Puhaltimet ›

Mitenkähän tuollaiset pelkät puhallusanturit kuten Yamahan BC-sarja toimisivat tuossa? En ole oikein perillä mitä ne sähköisesti oikein ovat. Minulla pitäisi jossain olla sellainen, vähän vain kummastuttaa etten ole sitä kymmeneen vuoteen nähnyt ja välissä on ollut pari muuttoakin.
 
Tuolta löytyy teknistä tietoa:
http://www.windsynth.org/iwsa_labs/ … /silicon_pressure_transducers.shtml
Itselläni on BC1. Viimeisin malli on BC3. Sen (kuten ilmeisesti myös EWI:n) toiminta perustuu kapasitoriin. Se ei itsessään tuota jännitettä, mutta jollain sovituksella sen voi kytkeä modulaariseen analogisyntikkaan. En ole paljon BC1:tä käyttänyt: Maksimivoimakkuus saavutetaan kevyellä puhalluksella eikä voimakkuutta voi kunnolla hallita.

Tee-se-itse linkkejä:
http://www.musicsynthesizer.com/
http://home.earthlink.net/~ijfritz/
http://windsynth.org/iwsa_labs/non_ … ntrollers/Elect-RO-Clar/index.shtml
http://www.cs.princeton.edu/~prc/Controllers.html
http://www.zenprobe.com/dylan/project/cyberwhistle/index.html
http://ewi-evi.com/foley.htm
http://www.gbeau.com/audio/thesis/thesis.htm
http://timara.con.oberlin.edu/~jtalbert/MHorn/MidiHorn.pdf

Sorry, että potkin aisan yli ja tulen tänne digipuolen ihmeelliseen maailmaan, mutta on ollut kiva seurata tätä teknistä chattailua tietämättä yhtään mistä puhutaan. en edes tiedä minkä näköinen tämä digitaalinen trumpetti on.
 
Tervetuloa vain tänne. Tuo "digitaalinen trumpetti" on ehkä hieman harhaanjohtava, koska tässä puhutaan digitaalisista puhaltimista jotka useimmat muistuttavat ulkonäöltään enemmän klarinettia kuin trumpettia. Sormitus taas on lähinnä fonia; tuohon EWI:iin on myös vaskimaisempi sormitus. Baryton ja Jari toki ovat vaskisoittajia ja sieltä tuo trumpetti tuonne tuli.
 
Kone(insinöörin suunnittelema) soittaa (ääntelee) virheettömästi ääniä peräkkäin.
 
Kuuntelematta tuota pätkää kommentoin tätä. Konemaisuus voi viitata joko soiton mekaanisuuteen tai soundin köyhyyteen. Nykyään saa kyllä tietokoneen soittamaan nuoteista ja se kuulostaa sitten mekaaniselta. Siitä tuossa tuskin on kysymys.
 
Soundin rajallisuus taas juontuu näissä värkeissä siitä, että ohjausmahdollisuudet ovat rajalliset. Käytössä on sormitus (sävel), puhallusvoima (äänen voimakkuus) ja voima jolla puristat suukappaletta (hienovire, vibrato). Näillä voi vaikuttaa ääneen moninkin tavoin, mutta ansatsia, kurkun avoimmuutta tms. värkki ei huomaa. Puhallusvoimakkuuden saa vaikuttamaan myös vaikka äänenväriin voimakkuuden sisällä, tällä saa hieman lisää vaihtelua. Mutta yhteenvetona, syntikkapuhaltimilla mahdollisuudet vaikuttaa ääneen sen soidessa ovat rajallisemmat kuin oikealla puhaltimella. Vaihtelua saadaan sillä, että voidaan sitten vaihtaa ääntä vaikka millaiseksi, eli samalla soittimella saa kaikenlaisia soitinääniä.
 
Toisaalta täytyy sanoa että koskettimiin verrattuna syntikkapuhaltimella toki voi vaikuttaa paljon enemmän ääneen reaaliajassa.
 
Itse olen taustaltani elektroniikan/tietoliikenteen insinööri ja syntikkapuhaltimen löytäminen viitisentoista vuotta sitten elvytti musiikkiharrastukseni kertaheitolla. Ilman sitä olisin tuskin löytänyt tietäni oikean fonin ja klarinetin pariin.

