Kitarat: kitarakamat ›

Millä tavoin nämä kitarat eroavat toisistaan soundeiltaan ja soitettavuudeltaan?

Lespa = Slash, Gary Moore. Bluesimpi.
SG = Tony Iommi, Angus Young, Pete Townshend. Rokimpi.
 
SG on soundiltaan pikkasen karumpi ja "rokimpi". SG on (mielestäni) hienomman näkönen. SG on helvetin paljon kevyempi (kiloissa, ei soundissa.)
Haittapuolena, SG:t ovat usein vähän kaulapainoisia, elikkä et voi laittaa tukkaa ponnarille, tai lapa mätkähtää lattiaan.
 
Lespa on vähän klassisempi sekä ulkonäöltään että soundiltaan.

ja SG:tä on helpompi soittaa ylänauhoilta, se on myös harvinaisempi soitin kuin LP (noin niinkuin soittajien kädessä)

SG:n kaulapainoisuus riippuu, kuten olen todennut, hyvin paljon siitä, missä kohtaa hihnatappi sijaitsee. Jos se on ylemmässä sarvessa, kaulapainoisuus on paljon suurempi kuin malleissa, joissa se on kaulaliitoksen takana.
 
Kysykää vaikka Fortunelta, jos ette usko =)

ja SG:tä on helpompi soittaa ylänauhoilta, se on myös harvinaisempi soitin kuin LP (noin niinkuin soittajien kädessä)
 
Joo, lespa on nykyään vähän sellainen muotikitara. SG:ssä on enemmän personalitya.

Les Pauli ilman muuta.Mun mielestä ainakin parempi soitettavuus kuin sg:ssä.!
 
Les Paul:Zakk Wylde!

Les Pauli ilman muuta.Mun mielestä ainakin parempi soitettavuus kuin sg:ssä.!
 

 
krhm...tässä ei kysytty kumpaa itse soitat..

Kaksi erilaista kitaraa, toisille passaa toinen, joillekin molemmat (TJEU: tämänpäiväinen Lynnäri-live).
 
Ja kaulapainoisuus on tosiaan kiinni hihnatapin paikasta (luonnollisesti :),
 
LP on se loppumattoman, paksun sustainin ja soundin lähde, mutta kyllä siitäkin räkää lähtee.
 
Kokeilemalla molempia ne erot omalla kohdalla parhaiten selviävät, se lopullinen soundi kun on niistä kuuluisista sormista viime kädessä kiinni.

Perinteisen näkemyksen mukaanhan SG on tosiaan astetta rokimpi kuin LP. Tietyssä mielessä näin onkin, mutta ainakin SG taipuu tarvittaessa vaikka minkälaiseen soittoon. LP mitä luultavimmin myös, vaan kun sellaista ei ole itsellä ollut, en mene aivan varmaksi sanomaan.
 
Sanoisiko, että näkemykseni mukaan kitaroilla on pieniä, mutta merkittäviä eroja.

Asiasta toiseen. Eli miten sitten eroavat saundeiltaan ja soitettavuudeltaan SG ja Firebird? Firebirdissähän on minihumbuckerit, jotka varmasti omalta osaltaan vaikuttavat saundiin.

Les Paulissa on voimakas luonteenomainen tukeva yläkeskialue ,joka tekee sen oivalliseksi peliksi voimasointujen käyttöön sen sustain on myös parempi - täyteläisin soundi minkä lankkukitarasta saa. Les Paulin puhdas soundi on aliarvostettu - itseasiassa se on loistava.
 
SG.n soundi on hieman honottava mutta pureva - kevyesti säröisillä raan puhtailla rocksoundeilla miksauksen seasta hyvin erottuva ja selkeämpi kuin Les Paul. Sen soundi ei ole niin loistelias kuin Les Paulin - mutta se on elävä ja dynaaminen.
 
Les Paul on painavampi, SG on ehkä soitettavin Gibson.
 
Les Paul on aina kalliimpi jos kyse on samantasoista kitaroista työn ja materiaalien osalta - siinä on enemmän työtä ja puuta.
 
Hyvä SG ei välttämättä ole kaulapainoinen.
 
Jos eroja kuuntelee levyltä: vertailuja voi tehdä vaikka Angus Youngin ja Slashin soundien välillä - molemmat vielä käyttävät kitaroidensa tyypillisimpiä soundeja.
 
Jos joku haukkuu jommankumman näistä kitaroista pelkäksi arvottomaksi käyttökelvottomaksi romuksi kannattaa mielipide jättää muiltakin osiltaan täysin vaille huomiota - molemmilla peleillä on tehty paljon loistavaa musiikkia ja rock-musiikin historiaa.
 
