Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuli mieleen, että onko teknisesti mitään merkitystä, että katkaistaanko kytkimellä verkkomuuntajan keskitapin ja maan välinen yhteys, vai tasuriputken katodin ja ensimmäisen suotokonkan välinen yhteys? Molempia tapoja kun näkyy olevan käytössä. Joissakin tasuriputken jälkeisissä kytkimissä on näkynyt kytkimen rinnalla olevan konkkakin (ehkäisemässä kipinöintiä?).

Tuli mieleen, että onko teknisesti mitään merkitystä, että katkaistaanko kytkimellä verkkomuuntajan keskitapin ja maan välinen yhteys, vai tasuriputken katodin ja ensimmäisen suotokonkan välinen yhteys? Molempia tapoja kun näkyy olevan käytössä. Joissakin tasuriputken jälkeisissä kytkimissä on näkynyt kytkimen rinnalla olevan konkkakin (ehkäisemässä kipinöintiä?).
 
MOI
Suosittelen tilaamaan London Powerilta TUT ykkösen. Kun olet kiinostunut näistä asioista, niin minusta sinun kannattaa ainakin tutustua TUT-sarjaan.
 
Tuskin asialla on suurtakaan merkitystä. Voidaan keskustella siitäkin, minkä jännitteinen vahvistin tarvitsee/ei tarvitse stand by:tä. Jos noista pitäisi valita, laittaisin kytkimen keskitapsiin. Kipinänsammutuspiirinä voi käyttää vastus- konkka yhdistelmää.
 
Sellainen kytkemisjärjestys olisi käsittääkseni hyvä, että ensin hehkut laitetan päälle virtaa rajoittaen (esim. PTC, NTC- vastus). Kun hehkut ovat lämmittäneet katodit -kymmenistä sekunneista pariin minuuttiin- B+ kytketään putkille.

MOI
Suosittelen tilaamaan London Powerilta TUT ykkösen. Kun olet kiinostunut näistä asioista, niin minusta sinun kannattaa ainakin tutustua TUT-sarjaan.
Kiitoksia vinkistä. Taitaa lähteä kirja tilaukseen ennen joulua, kunhan saan mastercardin hommattua tässä parin viikon sisään. A.M. Kuuselan kirjaa on tullut osittain tässä selailtua, mutta tuollainen kitarakoneisiin suuntautunut opus voisi olla alkuun vähän hyödyllisempi meikäläiselle.
 
Sellainen kytkemisjärjestys olisi käsittääkseni hyvä, että ensin hehkut laitetan päälle virtaa rajoittaen (esim. PTC, NTC- vastus). Kun hehkut ovat lämmittäneet katodit -kymmenistä sekunneista pariin minuuttiin- B+ kytketään putkille.
Olikos tuossa kuvassasi olevan Ampeg kloonin kytkennässä jokin vastaava viritys?

Kiitoksia vinkistä. Taitaa lähteä kirja tilaukseen ennen joulua, kunhan saan mastercardin hommattua tässä parin viikon sisään. A.M. Kuuselan kirjaa on tullut osittain tässä selailtua, mutta tuollainen kitarakoneisiin suuntautunut opus voisi olla alkuun vähän hyödyllisempi meikäläiselle.
 
Olikos tuossa kuvassasi olevan Ampeg kloonin kytkennässä jokin vastaava viritys?
 
MOI
 
Noi TUTit on varmaan parhaita alan kirjoja . Kannattaa kysyä muuten tuolta "Amphealerilta" Ruåtsista. Saattaa postikulut olla pienemmät kuin Kanadasta.
 
Tossa SVT kloonissa ei ole vastaavaa kytkentää. Mutta -verkkomuuntajsta johtuen- jouduin laittamaan 6550 putkien hehkut sarjaan. Eli muuntaja antaa 27V, se tasasuunnataan ja suodatetaan (10000_F konkka), jolloin saadaan 38VDC (38/6=6,3).
 
Ton konkan latautuminen tuntuu toimivan rajoittimena. Ainakaan hehkut ei "leimahda", niin kuin joissain vahvistimissa, miissä ei ole mitään virran rajoitusta.

Muuten hyvä, mutta " OBS, jag säljer bara inom Sverige, via Postgirot". Eli ilmeisesti ei lähettele Suomeen.
 
Pärkkele,en svedu-jävel igen.

Laitoinpa adlibrikselle (http://www.adlibris.com)kyselyn tuosta TUT:sta. Alkoi itseänikin nimittäin kiinnostamaan kys. kirja.
 
Ilmoittelen kun/jos sähköpostiin vastaavat.

Laitoinpa adlibrikselle (http://www.adlibris.com)kyselyn tuosta TUT:sta. Alkoi itseänikin nimittäin kiinnostamaan kys. kirja.
 
Ilmoittelen kun/jos sähköpostiin vastaavat.
 
