Kitarat: soittaminen ›

kaikkihan tietää miten aivan perus blues biisi menee. siis tarkoitan sellaisen bluesin mitä ne orjat lauleli pellavapelloilla jne.
 
ja nyt kysynkin että minkäslaisen kitara riffin siihen saisi laitettua mukaan? kaverin kanssa ollaan sitä mietitty vähän aikaa ekä olla keksitty mitän järkevän kuuloista.

Kannattanee lainata hirveä läjä blues-levyjä kirjastosta. Esim:
 
John Lee Hooker
Muddy waters
Howlin' Wolf
B.B King
Albert King
 
Noista sitten blokkailemaan kamaa. Kuunnelkaa rytmiä, fraseerausta... kaikkea! Noilta artisteilta löytyy melkein kaikki mitä tarvitaan blyyyssiin.
 
Antero

Niinkuin Antero jo sanoikin, ensimmäinen asia joka bluesia soittamaan oppivan on tehtävä on bluesin kuuntelu. Kuuntele paljon eri artisteja, uudempaa ja vanhempaa kamaa. Siitä se lähtee.

Joo, minäkin olen kuunnellut bluesia jo kohtuullisen paljon, ja nyt olen juuri alkamassa harjoittelemaan blueskaavoja ym. bluesiin liittyviä perusjuttuja. On se kieltämättä paljon helpompaa noita kaavoja harjoitella, kun tietää, miltä sen pitäisi käytännössä kuulostaa.

Kannattanee lainata hirveä läjä blues-levyjä kirjastosta. Esim:
 
John Lee Hooker
Muddy waters
Howlin' Wolf
B.B King
Albert King
 
Noista sitten blokkailemaan kamaa. Kuunnelkaa rytmiä, fraseerausta... kaikkea! Noilta artisteilta löytyy melkein kaikki mitä tarvitaan blyyyssiin.
 
Antero
 
mä oon eri mieltä. keksi oma riffi, rytmi ja fraseeraus. se on bluesia mun mielestä, eikä mikään blokkailu. vaikutteita saa kyllä ihan ilmankin, että niitä pitäisi keskittyä poimimaan. kaikella kunnioituksella. toki mestareita kannattaa kuunnella. blokkaa niiltä se fiilis. se onkin vaikeampaa.. ei onnistu edes claptonilta (siis jälleen kerran; mun mielestä).

Voi olla kyllä todella hankalaa päästä niin sinisävelten juurille, että tunnelmoitaisiin tuota kolonialismin aikaa. Joopajoojoo

mä oon eri mieltä. keksi oma riffi, rytmi ja fraseeraus. se on bluesia mun mielestä, eikä mikään blokkailu. vaikutteita saa kyllä ihan ilmankin, että niitä pitäisi keskittyä poimimaan. kaikella kunnioituksella. toki mestareita kannattaa kuunnella. blokkaa niiltä se fiilis. se onkin vaikeampaa.. ei onnistu edes claptonilta (siis jälleen kerran; mun mielestä).
 
Mutta toisaalta taas hyvien juttujen plokkailu saattaa helpottaa soveltamaan niitä hyviä juttuja omiin tekeleisiinsä, kuitenkaan suoraan plagioimatta. Toivottavasti joku ymmärsi, kun nyt en jaksa avata tätä mun virkettäni sen kummemmin.

Mutta toisaalta taas hyvien juttujen plokkailu saattaa helpottaa soveltamaan niitä hyviä juttuja omiin tekeleisiinsä, kuitenkaan suoraan plagioimatta. Toivottavasti joku ymmärsi, kun nyt en jaksa avata tätä mun virkettäni sen kummemmin.
 
Niin. Siis jos on ihan rookie blues-jutuissa,niin toi muiden soittoa kuunteleminen ja "apinoiminen" on aluksi musta tärkeää. Sitten kun on hommassa sisällä,niin on hyvä ruveta kehittelemään omia juttuja.

mä oon eri mieltä. keksi oma riffi, rytmi ja fraseeraus. se on bluesia mun mielestä, eikä mikään blokkailu. vaikutteita saa kyllä ihan ilmankin, että niitä pitäisi keskittyä poimimaan. kaikella kunnioituksella. toki mestareita kannattaa kuunnella. blokkaa niiltä se fiilis. se onkin vaikeampaa.. ei onnistu edes claptonilta (siis jälleen kerran; mun mielestä).
 
Mistäs sä ammennat ideoita, jos sun päässä (eikä sormissa) ole yhtäkään tyylimukaista fraasia? Kyllä toisten sooloja todellakin kannattaa plokkailla, kunhan muistaa, ettei keskity vain yhteen soittajaan. Kopioit yhtä, kopioit yhtä - kopioit montaa, luot oman tyylin jne..

mä oon eri mieltä. keksi oma riffi, rytmi ja fraseeraus. se on bluesia mun mielestä, eikä mikään blokkailu. vaikutteita saa kyllä ihan ilmankin, että niitä pitäisi keskittyä poimimaan. kaikella kunnioituksella. toki mestareita kannattaa kuunnella. blokkaa niiltä se fiilis. se onkin vaikeampaa.. ei onnistu edes claptonilta (siis jälleen kerran; mun mielestä).
 
