minä olisin ymmärtänyt legatolla hieman muuta mutta kun en tosiaan vaskista ymmärrä. Valistakaapa.

Olis se tietysti kiva nähdä pulttikavereiden ja kapellimestarin ilmeen, kun tuollaisen pelin kanssa menisi töihin. Ja vielä väittäis, että eikös kuulosta hyvältä.

Minä olisin ymmärtänyt legatolla hieman muuta mutta kun en tosiaan vaskista ymmärrä. Valistakaapa.
 
Niin, missä kulkee legaton ja glissandon raja? Siihen voi joku viisaampi vastata.
 
Tuossa esimerkissä ne olivat enemmänkin glissandoja. Keskimmäisessä esimerkisssä ne olivat jo lähempänä legatoa. Kun liu-utuksen säätää pienemmäksi, se sitoo äänet 'oikean' legaton tapaan. Vaskilla soitettaessa sama tehdään huulilla...joka tosin ei harrastelijoilta aina onnistu, jos legato on vaikka kvintin suuruinen. Huonolla ansatsilla äänet kloksahtelee kohdalleen. Ansatsin siis pitää olla taipuisa. Koska digipuhaltimessa ei voi siirtyä huulien avulla taipuisasti äänestä toiseen, niin tuo toiminto korvaa sen. Jos liu-utuksen säätää nollaan, niin äänet 'kloksahtelee' paikoilleen. Soittaminen vaikeutuu aika lailla, sillä sormien on siirryttävä salaman nopeasti äänestä toiseen, ettei tule klikkiä. Sillä asetuksella minä en pysty tekemään legatoa oktaavin vaihtokohdassa ilman klikkiä ja se klikki voi olla oktaavin suuruinen. Kaipa sekin hyviltä soittajilta onnistuu.
 
EWI:ssä on myös toiminnot Bend up ja Bend down. "Taivutuslautaset", joilla voi peukalolla yhtä ääntä taivuttaa ylös tai alas ja sen suuruutta voi säätää. Tämäkin tehdään vaskilla huulilla.

Olis se tietysti kiva nähdä pulttikavereiden ja kapellimestarin ilmeen, kun tuollaisen pelin kanssa menisi töihin. Ja vielä väittäis, että eikös kuulosta hyvältä.
 
Kuuntelin kyllä teitä koesoittajia, olit mukana. Voi olla, että seuraavan esimerkin soittaja olisi digipuhaltimellaan pessyt teidät kaikki ;-)
http://www.35plus.fi/DanceOfTheComedians.mp3

Kuuntelin kyllä teitä koesoittajia, olit mukana. Voi olla, että seuraavan esimerkin soittaja olisi digipuhaltimellaan pessyt teidät kaikki ;-)
http://www.35plus.fi/DanceOfTheComedians.mp3
 
Ehkäpä se oli vitsi. Mietippä vielä. Koesoittoja ei nimittäin nauhoiteta.

Ehkäpä se oli vitsi. Mietippä vielä. Koesoittoja ei nimittäin nauhoiteta.
 
Juu tiedän, en minäkään noita soittojani kertalaakista pysty alusta loppuun soittamaan. Olen ollut varakapellin ominaisuudessa miksaajan apuna, kun soittokuntani levyjä on tehty...otoksista valitaan parhaat pätkät. Samoin tehdään ammattiorkesterienkin levyt. Mikään ei nykyään ole aitoa, paitsi live konsertit taivasalla ilman akustiiikkaa ja joissa ei ole yhtään sähköistä soitinta, eikä mikrofoneja + vahvistimia.
 
Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Koko ajan tulee uusia entistä aidompia sampleja ja ohjelmia joilla voi tehdä lähes mitä vaan...ja niitä käytetään. Kyllä minä edelleen arvostan esim. huipputrumpetisteja, sillä tiedän miten vaikeaa se on. Tässä vanhenee itse kukin ja on mielestäni hienoa, että uuden tekniikan avulla voin (ja moni muu) vielä jotain soittaa kun aitoa 'torvea' en enää jaksa puhaltaa.

Juu tiedän, en minäkään noita soittojani kertalaakista pysty alusta loppuun soittamaan. Olen ollut varakapellin ominaisuudessa miksaajan apuna, kun soittokuntani levyjä on tehty...otoksista valitaan parhaat pätkät.
 
Niin, tarkoitin siis, että nämä näytteet eivät olleet minkään valtakunnan koesoitosta, vaan jonkun epäonnisen soittajaparan otoksia, jotka on huumorimielessä nettiin laitettu. Koesoittoja ei siis saa taltioida itse, eikä myöskään lautakunta, joka muuten istuu sermin takan, eikä tiedä kandidaatista kuin numeron. Näin säilyy tasapuolisuus.

Niin, missä kulkee legaton ja glissandon raja? Siihen voi joku viisaampi vastata.
 
Tuossa esimerkissä ne olivat enemmänkin glissandoja. Keskimmäisessä esimerkisssä ne olivat jo lähempänä legatoa.
 
Yksi legaton tapainen siellä oli, muuten glissandoja.
 
Kun liu-utuksen säätää pienemmäksi, se sitoo äänet 'oikean' legaton tapaan. Vaskilla soitettaessa sama tehdään huulilla...
 
Hmm, näen suuren vaskiteknisen keskustelun alun mutta kestän kiusauksen ;-)