Itselleni tuo ero on kuitenkin selvä. VL70-m:ään en ole jaksanut vielä perehtyä, mutta EWI4000s + Yamaha SY99 yhdistelmässäni säädöt ovat aivan varmasti kohdallaan.
 
Hyvä testi on tehdä "eloton" ääni jota muotoillaan pelkästään puhaltamalla. Sitten voi kuunnella vaikkapa miten paljon saa vaihtelua alukkeisiin. Tai koittaa, miten hyvin amplitudimodulaatio/moniääninen efekti onnistuu:
http://www.esnips.com/web/jarijokinensOtherStuff
 
Myönnetään, että nuo jatkuvat ohjainsignaalit (CC) ovat midin heikointa aluetta. Jo resoluutio (127 tasoa) on aika heikko. Niitä ei ole tarkoitettu kovin hienojakoiseen ja nopeaan käyttöön.

Tavalliset audiosisäänmenot eivät pysty vastaanottamaan tasajännitettä. MIDI:ä nopempia dataväyliä olisivat ainakin USB ja Firewire, mutta en tiedä onko olemassa sopivia muuntimia, tai löytyykö ohjelmia datan saamiseksi käytettävään muotoon. Muutenkaan en ajatellut ottaa Bill Gatesia mukaan sotkemaan. Jos vain ne säätöjännitteet saa aikaiseksi, loppukin hoituu analogisesti.
 
Joo, jos on se analogiasyna.
 
Tasavirrallakin toimivia a/d-muuntimia on varmasti pc:lle saatavissa, mutta ne on sitten teollisuuskäyttöön. Audiokortin a/d-muunnin varmaankin toimii dc:lläkin, jos edessä olevan elektroniikan ohittaa. Tai sitten voisi väsätä sellaisen itse.
 
Bill Gatesin voi jättää sivuun kun linuxkin on olemassa...
 
Muuten, oletko kokeillut SynthMaker:iä?.
 
Kiitos vinkistä, näyttää mielenkiintoiselta. Pitänee kokeilla. Erityisen kiinnostavalta näyttää tuo "code" mahdollisuus tehdä omia moduleita suoraan Synthmakerin sisältä.

Kone(insinöörin suunnittelema) soittaa (ääntelee) virheettömästi ääniä peräkkäin.
 
Kone ei soita mitään. Se muodostaa vain haluamasi äänen. Digitaalista trumpettia soitetaan aivan samalla lailla kuin oikeaakin, mutta sinne vain puhalletaan (ei päristellä). Sormitus on lähes sama kuin trumpetissa. Volyyminvaihtelut, alokkeet, portamendot, clissandit, vibraatot ym. luo ihminen aivan samoin kuin oikeassakin soittimessa ja vaatii saman näppäintekniikan. Ääni tulee kuulokkeisiin tai kaiuttimiin. Kaikki mahdolliset klikit ym. on ihmisen aiheuttamia. Toki niitä voidaan editoinnin avulla korjata aivan samoin kuin sinunkin soittoasi (lisätä kaikua, chorusta jne.).
 
Vertaa: Seppo Hovi ja Esa Nieminen soittavat sähköpianoa. Tai sähkökitaran soitto. Heti kun teidänkin soitto on nauhoitettu se on muuttunut digitaaliseen muotoon ja melko varmaan tuotos tarkastetaan ja hienoviritetään kapellin kanssa levytyskuntoon?
 
Tämäkö on se ihanteesi?.
 
Ei, se on pakon sanelema. Tuo on ainoa mahdollisuus jatkaa soittamista 20-vuoden tauon jälkeen jolloin sairastuin. Tekniikka tuli tässä minun avuksi. Luultavasti esim. Jörgen Pederden olis tuon avulla voinut jatkaa uraansa tai ainakin omaksi ilokseen. Minä ihailen edelleen esim. Canadian Brassin soittoa ja kaikkea aitoa.
 
Katso video:
http://www.patchmanmusic.com/mdt.html
Pistä korvan taakse, kaikki me vanhenemme. Voit joskus tarvita tuota tai vastaavaa ellet halua eläkkeellä 'joutuessasi' jäädä keinutuoliin istumaan ;-)

Kone ei soita mitään. Se muodostaa vain haluamasi äänen. Digitaalista trumpettia soitetaan aivan samalla lailla kuin oikeaakin, mutta sinne vain puhalletaan (ei päristellä). Sormitus on lähes sama kuin trumpetissa. Volyyminvaihtelut, alokkeet, portamendot, clissandit, vibraatot ym. luo ihminen aivan samoin kuin oikeassakin soittimessa ja vaatii saman näppäintekniikan.
 
