Studiotyöskentely ›

Eli tuli saatua purkkiin oikein mainio bassoraita, mutta C osassa on yhdessä kohtaa ei haluttuja vapaana soivia kieliä. Sitä on vaan 2 kiertoo ja molemissa sama juttu. Ei siis toimi copy pastekaan. Paikkaaminen soittamalla ei oikein onnistu, kun kys. bassovahvari on poistunut tontilta ja muuten veto on erittäin käypää kauraa. Peukku paukkuu.
 
Se on G tai D kieli, joka soi omia aikojaan. Onko muuta keinoa kuin EQlla yrittää leikata epätoivottuja ääniä ja käyttää hurjaa Q arvoa?

Koita ihan käsipelillä leikellä kaikki ylimääräinen siitä raidasta pois ja sitten vasta turvaudut plugareihin. Joku taajuusohjattu gate/kompura/expander -hässäkkä (en oo ite koittanu kylläkään), erilaisia eq:ja ja jotain. Kyllä varmaan kelvollisen tuloksen saa aikaan, muttei uudelleenoton veroista millään.

Täytys kuulla kyl ekana. Mut siis joo, joko yrittää taajuuskorjata veke vaan tolta pituudelta tai sitten kokeilee jotain vastavaihe kikkailua... Paha mesta. Soiks se niin lujaa et ei voi oikeesti tehdä kompromissia?

Tai jos se on vaan lyhyt pätkä, niin voisihan sitä kenties ajatella ihan copy-paskaustakin. Siis sikäli kuin sama bassokuvio löytyy biisistä jostain muualta.

Aloitusviestiä lainaten: Sitä on vaan 2 kiertoo ja molemissa sama juttu. Ei siis toimi copy pastekaan.

Jos linjasoundi on tallessa, niin paikkaus piuhalla sisään ja koko raita jonkun toisen bassokoneen läpi... Tai sitten tekee taiteellisen ratkaisun että c-osassa bassosoundi muuttuu. Jos sen välttämättä pitää kuulostaa samalta, niin sitten koittaa ruuvata siitä soundista samanlaisen... luulis myös että noilla konvoluutiohässäköillä mahdollista jäljitellä sitä vahvistinsoundia. Muistaakseni ainakin wavesin q-clone (tai jotain sinnepäin?) pystyi nappaamaan raidasta soundimallinnoksen ja siirtää sen sitten mihin haluaa. Vai olikohan se sittenkin että sillä pystyi ottamaan analogieq:sta jäljennöksen? Mene ja tiedä, ehkä helpointa olisi kantaa se vahvistin uudelleen kehiin ja soittaa homma uudestaan...

Aloitusviestiä lainaten:
 
Mut samat äänet/häiritsevä ääni voi löytyä muualta. Sit kopioimalla/vaihekäännöllä vaan harrastelemaan.
 
Kannattaa duunaillessa välillä kans kuunnella musan kans sitä kohtaa ettei lähde liikaa vääntämään sellasta mikä ei loppupeleissä kuulu.

Mut samat äänet/häiritsevä ääni voi löytyä muualta. Sit kopioimalla/vaihekäännöllä vaan harrastelemaan.
 
Kannattaa duunaillessa välillä kans kuunnella musan kans sitä kohtaa ettei lähde liikaa vääntämään sellasta mikä ei loppupeleissä kuulu.
 
Mä lähtisin kans tällä liikenteeseen. Tai sitten antaisin olla... Tai sitten tekisin niinku kuuluu ja soittasin uudestaan.

Se on semmonen rauhallisempi kohta biisissä ja basso vetää aika melodista juttua. Niin tulee se just nyt aika pahasti korville, kun äänityssessio oli lauantaina. Eikä oiken natsaa laittaa ruttukitaralla maisemaa tukkoon.
 
Joo, toi vastavaihe voisi toimia, jos sais jostain leikattua palan pelkkää taustahuminaa. Täytyy tarkistaa, kun pääsee kotipajalle.
 
E: Niinhän se kuulisi soittaa uudestaan, mutta kun kylässä kävi oikea basisti enkä kykene siihen samaan. Ei käy kovin taajaan, joten en laske tämän varaan. Härö kohta jäi narulle, kun tuli kiirus syömään. Moite menee siis itselle, kun korva (jälleen kerran) ei toiminut toivotusti, vaikka kertaalleen kuunneltiin otto läpi.

mutta kun kylässä kävi oikea basisti
...jolla jää kielet humisemaan hallitsemattomasti? Mitäköhän tohon sanois.
 
Vastavaihetouhut tuskin onnistuu, ne kun tarvitsisivat täysin saman lähtösignaalin, tuo humina on nyt varmasti aika epämääräistä. Eli leikkelet raitaa vaikka nuotti kerrallaan, jotta saat tarpeettomat äänekset pois. Ei tossa oikein muu auta.

On se oikea meikäläiseen verrattuna ja kuten sanottu, tuli hoppu.

...jolla jää kielet humisemaan hallitsemattomasti? Mitäköhän tohon sanois.
 
Sanotaanko nyt vaikka että:
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
HOHO!!!
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Kertonee aika paljon...

Kerran jouduin raidaamaan jokaiset palm-mutet mättökitararaidasta kun ei soittaja oikein hallinnut kiertoa ja ylimääräisiä ääniä. Se oli tuskaa, mutta tulihan siitä sitten harvinaisen tiukka kitararaita. N. 1500-2000 demppiä editoitavana. Otin screenshotin automaatiosta muistoksi.

Mikä estää nauhoittamasta raitaa uudelleen jollain toisella kaapilla?
 
Se, että slap-basisti ei ole paikalla.
 
Näitä viestejä lukemalla jäin käsitykseen, että kyse on nimen omaan slap-tekniikalla soitetusta bassosta, tiedättehän, funk-bassosta jota hakataan peukalolla ja nyhdetään sormilla rytmisesti. Siinä tekniikassa ei ihme, jos joku kieli jää soimaan, eikä myöskään ole kokemattoman laji se.
 
Hemmetin hienoa on funk-basso, jos sen osaa.