Laulaminen ›

En ole koskaan esittänyt musiikkia rahasta joka olisi kilissyt omaan taskuuni. Nyt olen tiukan paikan edessä: saan pyytää keikasta (toivottavasti aimo-) palkkion.
 
Kyseessä on "minä mikitettynä & piano omin voimin" -tyylinen 2 x n. 60 min. keikka savuisessa mutta siistissä illanviettoravintolassa Helsingissä.
 
Burt Bacharach-, Andrew Lloyd Webber-, Gershwin-, Bernstein- (ym. musikaalisälää), vähän tsäässi-systeemeitä sekä wanhempaa swingikamaa ja ehkä jotain spessiä lisäksi on siis tiedossa.
 
Jelpatkaa vähän edes suuntaa-antavia vinksuja tännepäin: sisko on ihan orpona.
 
Terv. Huttumuusikko -84.
 
---
 
P.S. Ihan hyvin mä vedän. (Loltsilol.)

150 euroa ja matkakulut. Jos firma niin enemmän, jos yksityinen/tuttu, vähemmän. Liiton sivut antaa aina osviittaa vaikkei itse liitossa olisikaan: http://www.musicfinland.com/sml/liksalista.html
 
Nimim. "taiteesta elää mutta huttu elättää"
 
P.S. Hyvin sä vedät :)

150 euroa ja matkakulut. Jos firma niin enemmän, jos yksityinen/tuttu, vähemmän.
 
Kuulostaa vallan kohtuulliselle.
 
OT: joskus sitä meinaa sylettää kun liian usein joutuu perustelemaan tilaajalle taksoja. Olen sitten meinannut kysyä että sillä esiintymisen riemullako sitä sitten vuokra maksetaan. Käskisivät varmaan hankkia oikeita töitä.
 
Muusikot verovapaiksi, sanon minä!

Muusikot verovapaiksi, sanon minä!
 
tai sitten yhteneväiset liksat, jotka on suuren yleisön yleisessä tiedossa.
 
parille tyypille kun oon tarpeeksi perustavasti ilman hampaiden kitinää jaksanut perustella "tuntiliksan suuruutta" niin on mukavasti lähtenyt puskaradion kautta kiertämään. yleisökasvatusta! :)

En ole koskaan esittänyt musiikkia rahasta joka olisi kilissyt omaan taskuuni. Nyt olen tiukan paikan edessä: saan pyytää keikasta (toivottavasti aimo-) palkkion.
 
Kyseessä on "minä mikitettynä & piano omin voimin" -tyylinen 2 x n. 60 min. keikka savuisessa mutta siistissä illanviettoravintolassa Helsingissä.
 
Burt Bacharach-, Andrew Lloyd Webber-, Gershwin-, Bernstein- (ym. musikaalisälää), vähän tsäässi-systeemeitä sekä wanhempaa swingikamaa ja ehkä jotain spessiä lisäksi on siis tiedossa.
 
Jelpatkaa vähän edes suuntaa-antavia vinksuja tännepäin: sisko on ihan orpona.

 
Älä nyt alle 300 euron kahta tuntia vedä. Ovatko piano ja äänentoisto paikan päällä? Meneehän itsensä siirtelyyn, settien suunnitteluun ja kaikkeen aikaa tuntikausia.

Älä nyt alle 300 euron kahta tuntia vedä.
 
Samaa mieltä. 150 euroa on silkkaa hyväntekeväisyyttä ja itsensä alihinnoittelua.
 
Meneehän itsensä siirtelyyn, settien suunnitteluun ja kaikkeen aikaa tuntikausia.
 
Puhumattakaan siitä ajasta, mikä menee biisien harjoitteluun.

Älä nyt alle 300 euron kahta tuntia vedä. Ovatko piano ja äänentoisto paikan päällä? Meneehän itsensä siirtelyyn, settien suunnitteluun ja kaikkeen aikaa tuntikausia.
 
Piano sekä äänentoisto ovat paikalla kyllä. Juu jotain tuota luokkaa arvoinkin, muttei voi tietää kas.

Kannattaa soveltaa nyrkkisääntöä, että mitä vähemmän soittajia ja laulajia, sitä enemmän kukin voi pyytää - eli tässä tapauksessa kun oot yksin, niin pyydät enemmän kuin ottaisit bändin kanssa esiintyessäsi.
 
Kyllä mäkin sen 300 kehtaisin pyytää, se ei ole baarille mikään raha. Alle 200 en lähtisi ollenkaan.

