Kitarat: soittaminen ›

Sähkökitara on aika metka soitin verrattuna akustiseen. Kannattaa tutustua ZZ Topin tuotantoon alkuajoista Afterburneriin, melko monipuolista kamaa bluesista rock boogiehin. Itse huomasin sen kun aloitin ensin tapailla kamaa Chuck Berryltä, Led Zeppeliniltä, Deep Purpleltä ja Van Haleniltä. Black Sabbath kannattaa ottaa siihen rinnalle opetteluun, kun tapailee purplea ja zeppeliniä, ja AC/DC:tä kun tapailee C.Berryä. SRV:n, Albert Kingin, Bo Diddleyn ja Lapasen Erkin soitanta kannattaa katsastaa kuitenkin siinä sivuraiteella ensin. Sittenkun noi rupee kypsyttää, niin kasarikamasta löytyy Iron Maiden ja Ozzy Osbourne (Randy Rhoads -kausi). Sivuprojekteina kannattaa opetella Kantria (A.Lee mm.), klassista (Rondo Alla Turka mm.), Sitä Ehtaa Mörköheviä: 80-luvun Metallica, Pantera (Far Beyond Driven), Slayer (Season In The Abyss), Testament, ja viimesenä Fuusioproge/AOR romua: Yes, Toto, Rush. Jossain vaiheessa saattaa tulla ähky ja kuume siirtyä jazziin... se on sairaus ja siitä pääsee eroon vaan kokeilemalla =D. Jos tilutus kiinnostaa, niin 80-luvulta kannattaa lähteä miesten YJ Malmsteen ja Randy Rhoads mukaan. Siitä 90-luvulle ja Steve Vai, Joe Satriani, Nuno Bettencourt (Extremen kolme ekaa levyä) ym ym.
 
E: Unohtui muutama originaali: Slash (loistavaa ja monipuolista rocksoitantaa), David Gilmour (erittäin tunteikasta ja melodista) ja Brian May (todella musikaalinen kaveri, harmoonisen ja melodisen soitannan tyylitaju)