MOI
Postikulut noista kirjoista ovat kohtuuttomat. Auttaisiko kimppatilaus hintaan?
Ns. surface mail saattaa kestää &/%& kauan. Viimeksi muistaakseni meni näin: tilaus toukokuun alussa, kirja postissa heinäkuun 10. päivän tienoilla. :(

Voin tilata noita O´Connorin kirjoja halukkaille ilman välistä vetämisiä. Postikulut lienee luokkaa 10%:a arvosta, mutta päälle tulee tullit ja alvit. Hinnat ovat noin 5-10% halvemmat kuin London Power sivuilla. Jos kiinnostaa minua voi lähestyä sähköpostitse.
 
Lauantain jatkoja,
Mikko

Tästä vahvistimien hellävaraisemmasta käynnistyksestä löytyi ihan hyvä juttu. Monille varmaan tuttukin.
 
http://koti.mbnet.fi/siliconf/JukkaTolonen/ga/amptimer/amptimer.html

Tästä vahvistimien hellävaraisemmasta käynnistyksestä löytyi ihan hyvä juttu. Monille varmaan tuttukin.
 
http://koti.mbnet.fi/siliconf/JukkaTolonen/ga/amptimer/amptimer.html
 
MOI
 
Toi oli ihan ensimmäisiä putkiartikkeleita mitä löysin netistä joskus -98 (nostlagiaa ;)). Luulin jo, että se olisi "kadonnut" netistä. Toihan olisi ideaalitapa, mutta monimutkainen ja todennäköisesti "kenttäkäytössä" vikaherkkä kytkentä.

Toihan olisi ideaalitapa, mutta monimutkainen ja todennäköisesti "kenttäkäytössä" vikaherkkä kytkentä.
 
Mikä idea tuossa niinkuin pähkinänkuoressa on?
Lontoo kun ei oikein taivu...

Mikä idea tuossa niinkuin pähkinänkuoressa on?
Lontoo kun ei oikein taivu...
 
MOI
 
Oliko se lontooksi? Tulee luettua sen verran kielillä, että en huomannut. Katson juttua, ja palaan kohta asiaan.
 
No joo. Ensin siinä pohdiskellaan, miten putket kestäisivät pitempään. Todetaan, että juttua aiheesta ei paljoa löydy. Sitten se pääasia, että putket nappaavat käynnistettäessä -siis hehkut- moninkertaisen virran verrrattuna siihen, kun ne ovat jo lämmenneet. Tuo käynnistyssykäys rikkoo helposti putken hehkun, ja samalla tekee lampusta tietysti käyttökelvottoman.
Sitten JT esittelee kykennän, joka käynnistää putket hellävaraisesti. Eli releellä hehkut ovat käynnistettäessä sarjassa, ja ajastin kytkee releen kohta toiseen asentoon, jossa hehkut ovat rinnan (normaali käyttö). Lisäksi JT toteaa: jos hehkut ovat n. 2.6 V jännitteessä valmiustilassa, niin ääntä alkaa kuulua melkeinpä heti kun hehkut nostetaan 6,3Vjänniitteeseen.

Olen aina luullut, että anodijännitteen pitäisi nousta hitaasti, tai ainakin se pitäisi
startissa olla pois (stand-by), vasta kun putket lämmenny, niin sitte survastaan jännitteet päälle. Tämä oli uutta tietoa, että hehkukin pitäisi laittaa "hellästi" päälle.
 
Olen tuossa tuskaillut, miten hoitaa tuo anodijännite hellästi päälle, jos käyttää dioditasuria putkitasurin tilalla. Ilman siis stand-by-kytkintä...

Olen aina luullut, että anodijännitteen pitäisi nousta hitaasti, tai ainakin se pitäisi
startissa olla pois (stand-by), vasta kun putket lämmenny, niin sitte survastaan jännitteet päälle. Tämä oli uutta tietoa, että hehkukin pitäisi laittaa "hellästi" päälle.
 
Olen tuossa tuskaillut, miten hoitaa tuo anodijännite hellästi päälle, jos käyttää dioditasuria putkitasurin tilalla. Ilman siis stand-by-kytkintä...
 
MOI
 
Monasti anodijännitekkin nousee "hitaasti" kun stand by kytketään soitto-asentoon: virtalähteen elkot latautuvat ensin ja vasta jonkin sekunnin päästä anodeilla on täysi jännite.
 
Sopiva NTC tai PTC -vastus voisi toimia. Se täytyisi ihan kokeilla.

MOI
 
Sopiva NTC tai PTC -vastus voisi toimia. Se täytyisi ihan kokeilla.
 
Jos törmäät sopivan tyyppiseen, niin jaathan tietosi täällä. VEKOY:lla näytti jotain olevan, mutta en tiedä käykö niistä sitten joku tuohon tarkoitukseen, en tarkemmin ole katsellut vielä.