Olen samaa mieltä siinä, että näiden värkkien käyttö ei sinänsä tarkoita konemaisuutta. Silti, kuten jo äsken kirjoitin, digipuhaltimessa soittajan kontrolli soivaan ääneen on rajallisempi kuin oikeassa puhaltimessa, mutta parempi kuin koskettimissa.
 
Vertaa: Seppo Hovi ja Esa Nieminen soittavat sähköpianoa.
 
Kosketinsoittimissa ei menetetä niin paljon, kun soittaja ei muutenkaan pysty vaikuttamaan ääneen niin paljon, vaan siinä pelataan muilla elementeillä.
 
Tai sähkökitaran soitto.
 
Sähkökitara on eri juttu, koska sähköisyydestä huolimatta ääni syntyyy aivan samalla mekanismilla kuin akustisessakin kitarassa. Niinpä kosketuksen yms. vaikutusta ei menetetä (kunhan dynamiikkaa ei tapeta liialla säröllä).

Äänessä pitäisi siis kuulua jonkinlainen vihje siitä, ollaanko "keskellä", vai lähellä vaihtoa ylös- tai alaspäin.
 
Niin tuo olisi kiinnostava kokeilu. Minulla oli mielessäni myös, että toisessa korvassa soisi vihjeääni, joka kertoisi missä kohtaa äänialue on. Se voisi olla myös ledipatsas jos sitä nyt ehtisi katselemaan.
 
Trumpetistit pystyvät ylärekisterissä painamaan suukappaletta jopa kahden puoliäänen tarkkuudella. Paineenvaihtelualue on trumpetin soitossa aika laaja. On mitattu, että he painavat suukappaletta ylärekisterisä n. 4 kg voimalla. Koska tässä suukappaleessa ei tarvi olla kapeita reunoja päästäneen helposti vaikka 6 kg voimaan. Tuo neljän puoliäänen tarkkuus johtuu siitä, että on vain kolme näppäintä käytössä. Klarinetin näppäimillä äänialue voisi olla vaikka kokonainen oktaavi joka varmasti onnistuu paineen vaihteluilla helposti. Minua ei kuitenkaan kiinnosta opetella uutta näppäintekniikkaa.

Olen samaa mieltä siinä, että näiden värkkien käyttö ei sinänsä tarkoita konemaisuutta. Silti, kuten jo äsken kirjoitin, digipuhaltimessa soittajan kontrolli soivaan ääneen on rajallisempi kuin oikeassa puhaltimessa, mutta parempi kuin koskettimissa.
 
Jos EWI:ssä oleva moka korjattaisiin, niin se olisi oikeastaan laajempi. Tarkoitan luonnollisen sävelasteikon käyttöä kaikissa sävellajessa josta Jari puhui.
 
Kosketinsoittimissa ei menetetä niin paljon, kun soittaja ei muutenkaan pysty vaikuttamaan ääneen niin paljon, vaan siinä pelataan muilla elementeillä.
Sähkökitara on eri juttu, koska sähköisyydestä huolimatta ääni syntyyy aivan samalla mekanismilla kuin akustisessakin kitarassa. Niinpä kosketuksen yms. vaikutusta ei menetetä (kunhan dynamiikkaa ei tapeta liialla säröllä).
 
Näillä esimerkeillä tarkoitin lähinnä sitä; jos EWI 'tuomitaan' keinotekoisuutensa vuoksi, niin samalla tulee tuomituksi kaikki tanssimusiikki ja osaksi vakavampikin musiikki kaiuttimineen, kaikuineen ym. tehosteineen. Miksauspöydät, studiot jne. Ja CD, DVD ovat aina digitaalista musiikkia.

Jos EWI:ssä oleva moka korjattaisiin, niin se olisi oikeastaan laajempi. Tarkoitan luonnollisen sävelasteikon käyttöä kaikissa sävellajessa josta Jari puhui.
 
