Yleistä keskustelua musiikista ›

Muusikot sekä muutkin taiteilijat ovat järjestelmällisesti juoppoja tai he käyttävät muita aineita. Tilastollisesti taiteilijat käyttävät enemmän huumaavia aineita kuin "normaalit" ihmiset. Olen miettinyt mistä se johtuu, mutta en ole vielä keksinyt ratkaisua ongelmaani. Onko teillä vinkkejä?

Tilastollisesti taiteilijat käyttävät enemmän huumaavia aineita kuin "normaalit" ihmiset.
 
Missähän tällaisia tilastoja on tehty? Taitaa nykyään olla nuo urheilijat jo kovimpia kaman käyttäjiä. :)

Taiteliaksi ei yleensä kukaan tasapainoinen ihminen ryhdy. Taiteilijoilla ei myöskään yleensä ole mitään järkevää tekemistä. Taitelijat tekevät ns fiilistelyduunia.

Taiteliaksi ei yleensä kukaan tasapainoinen ihminen ryhdy. Taiteilijoilla ei myöskään yleensä ole mitään järkevää tekemistä. Taitelijat tekevät ns fiilistelyduunia.
 
No niin... mun käsittääkseni ammattimuusikon duuni on kohtuullisen rankkaa ja vaatii melkoisen sietokyvyn (paskanjauhamisen & median suhteen ainakin)...

Muusikot sekä muutkin taiteilijat ovat järjestelmällisesti juoppoja tai he käyttävät muita aineita. Tilastollisesti taiteilijat käyttävät enemmän huumaavia aineita kuin "normaalit" ihmiset. ?
 
olisikos se luomisen Tuska niin kova, että on pakko jotain lieventävää ottaa??
 
kertoo kuka tietää!

Missähän tällaisia tilastoja on tehty? Taitaa nykyään olla nuo urheilijat jo kovimpia kaman käyttäjiä. :)
 
Jossain netissä tuli vastaan. En kyllä tiedä kuinka isolle ryhmälle kysely oli tehty.

Musta tuntuu, että tuo taiteilijoiden päihteiden käyttö liittyy enemmin boheemiin elämäntapaan kuin nimenomaan taiteilijan ammattiin.
 
Mutta mistä tämä boheemi elämäntapa johtuu?

Zappan yksi soittaja totesi aikoinaan. Kun keikka on loppu eikä areenalla näy ihmisiä, tulee tyhjyyden tunne ja siihen on pakko ottaa "lääkettä". Toinen on se luomisen vimma. Teepä putkeen pitkää päivää uuden teoksen parissa. Se voi käydä niin lujasti ajatus maailman päälle ettei tosikaan. Ja siihen on saatava jotain helpotusta.

Jossain netissä tuli vastaan.
 
Lähteesi ei hirveästi minua vieläkään vakuuta vaikka veikkaankin, että tuo alkuperäinen väite pitää paikkansa.
Muusikoiden osalta alkoholinkäytöön vaikuttaa varmasti ainakin työympäristö.

Lähteesi ei hirveästi minua vieläkään vakuuta vaikka veikkaankin, että tuo alkuperäinen väite pitää paikkansa.
 
Voihan se juttu tietysti olla täyttä paskaakin, en tiedä. Täytyy koittaa kaivaa se juttu esille bittiavaruuden syövereistä.
 
Julkkisten yksityiselämää ruoditaan nykyään aika paljon lehdissä. Jonkun artistin alkoholin ja muiden päihteiden käyttö voi olla myös illuusiota johtuen jonkun seiskan juoruista. Hän voi käyttää päihteitä todellisuudessa aivan normaalisti, mutta lehdet liioittelevat asiaa.

Mutta mistä tämä boheemi elämäntapa johtuu?
 
Taiteiljan on maailmannäkemyksensä ja elämän tapojensa vuoksi hankala sopeutua nyky-yhteiskuntaan, joten sitä helposti tipahtaa jotenkin hieman syrjään.
 
Taiteilijalle ei ole hirveästi töitä, lähinnä opetusduuneja ja vielä kun työkkärissä suhtaudutaan mielivaltaisesti, on elämäntilanne sellainen, että kaippa siinä tekee mieli hieman rentoutua.
 
Lisäksi kyllä on sekin mahdollisuus, että taiteilijalla voisi olla keskimääräistä suurempi halu kokea ja nähdä uusia näkökulmia asioihin ja mikäs siihen sopii paremmin (?) kuin päihteet.
 
Myös taiteellinen luomistyö voi olla henkisesti niin raskasta, että pitää paineita päästellä päihteiden käytön avulla.
 
Tiedä näistä. Maailma olisi kuitenkin mitä tylsin paikka ilman taiteiljoita,.