Kannattaa soveltaa nyrkkisääntöä, että mitä vähemmän soittajia ja laulajia, sitä enemmän kukin voi pyytää - eli tässä tapauksessa kun oot yksin, niin pyydät enemmän kuin ottaisit bändin kanssa esiintyessäsi.
 
Kyllä mäkin sen 300 kehtaisin pyytää, se ei ole baarille mikään raha. Alle 200 en lähtisi ollenkaan.
 
Muutenkin olen hämilläni nykybändien itsensä alihinnoittelusta. En tarkoita nyt Mamboja tai Jean S:iä vaan "tavallisia" bändejä. Tietty, jos bändi haluaa "vain soitella", voihan sitä vaikka maksaa itse keikastaan.
 
Kannattaa pyytää ihan kohtuullinen palkka tehdystä työstä. Mielestäni 200 euroa/henkilö ei ole liikaa jos vähänkin laskee menetetylle vapaa-ajalleen korvausta. Jos haluaa keikkailla ilmaiseksi ja laskea touhun vapaa-ajakseen, siitä vaan. Monelle keikkailu on lisäansiota tai päätyö, joten kannattaa laskea, mitä oikeasti keikasta jää käteen...
 
Että sen mukaan kalkulaattori rullaamaan...

Muutenkin olen hämilläni nykybändien itsensä alihinnoittelusta.
 
Alihinnoittelu on aika kompleksinen juttu. Toisaalta, jos bändillä/artistilla ei ole "nimeä", saa olla onnellinen, että pääsee edes johonkin esiintymään. Silloin on valmis tekemään mitä tahansa, että saa vaan keikan. Toisaalta, jossain vaiheessa sitä nimeä ja osaamistakin alkaa olla sen verran, että silloin taksaa pitäisi nostaa. Ja jos aikaisemmin on lähtenyt ilmaiseksi liikkeelle, aika moni taho alkaa ihmettelemään, että onpas siitä nyt tullut diiva, kun alkaa pyytää rahaakin esiintymisestä - eihän se aikaisemminkaan ole pyytänyt!
 
Alaa opiskelevana pyörin itse näiden samojen kysymysten äärellä jatkuvasti. Sitten erikseen tulevat vielä ne sukulaiset ja tuttavat, jotka olettavat, että laulua tulee kun vain napista painaa. Ei puhettakaan mistään palkkioista, sen sijaan jatkuvasti ollaan pyytämässä, että laula nyt jotain. Olenkin ottanut tiukan linjan nykyisin: esiinnyn sukulaisille ainoastaan, jos minua erikseen pyydetään - etukäteen. Minullakin on oikeus viettää juhlapyhiä ilman, että velvoitteenani on laulaa vain koska sattumalta olen suvun laulaja. Samahan pätee vaikkapa jos suvussa on lääkäri: kummasti kaikkia sukulaisia alkaa kolottamaan sieltä ja täältä, kun on lääkäri paikalla. "Voisitko katsoa, kun mulla on tällainen..." Monesti sanon, että konsertti on XX.XX.2006 jossakin paikassa, tervetuloa sinne kuuntelemaan.
 
Sitten on tietenkin ne lähiystävät, joille laulan mielelläni ilmaiseksi esim. häissä. Ajattelen tällöin, että lauluni on ikään kuin "lahja" ystävilleni. Mutta tämäkin koskee vain todella läheisiä ihmisiä. Sitten kun aletaan puhumaan kaverinkavereista, en enää lähde pelkästään ruokapalkkiolla. Pahimmillaan olin laulamassa yksissä häissä, missä en tuntenut ketään, ja olin ikään kuin nalkissa tämän keikkani takia siellä koko päivän. Ruokapalkalla. Eikä todellakaan ollut kivaa olla sukujuhlissa, joista tunsin vain hääparin hyvin kaukaisesti.
 
Nyt, kun ammattitaitoa ja osaamista on karttunut jo jonkin verran, kehtaan jo pyytää rahaakin keikoista - ja kunnolla. Erikseen sitten koulun ilmaiskeikat, jotka kuuluvat opiskeluun. Hinnoissani on joka tapauksessa jonkin verran tinkimisvaraa, että täysin joustamattomia hintani eivät ole. Mutta johonkin se raja on vedettävä. Mielestäni lähtötaksa pitäisi olla jokaisella mielessään - mihin hintaan suostuu lähtemään kodistaan liikkeelle. Sen päälle tulee sitten kaikki muu vaivannäkö ja kulut, sekä VIELÄ se varsinainen esiintymispalkkio.
 