Yritin tätä jo selittää. Toki digipuhaltimella saa paljon laajemman kirjon erilaisia ääniä, vivahteita, virityksiä jne. Mutta kun alat soittamaan, niin soitin aistii vain sormituksen, puhalluksen ja puristuksen. Oikeassa soittimessa on paljon enemmän keinoja vaikuttaa ääneen. Oikeastaan ääneen vaikuttaa silloin aivan kaikki. Foni reagoi herkästi suun ja kurkun mukaan. Klarinetilla voi löysätä sormia rei'iltä aavistuksen verran. Ja niin edelleen.
 
Tätä varten ne jotka oikeasti esiintyvät digipuhaltimien kanssa, tarvitsevat koko joukon valmiiksi mietittyjä soundeja, joita sitten vaikka jalkapolkimella vaihtavat.

Oikeastaan ääneen vaikuttaa silloin aivan kaikki. Foni reagoi herkästi suun ja kurkun mukaan.
 
Löysin oikein tieteellisen artikkelin tuosta suun yms. muodon käytöstä soiton aikana http://www.phys.unsw.edu.au/~jw/reprints/Fritz&Wolfe2005.pdf . Mutta olisikos niin, että
tämä on enempi puupuhaltajien juttu? Siis vaikuttaako huulien takana olevat onkalot soundiin? Niitähän nämä digipelit eivät huomioi.

Löysin oikein tieteellisen artikkelin tuosta suun yms. muodon käytöstä soiton aikana http://www.phys.unsw.edu.au/~jw/reprints/Fritz&Wolfe2005.pdf . Mutta olisikos niin, että tämä on enempi puupuhaltajien juttu?
 
Tuota en juurikaan pysty suomentamaan, mutta kai siinä kaikukammiosta nimeltä 'suuontelo' puhutaan? Esim. trumpetissa se on hyvinkin tärkeä juttu. Se on helppo todeta; puhaltaa pitkää ääntä ja pitää kielen ja kurkun ahtaalla, eli kieli ylös, jolloin suun kaikukammio pienenee. Sitten sama, lasketaan kieli alas ja pyritään kurkku pitämään mahdollisimman aukinaisena. Vaikutus ääneen on hyvin selkeä. Laulajilla vaikutus on sama. En tiedä kuinka paljon se fonissa ym. vaikuttaa, mutta sen voi myös noin kokeilla. Pitkän äänen soidessa voi siirellä kieltään ja kuulee helposti miten soundi muuttuu.
 
Ääni joka syntyy huulia päristeltäessä lähtee äänen nopeudella molempiin suuntiin, soittimeen, suuhun ja aina keuhkoihin asti. Ei ole sattuma, että baritoni/'basso' laulajat ovat usein isokokoisia. Helposti tulee harhakäsitys, että ääni menee ainoastaan ilmavirran suuntaan.
 
Niinkin pieni kaikukammio kuin trumpetin suukappaleen kupin muoto vaikuttaa. Jos se on kartiomainen, niin ääni menee käyrätorven suuntaan. Jos se on pyöreä, ääni muuttuu kirkkaammaksi (jazz-tyyliseksi).
 
Digipeleillä tuo ei luonnollisesti vaikuta mitään. Mutta vaikutusta voidaan matkia lisäämällä äänen sampleen kaikua/chorusta. Soiton aikana tuota efektiä ei voi vaihdella.

Tuota en juurikaan pysty suomentamaan, mutta kai siinä kaikukammiosta nimeltä 'suuontelo' puhutaan? Esim. trumpetissa se on hyvinkin tärkeä juttu. Se on helppo todeta; puhaltaa pitkää ääntä ja pitää kielen ja kurkun ahtaalla, eli kieli ylös, jolloin suun kaikukammio pienenee. Sitten sama, lasketaan kieli alas ja pyritään kurkku pitämään mahdollisimman aukinaisena. Vaikutus ääneen on hyvin selkeä. Laulajilla vaikutus on sama. En tiedä kuinka paljon se fonissa ym. vaikuttaa, mutta sen voi myös noin kokeilla. Pitkän äänen soidessa voi siirellä kieltään ja kuulee helposti miten soundi muuttuu.
 
Suuontelo oli sana jota en nyt millään saanut päähäni.
 
Mutta tämä on juuri se juttu mitä tarkoitin sillä että digipelissä on vähemmän kontrollia soundiin kuin fyysisessä soittimessa. Mutta toki sitten taas ruuvaamalla saa toisenlaista vaihtelua.
 
Ja fonissahan hyvän soundin a&o on että kroppa keuhkoja myöten soi mukana. Muuten ääni on raaka.

