Aloittelijat ›

Joo elikkä, yrittelimpä tässä sooloilla pentatonisella skaalalla sointukulun päälle ja huomasin että eräät sävelet käy siihen tosi hyvin (ainakin omasta mielestäni), etenkin kun vaihdetaan kaulalla paikkaa. ("Boxista" toiseen)
 
x = pentatonista
o = on ne äänet jotka eivät siihen kuulu, mutta kuulostaa kivalle :)
>< = "boxin" rajat
| | = 1 nauhaväli
12 ja 15 = Esimerkki nauhavälit/"boxi"
 
______12__________15______________________
>| | xo | | o | x | |< 1. kieli (ohuin)
>| | xo | | o | x | |< 2.
>| o | x | | xo | | |< 3.
>| o | x | | xo | | |< 4.
>| |xo | | xo | | o |< 5.
>| |xo | | o | x | |< 6. kieli (paksuin)
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
 
Höliskääpä jotain viisastä tähän, jos tuosta kuvasta mitään ymmärsitte :D
 

 
PS: Onkos noille "boxeille":kin joku oikea nimitys vai onko tämä joku oma
hulabaloo juttu?
 
EDIT: PERKLE, tämä veti tuon "kuvan" vituiksi, lisäilen kohta jonkun paintti härpäkkeen.
 
EDIT2: http://img69.imageshack.us/img69/6243/skaalakone8.jpg

______12__________15______________________
>|    | xo |    |  o  | x |    |< 1. kieli (ohuin)
>|    | xo |    |  o  | x |    |< 2.
>| o | x   |    | xo |    |    |< 3.
>| o | x   |    | xo |    |    |< 4.
>|    |xo  |    | xo |    | o |< 5.
>|    |xo  |    |  o  | x |    |< 6. kieli (paksuin)
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

 
Autetaas vähäsen :) Eli siis  ja  -tagien sisälle toi teksti niin hyvin näkyy.

Joo elikkä, yrittelimpä tässä sooloilla pentatonisella skaalalla sointukulun päälle ja huomasin että eräät sävelet käy siihen tosi hyvin (ainakin omasta mielestäni), etenkin kun vaihdetaan kaulalla paikkaa. ("Boxista" toiseen)
 
Näyttäis ainakin nopeesti vilkaistuna iha duuri/molliskaalaan/moodeihin liittyvältä sormitukselta...? Eli soitat varmaan jotain sointuun sopivia säveliä mitkä ei kuulu pentatooniseen skaalaan vaan enemmän nuotteja sisältävään skaalaan.. Johonkin duuriin tai molliin luultavimmin..

Näyttäisi E-mollilta, josta on kuudes sävel ylennetty. E-mollisävellajissahan on sävelet E-F#-G-A-H-C-D, ja tuossa skalassasi E-F#-G-A-H-C#-D. Lienee ajateltavissa myös E-dooriseksi, sillä doorisen tunnusmerkkejä ovat duuriin verrattuna alennettu kolmas ja seitsemäs sävel. E-duurissa olisi sävelet E-F#-G#-A-H-C-D#, ja jos vertaat sitä tuohon dooriseen, huomaat että kolmas (G#) ja seitsemäs (D#) on alennettu (tai tässä tapauksessa tietenkin palautettu).
 
Lieneekö sointukierrossasi A-duurisointu? Jos sointukierrossa on esimerkiksi vain tuo A-duurisointu lainattu melodisesta E-mollista, voisi muiden sointujen päälle soittaa luonnollista mollia (E-F#-G-A-H-C-D) ja A-duurilainan päälle sitten E-doorista (E-F#-G-A-H-C#-D), ellei jopa ihan melodista E-mollia (E-F#-G-A-H-C#-D#).
 
Kannattaa tosiaan opetella käyttämään enemmänkin säveliä kuin viittä pentatoniseen kuuluvaa - kuten huomasit, erilaisilla sävelillä saa erilaisia sävyjä. Ja vaikka boksit ovat kätevä tapa aloittaa improvisointi, suosittelen niistä irtaantumista, ja pyrkimistä siihen, että osaisit sävelet kitaran kaulalta ja soinnuista/skaaloista. Tai mikäli suvereenisti korvakuulolta menee ilman teoreettista tietoa niin mikäs siinäkään, mutta ei kai silloinkaan _tieto_ pahaa tee - päinvastoin, tuo lisää varmuutta.

Näyttäisi E-mollilta, josta on kuudes sävel ylennetty. E-mollisävellajissahan on sävelet E-F#-G-A-H-C-D, ja tuossa skalassasi E-F#-G-A-H-C#-D.
 
Tai sittenhän tuo voi olla H-molliasteikko.

Tai sittenhän tuo voi olla H-molliasteikko.
 
Mut jos lähtösävel on E niin E-doorinen.