Sehän nyt o vaan sellanen juttu , notta jos et oo ikinä tsekkaillu ja plokkaillu aiemmin vedettyjä bluesjutskia, niin aika vaikee sun on ruveta omiakaan bluesjuttuja väntään. Niin ne on kaikki kovatkin bluesveivarit aikoinaan tehneet. Pelkällä fiiliksellä siit tulee äkkiä nopeesti punkkia. Ei mul muuta tähän.

joo, onhan se kai myös niin kuin te sanotte. apinoimisen ja vaikutteiden saamisen/ottamisen ero on kieltämättä veteen piirretty viiva. mutta tietty vaikeasti määriteltävä spontaanius puuttuu monelta ammattitason soittajalta. se, että ei osaa soittaa kovin hyvin, tai ettei tunne läpikotaisin koko genreä (typerä sana)voi olla myös voimavara. toki kaikilla levyttäneillä blues-suuruuksilla on myös esikuvansa. mutta jokaisella on myös omanlaisensa tyyli. sitten on näitä teknisesti ylivertaisia valkoisia miehiä pilvin pimein jotka osaa ne kaikki muddyn ja kingien jutut vaikka päällään seisten.. ja saa niistäkin ihan vapaasti mun puolesta tykätä.

Jyllillä ihan hyvä pointti tuossa mutta eiköhän ensin opetella kävelemään ennenkuin lähdetään juoksemaan. Eli tutustu blues soiton perusteisiin muutenkin kuin vain lukemalla että miten ne skaalat menee. Muiden riffien ja likkien kopiointi on ihan jees mutta älä omaa soittoasi täysin niihin perusta. Toisinsanoen lähde rohkeasti kokeilemaan, jos joku nuotti sen skaalan ulkopuolella kuulostaa omiin korviisi hyvältä, niin käytä ihmeessä sitä. Ei sen bluesin tarvitse aina täsmälleen samoilla kaavoilla mennä. Ja jonkun täysin oman keksiminen skaalasta jota pyöritelty tuhansia kertoja milloin mitenkinpäin alkaa tosiaankin olla hankalampaa.
 
Toinen harkitsemisen arvoinen asia on että kuuntelet musiikkia jossa pohjana on blues-taustaista soittoa, ei sen tarvitse sen ainaisen I-IV-V kaavan mukaan mennä, vaikka blues siinä soisikin. Hyviä esimerkkejä mm. Carlos Santana jolla lattarimusaa sekoitettuna bluesiin, Frank Marino jolla jazz vivahteita bluesin ohella (löytyy sieltä perinteistä metallia, 70-luvun psykedelia kamaa sekä progeakin jonkunverran) tai vaikkapa David Gilmour jonka omasta mielestäni voi aivan hyvin laskea blues-taustaisiin muusikoihin soittotyylinsä perusteella.

kaikkihan tietää miten aivan perus blues biisi menee. siis tarkoitan sellaisen bluesin mitä ne orjat lauleli pellavapelloilla jne.

Semmoinen pieni ongelma tässä on se, että ne 'orjat siellä pellolla' ei todellakaan laulaneet 'aivan perus blues biisejä'... Ja vielä vaikeampaa niihin on mahduttaa Hookerin tai Muddyn riffejä... saatika Kingien vähän viihtellisempää osastoa. Ei muuta, jatkakaa...
 
EDIT: tätä en edes aluksi huomannut: pellavapelto? Onks maailma oikeasti näin julma paikka?!
EDIT2: Tässä nyt niitä pelloilla huutajia: http://memory.loc.gov/afc/afcss39/260/2603b2.mp3 ...Blokkailkaa tosta, hoho!

blokkaa niiltä se fiilis. se onkin vaikeampaa.. ei onnistu edes claptonilta
 
Ei muuten onnistu niiltä mustilta bluesmiehiltä Claptoninkaan fiilisten plokkaus, on Cläbällä ollut joskus niin kovat fiilarit, koskee aika montaa muutakin, vaikee näittenkin fiiliksiä kopsailla (Winter, SRV, Taylor, Green jne....)...; /

Ei muuten onnistu niiltä mustilta bluesmiehiltä Claptoninkaan fiilisten plokkaus, on Cläbällä ollut joskus niin kovat fiilarit, koskee aika montaa muutakin (Winter, SRV, Taylor, Green jne....)...; /
 
Noi onkin ihan löysiä jätkiä verrattuna tuohon todelliseen oldschool-jengiin.