Kitarat: kitarakamat ›

Lasketaanpa ihan piruuttaan vaikkapa tasoero desibeleinä, oikein sanallisena tehtävänä.
 
"Koti-Yngwie tiluttaa ensin 85dB:n äänenvoimakkuudella, mutta päättää konsertoida myös naapureiden iloksi, ja hän vääntääkin Marsun nupit 11:lle jolloin meteli kasvaa 140dB:iin. Kuinka pajon melu kasvoi lähtötasoon verrattuna?."
 
10log(suureen arvo / suureen alkutaso)
=> 10log(140/85) = 2,17dB
 
Vastaus: Koti-Yngwie saa syytteen yleisen kotirauhan rikkomisesta 2,17dB:n lisääntyneen melun vuoksi.
 
Väärin. Mietipä mikä tuossa pohjimmiltaan on mitattava suure? Se on tuo äänenvoimakkuus, tai äänipaine tjsp. Äänipaineen lähtötaso on 85dB ja lopputaso 140dB. Kasvua 55dB. Tuo sinun laskusi kertoo, että äänipaineen desibelit kasvoivat kertoimella 1,64 (tämä on tietysti dB:inä 2,17), mutta itse äänipaine (=meteli) kasvoi tuon 55dB, eli lähes 316227-kertaiseksi.

Kertokaapa te, jotka paremmin tiedätte kuinka paljon tehokkaampia putkivahvarit oikeastaan ovat? Esim. kuinka paljon enemmän mökää lähtee 50W putkivahvarista kuin samalla wattimäärällä varustetusta transistori-vehkeestä?
 
Sen enempää tieteellisiin todisteluihin sortumatta,on ehkä hyvä miettiä vahvistin valmistajien antamien arvojen oikeellisuutta,eli miten ne on mitattu,onko paukutettu keinokuormaan,ja millaisella signaalilla tuupattu sisääntuloon,onko ollut puhdasta siniaaltoa,vai funktiogeneraattorilla .Japanilaisetkin ilmoittivat autonmoottorien tehot JIS-standardin mukaisesti,eli moottorin apulaitteita ei ollut kytketty mukaan,saatiin isommat lukemat ja pienemmät päästöt.Sama lienee vahvistimien kohdalla,johonkin standardiin mittausmetoditkin pohjaavat.Mitä taas akustiseen tehoon tulee,vahvistimia pitäisi mitata samalla referenssikaiuttimella,db-mittarilla,
paras mittaustulos saataisiin tälläiseen testaukseen tarkoitetulla testihuoneella,joita on esim kaiutinvalmistajilla.