Laulaminen ›

Olen nyt toista vuotta laulutunnneilla harjottelemassa klassista laulua. Ongelma on siinä, että opetusta on vain ~25min viikossa ja halua olisi treenata enemmän opettajan johdolla. Olisiko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä, jos alkaisi harjoitella nyt myös jonkin toisen opettajan kanssa ?

Vaikea kysymys.
 
Oma kokemukseni on, että joskus kahden opettajan pitäminen yhtäaikaa voi aiheuttaa ongelmia, jos kyseisillä opettajilla on keskenään täysin eri näkemykset esim. äänityypistäsi tai laulutekniikasta. Jos he ovat samoilla linjoilla (minkä tietää vasta kokeilemalla), silloin siitä ei välttämättä ole haittaa.
 
Olen havainnut, että vain harva laulajista, jotka käy kahdella opettajalla, selviävät ilman ristiriitoja. Usein siinä käykin niin, että siitä seuraa täydellinen opettajanvaihdos. Kesäkurssit ja mestarikurssit ovat erikseen, koska ne ovat lyhytkestoisia. Mutta pitkäaikaisesti kahdella opettajalla käyminen on ollut onnistunutta vain hyvin harvoissa tapauksissa.
 
Onko sille joku aikataulullinen vai pedagoginen syy, miksi saat vain 25 minuutin laulutunnin viikossa? Oletko kysynyt pidennystä esim. 45 minuuttiin? Tietenkin se on myös lähtötasosta kiinni, että miten pitkään aloittelija pystyy kerrallaan laulamaan, mutta itse kyllä vedin jo toisena vuonna 45 minuutin laulutunteja ilman jaksamisvaikeuksia.
 
Eli periaatteessa, mielestäni et välttämättä aiheuta sillä itsellesi haittaa (paitsi ehkä rahanmenon muodossa). Se oikeastaan selviää vasta kokeilemalla, että toimiiko kahdella opettajalla käyminen - nämä ovat niin tapauskohtaisia asioita. Joillakin toimii, joillakin ei. Jos kuitenkin nykyinen opettajasuhteesi toimii, ja menet eteenpäin laulullisesti, silloin lähtisin ensisijaisesti kysymään nykyiseltä opettajalta pidennystä tuntiin.

Vähän samoin olen itsekin ajatellut mielessäni, enkä ole ainakaan vielä lähtenyt toista opettajaa metsästämään. Tulin nyt kuitenkin täältä kyselemään näkökulmia, huomattuani, että täällä liikkuu asiansa osaavia henkilöitä =)
 
No omalta opettajalta en valitettavasti usko löytyvän lisäaikaa, koska on kyseessä kansalaisopisto ja tietty aika on jaettu kaikille noin 7 oppilaalle. lisäksi hän opettaa muuallakin kuin vain paikkakunnallani. Ehkä pitää rohkaistua, ja kysyä mitä hän ajattelee jos tekisin syrjähyppyjä toiselle opettajalle :)

No omalta opettajalta en valitettavasti usko löytyvän lisäaikaa, koska on kyseessä kansalaisopisto ja tietty aika on jaettu kaikille noin 7 oppilaalle. lisäksi hän opettaa muuallakin kuin vain paikkakunnallani. Ehkä pitää rohkaistua, ja kysyä mitä hän ajattelee jos tekisin syrjähyppyjä toiselle opettajalle :)
 
Sama opettaja antaa varmasti myös yksityistunteja, jos vain aikatauluun mahtuu ja jos hänellä on opetuspaikka (esim. kotonaan). Monet musiikin ammattilaiset kiertävät kansalaisopistoja, musiikkiopistoja ja opettavat vielä yksityisesti siihen päälle. Harva kieltäytyy oppilaasta, ellei siihen ole todella hyvä syy - tällä alalla ei ole helppoa saada leipää pöytään.

Joopa joo, tuo on tuttua tuo 22,5 minuuttia/oppilas opettajan näkökulmastakin. Nykyinen duuni on juuri tuota kansalaisopisto-opetusta, jossa 45 minuutin oppitunti on jaettu kahdelle oppilaalle. Paljon siinäkin ehtii jos on tehokas, mutta valitettavan lyhyt aika se on silti.
 
Kysy voisko opettaja pitää sulle joskus 45 minuuttia joka toinen viikko. Varsinkin jos meinaa käydä kunnolla läpi esim. jonkun tekniikka-asian harjoituksineen, niin voi olla järkevämpää opiskella 45 minuuttia vähän harvemmin... tai sitten voi kysellä (jos oot ensimmäinen tai viimenen oppilas) että jos opettaja vois pitää sulle ekstra-aikaa jonka maksusta neuvottelette sitten keskenänne.
 
Itse en lähtis etsimään toista opettajaa ainakaan ensimmäisenä vaihtoehtona. Muutenkin itsestäni (opettajana) tuntuu, että saa tehdä aika hemmetisti töitä, että ehtii perehdyttää oppilaan johonkin asiaan sen lyhyen oppitunnin aikana, ja sitten jos oppilas menis vielä toiselle opettajalle, niin sekin vähäinen aika saattais kulua vaan koulukuntien välisten ristiriitojen setvimiseen ja pähkäilyyn, että kun se toinen opettaja sanoikin näin... Mieluummin siis paljon oma-aloitteista treeniä ja tehokkaasti töitä yhden hyvän opettajan kanssa.

tähän samaan aiheeseen viitaten tuli mieleeni kysellä mielipiteitänne monen eri tyylilajin harjoittamisesta saman aikaisesti laulussa.
olen nyt opiskellut yli kaksi vuotta klassista laulua ja tahtoisin myös laajentaa laulutaitojani pop jazzin puolelle,. ja ottamassa tunteja toiselta opettajalta.
 