Kyllä urheilijat on vielä pahempia.

Taiteilijoilla ei myöskään yleensä ole mitään järkevää tekemistä
 
Vaikkei pallisti ehkä vakavissaan ollutkaan, niin...
 
Mikäköhän tässä maailmassa olisi sitä järkevää tekemistä?
Kuolinvuoteella varmaan olisi kuitenkin mukavampi
muistella maalaamiaan tauluja/kirjoja/elokuvia jne. kuin
esimerkiksi 8 - 16 työpäiviään Rusikkalan K-supermarketissa.
 
No offense.

Luulenpa että asia on pikemminkin niinpäin että sellaiset ihmiset jotka ovat potentiaalisia päihteiden suurkuluttajia ovat myöskin potentiaalisia taiteilijoita. Uteliaisuus maailmankaikkeutta kohtaan voi mahdollisesti johtaa psykedeelien ja muun mielenkiintoisen kokeilemiseen, suuri maailmantuska taas mahdollisesti alkoholin ja muiden turruttimien suurkulutukseen.
 
Monet ihmiset hyvinkin todennäköisesti käyttäisivät vielä enemmän päihteitä jos eivät olisi taiteilijoita.

Tiede - Tie pahaan!
 
Opiskelet selvinpäin vuosia eri oppilaitoksissa ja valmistut fyysikoksi. Saat töitä valtiolta ja saat väläyksen... Rakennat pommin! Pommi tappaa puolet maan väestöstä ja muuttaa selviytyneet toisiaan syöviksi mutanteiksi. Kaikki kiittelee sinua.

No tämän toteamiseen ei kyllä tarvita mitään tilastoja, vaan ihan käytännön elämästä tuon voi todeta, jos taiteilijoiden kanssa liikkuu. Sam Otherilla oli aika hyvän oloisia perusteluja, mutta myös sosiaaliset vaikutukset ovat varmaan suuressa osassa.

Tuli mieleen, että jos nuo kyselyt taiteilijoista oli tehty suomen pienissä kunnissa kuten esim. jossain sisäsiittoisessa laitilassa, niin ei ihme, että taiteilijoita haukutaan...
Ja urheilijat vetää taatusti enemmän... Ainakin ne jotka menestyy... Ei taidolla, vaan aineella! (Tai joskus ehkä tuurilla)

Ja urheilijat vetää taatusti enemmän... Ainakin ne jotka menestyy... Ei taidolla, vaan aineella! (Tai joskus ehkä tuurilla)
 
Miten tuo on mahdollista? Luulisi, että alkoholismi heikentää treeni, kisa ja peruskuntoa.

Paha ja paha...
 
Urheilijoilla on pahempi doping, ja tietääkseni myös usein rankempi juomatahti ainakin kertajuopumista ajatellen - useimmat taiteilijat (kirjailijat, maalarit, säveltäjät, soittajat...) juovat kai ennemminkin tasaisesti koko ajan, varsinaisesti juopumatta.
 
Syitä on vaikea hakea. Selkein on varmaan se, että jos verrataan tavallisen 8-4 työssäkäyvän ihmisen työaikaan, luova ihminen ei ole koskaan "vapaalla". Jokainen hereilläolon hetki sisältää ainakin pientä hermopainetta, jos mieli pärjätä muutenkin kuin kädestä suuhun.
 
Joitakin luovan työn tekijöitä piinaavat myös epäinhimilliset työajat ja -olosuhteet, jatkuva toimettomana odottelu (jos kuukausipalkkainen duunari pantaisiin samanlaiseen jonotuskierteeseen, määräisi työpaikkalääkäri oitis sairasloman exhaustion torjuntaan) ja työtilanteiden satunnaisuus ja ennalta-arvaamattomuus.
 
Mutta kyllä se työstä irrottautuminen on tärkeintä. Silloin kun oma koti on vierain paikka maailmassa, ja elämä koostuu vuoron perään 200% suorittamisesta, vuoron perään omasta täydellisestä turhuudesta ja tarpeettomuudesta, jeesaa kummasti jos saa vaikka sitten kemiallisesti ajan kulumaan vähän nopeammin tai sen terävät kulmat vähän pehmeämmiksi - ja tuo onkin sitten kierre.
 
Heh, oon tämän vuoden aikana tavannut kaksi sellaista bändiä, jotka eivät juo keikkareissuillaan ollenkaan, tuskin muihinkaan päihteisiin kajoavat, ja rundit saattaa kestää kuukausia, jolloin vain ajetaan kymmeniätuhansia kilometrejä, soitetaan joka päivä keikka, nukutaan autossa ja pelataan pleikkaria. Hyvin näyttää sujuvan. Selvästi se tenuralli ei olekaan ainoa vaihtoehto.
:-)