Aihe: lyriikan pätkä 1
face6 12.11.2003 15:52:51
Kaipuu kertoo olemassa olostaan Mä korvat suljen en tahdo kuunnella Mut vaikeaa on olla kuulematta Silmät suljen en tahdo katsoakaan Sun valokuvasi heitän tuhkaan Kaipaus vie vapauteni Se hajottaa sillan altani Jos tää jatkuu, en tahdo elää Sinä olet suola haavassani Koska en voi päästä luoksesi Jos tää jatkuu, multa hajoo pää Kuvasi viimein tuleen roihahtaa Odotan kunnes se loppuun palaa Sitten lähden ottamaan uutta kuvaa Uusi kuva esittää maisemaa Ja mielentilaani tummaa Nuori naaraspuolinen nauta on nimeltään hieho.
kilju 20.11.2003 12:42:33
Joo, aloin aluksi lukemaan, että taasko tätä tuhat kertaa toistettua paskaa, mutta viimeinen säe pelasti koko runon. "Minä sanon teille: täytyy vielä sisältää kaaosta voidakseen synnyttää tanssivan tähden." -F.Nietzsche
ghuul 20.11.2003 15:20:56
Kolme viimestä säettä hiton hyviä. Alku aika pateettinen. Vain runoilija.
Xebeche 20.11.2003 15:46:04
Kolme viimestä säettä hiton hyviä. Alku aika pateettinen. Samaa mieltä olen. Alussa toistetaan melko monta klisheetä, mutta lopussa onkin jo huomattavasti toimivampi rinnastus. Ehkä sinun kannattaisi lähteä siitä liikeelle? Mitä asioita näet, kun katsot tummaa mielenmaisemaasi? Puhu vertauksin sokeille / Kivin, kepein kopeille / Sanoin suorin sioille / Pienin muodoin suurisuille.
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

Lyriikka ›