Rock, pop, alternative ›

Phil Spector ja The Beatles
 
No juu, nämä ovat isoja mullekin. Beatlesia ei tosin tule kuunneltua kovin paljoa nykyään kun lapsena kuuntelin niitä aivan mielettömästi.
 
Olisiko Shangri-La's, ja esim. kappale "Past, present and future" tätä sitten myös?

Olisiko Shangri-La's, ja esim. kappale "Past, present and future" tätä sitten myös?
 
Sovitaan niin :) No, nimitykset on aina nimityksiä. Viime aikoina isosti soitettua ja tuotettua musiikkia on tullut taas sen verran, että ainahan jonkun skribentin pitää keksiä uusi nimitys vanhalle asialle (en kyllä tiedä kuka nimityksen on keksinyt). Enivei, musta on miellyttävää kuulla musiikkia, joka saa maailman tuntumaan avaralta paikalta.

On kyllä pakko tunnustaa, että tämä barokkipop -termi on mennyt meiksiltä ihan täysin ohi. Onko tämä jälkeenpäin vai reaaliajassa keksitty termi?

On kyllä pakko tunnustaa, että tämä barokkipop -termi on mennyt meiksiltä ihan täysin ohi. Onko tämä jälkeenpäin vai reaaliajassa keksitty termi?
 
Minä myös mietin, että onko barokkipop jokin Feggyn omakeksimä nimitys? Tosi kummalliselta joka tapauksessa kuulostaa. Barokkimusiikki kun tuppas olemaan kamarimusiikkia, eikä mitään pitkälle orkestroitua kamaa. Jotenkin harhaanjohtavaa.

Kuten sanoin, ei ole oma keksintöni. Termiä on alkanut viime aikoina näkyä kohtuullisen usein:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Baroque_Pop
http://www.amazon.com/Favorite-baroque-pop-of-the-60s/lm/1RNEDVQ1C8WGE
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=77:4555
http://www.mmguide.musicmatch.com/find/browse_subgenre.cgi?GENREID=559

Kuten sanoin, ei ole oma keksintöni.
 
Jaahas, näköjään ehdit vastata kysymykseeni sillä aikaa kun vasta kirjoitin sitä...

Tuli vielä tuosta Eric Matthewsista mieleen tällainen yhtye kuin Cardinal, mikä teki yhden levyn vuonna 1994. Muistaakseni julkaistiin uudestaan viime vuonna, olisko kannattava ostos?
Bändin toisen voimahahmon, Richard Daviesin soololevy "There's Never Been A Crowd Like This" löytyy hyllystä ja muistelisin, että se ei oikein vakuuttanut. Edellisestä kuuntelukerrasta on tosin jo vuosia.

Barokki ei ole ainoastaan musiikki- vaan myös kuvataide- ja arkkitehtuurisuuntaus ja lisäksi barokki-sanaa käytetään kuvaamaan yhtä sun toista muutakin asiaa kuin ko. aikakautta taidehistoriassa. Avainsanoja ovat dramaattisuus ja äärimmilleen viety liiottelu, joten miksei tuolla muka voisi kuvata pop-musiikkiakin?
 
Esim. Espanjassa ja Venäjällä (missä barokki säilyi pisimpään arkkitehtuurissa) käydessään saa aina havaita että tyyli ei ole oikeastaan koskaan mennyt pois muodista: se näkyy edelleen naisten pukeutumisessa! :D
 
Lisää aiheesta esim.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokki

Kuten sanoin, ei ole oma keksintöni. Termiä on alkanut viime aikoina näkyä kohtuullisen usein:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Baroque_Pop
http://www.amazon.com/Favorite-baroque-pop-of-the-60s/lm/1RNEDVQ1C8WGE
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=77:4555
http://www.mmguide.musicmatch.com/find/browse_subgenre.cgi?GENREID=559
 
Noi on kyllä aika ristiriitaisia esityksiä siitä, mitä barokkipopin oikeastaan pitäisi olla.
 
Taidan upota Lovin Spoonful'iini odottaessani että kysymys barokkipopin olemuksesta ratkeaa.
 