PS: SG ja Firebird ovat soundeiltaan melko lähellä toisiaan, Firebird on vain kirkkaampi siihen vaikuttaa sekä mikit että F-birdin neck-thru rakenne. Soitettavuus on aivan erilainen - on kitaristeja joille Firebird ei sovi lainkaan. Sekä SG:tä että Firebirdejä on tehty P90 mikeillä - Ne NS: non-reverse Firebirdit, joissa on P90 mikit ovat rakenteeltaakin samanlaisia kuin SG, siis set neckejä.
 
PPS: IMO - P90 mikeillä varustettu SG-special on katu-uskottavin rock-kitara joka maan päälle on luotu. Kun taas keikkapaikan takahuonetta ilman korkattua viskipulloa ja risalla sohvalla selkänojaa vasten retkottavaa Les Paulia ei voi kuvitellakkaan.

Taas plussa kossulle kattavasta selityksestä.

Hyvä SG ei välttämättä ole kaulapainoinen.
 
Mutta hyväkin voi olla. Ei se oo siitä hyvyydestä kiinni jotkut on kaulapainoisia jotkut ei. Huonokaan sg ei välttämättä oo kaulapainoinen mihin vaikuttaa suurimmaksi osaksi kaulan paksuus.
 
Ps. Firebird se vasta kaulapainoinen onkin.

Kuten olen jo moneen kertaan maininnut niin Gibson muutti SG:n kaulan kiinnitystä joskus 60-luvulla jolloin pahimmasta kaulapainoisuudesta päästiin eroon. Pienellä 60-luvun alun pleksillä varustetut SG:t, huom: myös Epiphonen SG:t, on niitä kaulapainoisia kun taas isolla pleksillä varustetut näitä tasapainoisempia. Eli pleksin koosta pystyy aika hyvin päättelemään kummasta tyypistä on kyse.

Kuten olen jo moneen kertaan maininnut niin Gibson muutti SG:n kaulan kiinnitystä joskus 60-luvulla jolloin pahimmasta kaulapainoisuudesta päästiin eroon. Pienellä 60-luvun alun pleksillä varustetut SG:t, huom: myös Epiphonen SG:t, on niitä kaulapainoisia kun taas isolla pleksillä varustetut näitä tasapainoisempia. Eli pleksin koosta pystyy aika hyvin päättelemään kummasta tyypistä on kyse.
 
Väittäisin ettei pysty tässä pari specialia vuosilta 65 ja 67- pleksi muuttui lisäksi muuttui hihnan kiinnityksen paikka. Mutta myöhemmissä voi olla iso pleksi ja samanlainen kaulan kiinnitys kuin varhaisemmissakin malleissakin.
 
Kaulapainoisuuden voi todeta parhaiten laittamalla kitaran hihnasta kaulaan.
 
No hard and fast rules here - pal.
 
http://www.andysguitars.com/566B_67SGSpecCOMBO.jpg
 
http://www.andysguitars.com/551B_65SG_Spec.jpg
 
Minä ottaisin 65 mallin.
 
Thunderbird bassossa on sama body kuin Firebirdissä ja Thundenbird on kaulapainoisuuden kuningas ja Holy Grail, mutta kyllä silläkin soittaa kun vähän totuttelee.

No se olikin sellainen suuntaa antava ohje, joka pätee ainakin näihin nykyään myytäviin Gisoneihin ja Epiphoneihin. Poikkeuksia tietysti aina löytyy kun penkomaan aletaan.

Mutta hyväkin voi olla. Ei se oo siitä hyvyydestä kiinni jotkut on kaulapainoisia jotkut ei. Huonokaan sg ei välttämättä oo kaulapainoinen mihin vaikuttaa suurimmaksi osaksi kaulan paksuus.
 
Ps. Firebird se vasta kaulapainoinen onkin.
 
Kuka haluaa soittaa kaulapainoisella kitaralla? Sehän on pirun hankala. Voikohan hihnatapin paikkaa vaihdattaa tollasessa Tokain lespassa, jotta saisin painon kaulan puolelle minimoitua?

Kuka haluaa soittaa kaulapainoisella kitaralla? Sehän on pirun hankala. Voikohan hihnatapin paikkaa vaihdattaa tollasessa Tokain lespassa, jotta saisin painon kaulan puolelle minimoitua?
 
SG-malleista kiinnostuneille tuossa http://www.everythingsg.com/

SG:n kaulapainoisuus riippuu, kuten olen todennut, hyvin paljon siitä, missä kohtaa hihnatappi sijaitsee. Jos se on ylemmässä sarvessa, kaulapainoisuus on paljon suurempi kuin malleissa, joissa se on kaulaliitoksen takana.
 
Kysykää vaikka Fortunelta, jos ette usko =)
 
nu, mun omassa SGssäni se on ihan kaulaliitoksen takana ja siltikin voin puhua pienoisesta kaulapainoisuudesta... :)