tahtoisin myös vahvistaa matalia ääniäni (oma ääni ala coloratuuri sopraano) joita olen bändin kanssa treenatessa käyttänyt. mitä mieltä olette kannattaako harjoittaa ns. "matalalta" laulamista, jos ääniala on noin korkea?

tähän samaan aiheeseen viitaten tuli mieleeni kysellä mielipiteitänne monen eri tyylilajin harjoittamisesta saman aikaisesti laulussa.
olen nyt opiskellut yli kaksi vuotta klassista laulua ja tahtoisin myös laajentaa laulutaitojani pop jazzin puolelle,. ja ottamassa tunteja toiselta opettajalta.
 
tahtoisin myös vahvistaa matalia ääniäni (oma ääni ala coloratuuri sopraano) joita olen bändin kanssa treenatessa käyttänyt. mitä mieltä olette kannattaako harjoittaa ns. "matalalta" laulamista, jos ääniala on noin korkea?

Laulun opetuksesta en paljoa tiedä, mutta jotenkin 45 minuuttia tuntuisi minimiltä, vaikkakin ääntä voi lämmitellä ennen tunnille menoa. Silti sitä ohjattua yhteistä aikaa tulisi yhdellä kerralla olla tarpeeksi. Itsenäisesti voi sitten treenailla tunneilla opittuja asioita.
 
mitä mieltä olette kannattaako harjoittaa ns. "matalalta" laulamista, jos ääniala on noin korkea?
 
Tätä mäkin olen muuten ihan viime aikoina miettinyt, mutta luulis, että laajalla skaalalla laulaminen on vain hyväksi.

tähän samaan aiheeseen viitaten tuli mieleeni kysellä mielipiteitänne monen eri tyylilajin harjoittamisesta saman aikaisesti laulussa.
olen nyt opiskellut yli kaksi vuotta klassista laulua ja tahtoisin myös laajentaa laulutaitojani pop jazzin puolelle,. ja ottamassa tunteja toiselta opettajalta.
 
tahtoisin myös vahvistaa matalia ääniäni (oma ääni ala coloratuuri sopraano) joita olen bändin kanssa treenatessa käyttänyt. mitä mieltä olette kannattaako harjoittaa ns. "matalalta" laulamista, jos ääniala on noin korkea?
 
Koloratuuri olen minäkin, ja pidän keskirekisterin sekä matalien äänien hiomista silti tärkeänä. Koloratuureillakin pitää toimia ääni c1:n alapuolellakin, vähintään a:han asti niin, että se kuuluu myös viimeiselle penkkiriville asti. Oli kyseessä mikä tahansa sopraano, alaäänien kehittäminen ei haittaa, se vaan tekee ylä-äänistä entistä parempia.
 
Sen sijaan joillekin sekä klassisen että pop/jazz-laulun yhdistäminen saattaa tuottaa ongelmia. Jotkut sen taitavat, ja joillakin toinen laji "syö" toista. Monipuolisuus on hyväksi, mutta se riippuu ihan instrumentista, että pystyykö sitä käyttämään muuhunkin kuin yhteen lajiin. Kuitenkin jossain määrin uskon, että toisesta tyylilajista voi saada oivalluksia, joita sitten menestyksekkäästi voi soveltaa toiseen tyylilajiin. Kokeilemalla selviää, että kannattaako pysyä yhdessä lajissa vai laajentaako reviiriään uusille ulottuvuuksille.

Sen sijaan joillekin sekä klassisen että pop/jazz-laulun yhdistäminen saattaa tuottaa ongelmia. Jotkut sen taitavat, ja joillakin toinen laji "syö" toista. Monipuolisuus on hyväksi, mutta se riippuu ihan instrumentista, että pystyykö sitä käyttämään muuhunkin kuin yhteen lajiin. Kuitenkin jossain määrin uskon, että toisesta tyylilajista voi saada oivalluksia, joita sitten menestyksekkäästi voi soveltaa toiseen tyylilajiin. Kokeilemalla selviää, että kannattaako pysyä yhdessä lajissa vai laajentaako reviiriään uusille ulottuvuuksille.
 
Allekirjoitan täysin - myös, mitä aiemmin sanottu alaäänistä. Tosiaan, korkeaäänisilläkin pitää toimia yläpään lisäksi myös alapää, muuten saundi jää ohueksi ja ääni käyttökelvottomaksi (ts. repertuaaristaan ei saa niin laajaa että ammattihommia saisi). Äänialan laajennusoperaatio on vaan kuoppainen tie: Kannattaa tehdä huolella ja varoen ettei syö sitä toista päätä. Sama pätee mielestäni (kokemuksella) kahden eri tyylilajin harjoittamiseen; kun tietää mitä tekee, homma hoituu, mutta hötkyämällä tulee vaan kusipäisiä lapsia. Jos on hyvät opettajat jotka tietävät toisestakin tyylilajista jotain, ongelmia tulee mitä luultavimmin vähemmän. Ja kannattaa lukea paljon kirjallisuutta! Nykyisin alkaa jo olemaan semmoista lukemista jossa kerrotaan esim. miten poplaulu eroaa klassisesta (Sadolinin Complete Vocal Technique; Koistisen Äänitimpurin käsikirja ym.)
 
Kannattaa myös kysyä omalta laulunopettajalta mitä mieltä hän on asiasta. Jos useamman asian harjoittelun aloittaa yhtä aikaa, kummankin oppiminen voi kestää kauan (vrt. kutominen ja virkkaus), mutta jos toista osaa ns. tarpeeksi niin toisen oppii helpommin.