Spector, Beatles ja Brian Wilson ovat kyllä aina olleet mulle ne ehkä musiikillisesti kovimmat jutut, että kai se sitten on mun juttuni tuokin. Tiogrushkan mainitsemaa dramaattisuutta ja äärimmäistä liioittelua noissa orkestroinneissa en kyllä tunnusta - Shostakovitsh on molempia Leningrad-sinfoniassaan, Beethoven opuksessaan 91 kuvatessaan taistelua, nuo pop-orkestroinnit puolestaan olivat enintään ajan hengen mukaisia amerikkalaistyylisyydessään.

Spector, Beatles ja Brian Wilson ovat kyllä aina olleet mulle ne ehkä musiikillisesti kovimmat jutut, että kai se sitten on mun juttuni tuokin. Tigrushkan mainitsemaa dramaattisuutta ja äärimmäistä liioittelua noissa orkestroinneissa en kyllä tunnusta - nuo pop-orkestroinnit puolestaan olivat enintään ajan hengen mukaisia amerikkalaistyylisyydessään.
 
Jos River Deep, Mountain High ei ole dramaattinen ja liioteltu niin ei mikään... ;)
 
Spectorin stailia tosin on yleensä ruukattu sanoa "wagneriaaniseksi" mutta kyllä nuo "barokkiehdotkin" mielestäni täyttyvät. Mutta makuasioita, kuten aina.

Katekismuksen tapaan olisi kai nyt aiheellista kysyä: Barokkipop - mitä se on? Feggynkin linkittäämä All Music Guide kertoo mielestäni kohtalaisen oivallisesti tyylilajin olemuksesta:
 
"Baroque Pop emerged during the mid-'60s, a time when artists including the Left Banke, the Beach Boys, producer Phil Spector, and composer/arranger Burt Bacharach began infusing rock & roll with elements of classical music, achieving a majestic orchestral sound far removed from rock's wild, primitive origins.
 
Layered harmonies, strings, and horns are all hallmarks of baroque pop, as is the music's dramatic intensity. At the time of its inception, it was rock's most mature outgrowth to date, and its spirit lives on in everything from the Philly soul sound of the early '70s to the like-minded chamber pop sound of the mid-'90s."
 
Levy- ja artistisuosituksia tietokannasta löytyy myös:
 
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=77:4555

Tykätäänkö täällä barokkipopista?
 
Lasketaanko muuten ELO tähän kastiin? Siinä tapauksessa tykkään.

Tohon pitää kyllä mun mielestä myös liittää Jellyfish...tai vaikkapa Queen.

Ja todellakin, Burt Bachrarach!

Barokkipop kuulostaa terminä hölmöltä, mutta siitä viis. Tämän ketjun innoittamana eksyin vihdoin kuuntelemaan Rufus Wainwrightia myspaceen. Nimeen on tullut törmättyä monta kertaa, mutta tutustuminen on aina unohtunut. Ihan perhanan hyvältä kuulosti, pistin samantien 3 levyä tilaukseen.

Queen, Jellyfish ja Electric Light Orchestra eivät minun mielestäni kuulu barokkipopin piiriin, vaikka kaikkien musiikissa se klassinen tavalla tai toisella kuuluukin.
 
Genrepoliisina toimiminen ei ole tosiaan niitä maailman helpoimpia hommia, huomaan = )

Lasketaanko muuten ELO tähän kastiin? Siinä tapauksessa tykkään.
 
Ei kai. Luullakseni barokkipoppiin liittyy kuitenkin sellainen tietty keveys. Elo menee vähän sinfonian puolelle, Queenistä puhumattakaan.

Queen, Jellyfish ja Electric Light Orchestra eivät minun mielestäni kuulu barokkipopin piiriin, vaikka kaikkien musiikissa se klassinen tavalla tai toisella kuuluukin.

Ehkä ne onki sitten barokkirokkia.

The Zombiesin Odyssey and Oracle on kyllä mahtava! Ikävä kyllä melkolailla unohdettu mestariteos. Olen yrittänyt levittää sanomaa tuosta parhaani mukaan.
 
Ei muuten ollut kovin helppoa metsästää tuota levyä joskus kun siihen ihastuin, mutta oli se sen arvoista.
 
Edit: Time of the seasoniin löytyi hupaisa musavideo http://www.youtube.com/watch?v=CyNxzTXnc7E

Keveys on enempi rokokoota, barokki on massiivista kamaa. ;)
 
Entäpä chippendale?
:-D
 
Tuleeko mieleen muita chippendale-tyylin merkkilevyjä kuin "Saukki ja Pikku-Oravat"?