Suuontelo oli sana jota en nyt millään saanut päähäni.
 
Heh, juu. Sain jossain vaiheessa privaattiviestin, ettei kaikki ymmärrä minun tamperelaista kirjoitustyyliä, jos lukijan äidinkieli on ruotsi (en tiedä oletko sinä). Olen joskus aikaisemminkin törmännyt tähän samaan. Ruotsinsuomalaiset eivät naura kun kerron "tamperelaistyylisen vitsin, nääs" ;-)
 
Asia meni sivuun ja siksi kerron; olen aika paljon soitellut EWI:ä ja osaan jo ohipuhalluksen. Kaikki vie aikansa oppia varsinkin kun ne pitäisi saada takaraivoon, että voi keskittyä oleelliseen, esim. musiikin tulkintaan, nuotinlukuun, tekniikkaan ym.
 
Kiinnostaa myös noi Jarin suunnitelmat. Minulla on taipumus purkaa kaikki vimpaimet ja katsoa mitä ne sisältää. EWI:ä en ole uskatanut aukaista. Kumpa saisi toisen elektroniikkakaavioineen ja rakennekuvineen, niin sen kanssa voi kokeilla kaikenlaista.

Heh, juu. Sain jossain vaiheessa privaattiviestin, ettei kaikki ymmärrä minun tamperelaista kirjoitustyyliä, jos lukijan äidinkieli on ruotsi (en tiedä oletko sinä). Olen joskus aikaisemminkin törmännyt tähän samaan. Ruotsinsuomalaiset eivät naura kun kerron "tamperelaistyylisen vitsin, nääs" ;-)
 
Enpä tiedä tuommoisesta viestistä. Äidinkieleni on suomi, äitini oli peräti Tampereelta joten ehkä voidaan sanoa että äidin kieli oli tampere. Itsekin vietin lapsena kesiä ihan nippa nappa Lempäälän puolella. Ruotsia olen kyllä myöhemmin puhunut paljonkin.
 
Kiinnostaa myös noi Jarin suunnitelmat. Minulla on taipumus purkaa kaikki vimpaimet ja katsoa mitä ne sisältää. EWI:ä en ole uskatanut aukaista. Kumpa saisi toisen elektroniikkakaavioineen ja rakennekuvineen, niin sen kanssa voi kokeilla kaikenlaista.
 
Purkamisessa on oma viehätyksensä mutta kaikkea ei saa välttämättä kokoon. Itse olen nyt kiinnostunut softasynien/efektien väsäämisestä, kun pääsin siinä vähän alkuun ja siihen onkin tehokkaita työkaluja olemassa.

Tuossa on pätkät samasta kappaleesta soitettuna elektronisella trumpetilla ja aidolla:
 
http://www.kolumbus.fi/juhani.kukkula/EVI_Mendez.mp3

Näin paljon paranisi trumpetin ääni uudessa pankissa. Ensin on vanhan pankin ääni:
http://www.35plus.fi/trumpet_vanha_uusi.mp3

Hieman asian vierestä. Pistin Emule:n hakusanaksi "trautonium" ja löysin
"Sala, O. & Hindemith, P. - Elektronische Impressionen (Music for trautonium).rar" 138.87 MB
 
Tässä pieni näyte - Paul Hindemithin musiikkia kolmelle trautoniumille:
http://www.esnips.com/doc/ef2ac4de- … -45ad-84b9-692a4c1d1ceb/01-7-triostücke-für-3-trautonien-(1930)---langsam.mp3
 
Kyseessä on siis on siis 30-luvun saksalainen härveli. Toisenlaisiakin soundeja löytyy. Kelpaisivat kyllä minulle EWI:in.

Nyt teillä on 'ainutlaatuinen' tilaisuus kuulla Suomen ensimmäistä EWI4000s orkesteria ;-)...Kopave herätys, toiveesi toteutui !
Sovitus on tehty; I-trumpetti, II-trumpetti, French Horn, Pasuuna ja Tuuba.
 
Valitettavasri EWI:stä ei löydy (vielä) hyvää trumpetin ääntä, muut ovat suhteellisen kelvokkaita. Sorry pienet virheet ja epätarkkuudet, sillä soitin itse kaikki stemmat yhdellä soittimella.
 
http://www.35plus.fi/Canspiritata_ewi.mp3