Nyt olen tullut vielä yhden ongelman eteen: opettamistaksat. Jokin aika sitten jouduin miettimään, että paljonko kehtaan pyytää opettamisesta. Minähän vasta opiskelen opettajaksi, eikä minulla ole ollut ikinä oppilasta. Ellei satunnaisia neuvonpyytäjiä lasketa mukaan. No kun sitten annoin jonkun hinnan, mikä oli mielestäni kohtuullinen, kun ottaa huomioon, että minulla on vuosikausien laulukokemus mutta ei yhtään opettamiskokemusta, sain heti opiskelukaveriltani palautteen, että meidän koulussa ei sitten katsota alihinnoittelijoita hyvällä. Opiskelukavereitteni minimihinta on 5 euroa enemmän kuin pyytämäni hinta. No, päätin nyt kuitenkin, että tämän ensimmäisen oppilaani kohdalla annan kyseisen alennuksen ihan mielelläni. Mutta ymmärrän kyllä pointin, että ne, jotka polkee hintoja sekä keikkaliksoissa että opetustaksoissa, ne aiheuttavat hallaa kaikille alalla oleville.
 
Tulipa pitkä stoori. Mutta nämä asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia.

Nyt olen tullut vielä yhden ongelman eteen: opettamistaksat. Jokin aika sitten jouduin miettimään, että paljonko kehtaan pyytää opettamisesta. Minähän vasta opiskelen opettajaksi, eikä minulla ole ollut ikinä oppilasta.
 
Tästä voisin sanoa, että niin paljon voi pyytää kuin kehtaa, siinä ei ole mitään käytäntöä. Jos pyytää paljon, niin se karsii pois osan oppilaista. Karsiutuminen ei riipu välttämättä siitä että kuinka hyvä opettaja olet.
 
Kun aloitin yksityistuntien antamisen (gtr), otin 15 e / 45 min. Kun alkoi tuntua siltä että tietää kuinka se homma menee, niin nostin liksaa kahteenkymppiin uusien oppilaiden osalta. Kyllä niitä riittää tarpeeksi silläkin taksalla. Yksi kaveri pyytää 25, ja silläkin on illat täynnään oppilaita. Jos osaa perustella, niin voi pyytää enemmänkin.
 
Opettele siis perustelemaan:) Kuin myös keikkatouhussa.
 
EDIT: Se menee siis käsi kädessä ammatillisen itseluottamuksen kanssa. Yläraja menee siinä, mistä ei vielä koe 'huonoa omaatuntoa'...

Älä nyt alle 300 euron kahta tuntia vedä. Ovatko piano ja äänentoisto paikan päällä? Meneehän itsensä siirtelyyn, settien suunnitteluun ja kaikkeen aikaa tuntikausia.
 
Olen hvyin pitkälle samaa mieltä. Eihän se ole pelkästään se laulaminen ja soittaminen, vaan ohjelman harjoittelu, suunnittelu ym. ym.
 
Palkkio on veron alaista tuloa, joten se täytyy ottaa huomioon myös hintaa laskiessaan. Ravintola maksaa keikasta myös mm. palkan päälle kuuluvat eläke- ja muut sosiaalikulut.

EDIT: Se menee siis käsi kädessä ammatillisen itseluottamuksen kanssa.
 
Sepä se. Kaiken alku ja juuri on ammatillinen itsetunto. Siksipä kehtaankin pyytää keikoista lähes mitä vaan (koska laulamisen osalta tiedän oman arvoni), ja sitten mietin toisaalla, että paljonkohan nyt kehtaisin opetuksesta ottaa (kun siinä tunnen lähinnä arvottomuutta ainakin toistaiseksi).
 
Itselleen perustelu onkin tärkeä seikka. Jos ei pysty itselleen vakuuttamaan, miksi ansaitsisi jonkun tietyn palkkion, miten sitä pystyy sitten kenellekään toiselle perustelemaan?

Perus coverbändi (n. 4-5 henk.) isolla ohjelmatoimistolla on n. minimissään tuollaisilla yksityiskeikoilla about 800-1000 EUR (brutto). Siitä sitten ohjelmatoimisto nappaa sen 15-20 % välistä ja tuohon sopimukseen (shoppariin) kuuluvat myös päivärahat ja matkakorvaukset.

