Studiotyöskentely ›

Ei pidäkkään yrittää haukata koko kakkua yhdellä kerralla. Ei siihen pysty kukaan. Ensin aloitetaan perusjutuista, duunaillaan, luetaan lisää ja taas duunaillaan jne.
 
Itekin luen tota Suntolan kirjaa ja muita opuksia (recording/mixing/mastering engineers handbook) aika ajoin läpi ja kyllähän niissä on aina jotain mikä ainakin antaa tuoretta näkökulmaa. Kaikki jutut ei vaan tahdo pysyä kerralla päässä. Ja osa asioista saa ihan uuden merkityksen jonkun projektin myötä jne.
 
Juu. Noita vanhoja Mix ja muita lehtiä on tullu kyllä kahlattua läpi kyllästymiseen saakka.
 
Mä aikoinaan printtasin koulun koneella tuhansia sivuja alaan liittyviä tekstejä ja laitoin ne mappeihin aiheittain. Niitä on kaveritkin myöhemmin lainaillut. Eikä mulla ollu sillon pääsyä mihinkään studioon. Treeniksellä ääniteltiin omia biisejä lainatulla neliraiturilla ja opeteltiin yrityksen ja erehdyksen kautta.
 
Mitähän Silja muuten duunaa nykyään?

Välillä oikein ihmetyttää aloittelevien(ja vähän edistyneempienkin) kyselyissä se, että mihin jäi asioiden omassa pollassa pohdiskelu ja villi kaiken mahdollisen kokeileminen, puhumattakaan siitä, että luettaisiin kirjoja aiheesta tai muuten perehdyttäisiin aiheeseen ennen neuvojen kysymistä tyyliin "Moi, päätin neljä sekuntia sitten alkaa äänittäjäksi, mitkä kamat pitää hommata"?
 
Tässä kohtaa minä olen samaa mieltä.. Tuota on tullut pohdittua itsekin että minne on kadonnut asioiden kokeileminen? Luulisi nykyjään kun perusvärppeet pystyy kuka tahansa jantteri hommaamaan, että jäisi aikaa kokeiluihin kun ei vielä leivän tulo pöytään riipu siitä että millon hommat on valmiina. Joka palsta nykyään pursuaa kysymyksiä siitä, kuinka saadaan se virppa paukkumaan kuin haulikko sen jälkeen kun se on äänitetty päin helvettiä eikä oo maltettu kuunnella eikä maltettu itte kokeilla että mitähän se toi vehje tolle tekis.. nojoo, vähän on tyly linja mutta sellanen fiilis näiltä palstoilta jää. Itse ainakin suosin sitä, että luetaan ja sitten kokeillaan ja poimitaan ittelle ne parhaat jutut mitkä omasta mielestä toimii. Jos joku tosiaan sitten kaiken sen jälkeen askarruttaa niin voi kysyä tai sitten vaihtoehtosesti tutkia asiaa itte että löytyiskö siihen vastaus. Näin minä tuumin, ei muuta..

Välillä oikein ihmetyttää aloittelevien(ja vähän edistyneempienkin) kyselyissä se, että mihin jäi asioiden omassa pollassa pohdiskelu ja villi kaiken mahdollisen kokeileminen, puhumattakaan siitä, että luettaisiin kirjoja aiheesta tai muuten perehdyttäisiin aiheeseen ennen neuvojen kysymistä tyyliin "Moi, päätin neljä sekuntia sitten alkaa äänittäjäksi, mitkä kamat pitää hommata"?
 
Komppia. Vitun saamattomat pennut! Silloin kun minä hiihdin kouluun jne... :)