Niin, ainahan kannattaa miettiä että miten virallisesti keikkataksat hoidetaan ja miten rahakas keikan järjestäjä on kyseessä. Jos mennään verokortilla niin keikkapalkkiosta lähtee päältä pois aikamoinen siivu, etenkin ohjelmatoimiston kautta niinkuin edellinen kirjoittaja jo kirjoittelikin. Päivärahat ja matkakulut tietysti on sitä verotonta tuloa, joka kannattaa hyödyntää jos keikka on jollain toisella paikkakunnalla. Satanen tai kaksi ei kaada firmoja konkurssiin, toisaalta yksityisillä ihmisillä ei oo varaa maksaa bändille yleensä kolmenumeroisia lukuja enempää.
 
Tässäpä vähän omakohtaista hintahaarukkaa (pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, syrjäkyliltä niin sanotusti): viiden hengen coverbändi - enimmillään on pyydetty firmoilta 1500. Hääkeikat ja muut ei niin viralliset keikat (yksityiset ihmiset maksaa) yleensä 700 eurosta ylöspäin. Alle 80 eurolla (siis niin, että se jää käteen) minua ei saa esiintymään mihinkään, tuon 80 taisin joskus ottaa kahdesta biisistä tutun järkkäämillä syntymäpäivillä. 150 euroa ei todellakaan oo liikaa, eikä varsinkaan tuosta työmäärästä. Enemmän tosiaan teet töitä, jos oot keikalla yksin kuin että jos on bändi mukana, jolloin vastuu ja hommat jakautuu tasaisemmin - silloin et ole illan ainoa viihdytysvastaava ;) Muusikkojen liiton liksalistan oon jäsenenä tsekannut itsekin, ja siltä pohjalta pyrin menemään niin, että kaikkien kulujen jälkeen illan keikasta jäis vähintään se 120 käteen.
 
Opetuksesta pyydän 15 euroa / 45 minuuttia yksityisesti, tosin oon miettiny hintojen nostamista, koska kansalaisopistossa opettaessani tuntipalkka (45 min oppitunnista, ylempi korkeakoulututkinto) on 26,40 euroa miinus verot. Suurin osa tutuista opiskelijakollegoista ottaa yksityisoppilailtaan kuitenkin sen 15 euroa, niin oon sitten menny samalla linjalla...

Kyseessä on "minä mikitettynä & piano omin voimin" -tyylinen 2 x n. 60 min. keikka savuisessa mutta siistissä illanviettoravintolassa Helsingissä.
 
Tosiaan, kuten edelläkin tullut jo ilmi, peruscoverbändit ottaa yleensä kai jotain 500 - 1000 tollasesta kahdesta setistä (tää nyt perustuu vaan muutaman coverbändin tietoihin). Täytyy muistaa, että siihen kuuluu kaikki kamat, soittimet, backline, PA. Muutama soittaja. Ehkä valot + savu jne. Siinä mielessä yhden hengen pianojuttu menis jonnekin 100-200 euroa. Mutta toisaalta esitys on aina esitys. Jonnekin sinne 200-400 e se menis mun mielestä. 200 e, jos maksaja on yksityinen henkilö jne.
 
Tää on vaan mun arvio.
 
EDIT: Jos kyseessä on sinulle ensimmäinen keikka laatuaan, se tietysti vähentää hintaa. Mulla ei olis ainakaan pokkaa ottaa kauheasti aivan uuden tyyppisesti tilanteesta, koska hyvä ja varma esitys melkein poikkeuksetta vaatii lujaa rutiinia. Mutta kaikki riippuu ihan siitä, mihin sun pokka riittää... ;)

"Tonni käteen eikä tartte roudata" ;)

Kunnon palkkio tai sitten hyvään tarkoitukseen ilmaiseksi. Välimuotoja ei kannata viljellä. Jos kyseessä on hyväntek.keikka niin selvitettävä onko muutkin tekijät hyvää tekemässä vai töissä - yllättävän usein vahtimestarit, tekniikan hemmot, tarjoilijat saavatkin palkan kun soittajat ovat sämpylöillä mukana!
Ja jos kyseessä on hyväntek.keikka, niin näkyvyyttä oltava. Mainoksia, oma nimi näkyvissä jne. Muuten ei siihenkään kannata mennä.

"Tonni käteen... ;)
 
ja..Känni toteen... ;-)