Rummut: rumpukamat ›

No, silloin se tietysti kiikutetaan tehtaalle, ja sanotaan: "Kopioikaa toi ja pistäkää siihen mun nimi kylkeen."
 
Käyhän se noinkin, paitsi että silloin täytyy olla jo aika iso nimi.

Väitätkö, että jos paiste tarjoais sulle täyttä endorssausta, johon saata valita niin monta peltiä, ja mitä vain haluat, niin, et ottaisi tarjousta vastaan?
 
No se tietysti on eri asia kuin ostaminen. Kyllä ainakin harkitsisin..

Eipä noita pakotteita ole, mutta ainakaan Alchemyn peltejä en millään haluaisi omistaa enää koskaan. Tai edes endorcementtia ottaa. Tietysti jos se olis ainoa vaihtoehto, niin ehkä sitten, mutta jos valintaa saisi tehdä muiden merkkien kanssa, niin jäisivät ottamata...

Eikö tuo diilihomma ole siinä mielessä hieman ankea, että jos löytää esim. jonkun loistavan kuuloisen erimerkkisen lautasen, virvelin tai setin, niin sitä ei voi käyttää julkisesti missään?
 
Logot pois ja se on siinä :) Kitarapuolella olen noita nähnyt, että esim. erimerkkisen kitaran lapaan on juuri logon päälle mysteerisesti sattunut joku erkan pala jne.
 
Ja ainahan voi selittää, että "se oli vaan lainassa :("
 
E: Itsehän tykkään Yamahan rummuista, muuta "pakotetta" mulla ei oikeastaan ole.

Unelma ois Zildjian ja Yamaha tai DW

Unelma ois Zildjian ja Yamaha tai DW
 
Mitä mitä! Eikö Kumu miellytä? ;D

Ei oo pakko vetää millään tietyllä, mutta Yamahaa ja Sabiania tulee käytettyä Fasun hövelin myymäläpäällikön ansiosta. Jos joskus lähtisin kunnon endorsementtiä kinuamaan(mikä ei kuulosta multa) varmaan haluaisin noilla jatkaa.
 
AVAUDUN:
Suurin osa pro-seteistä millä olen vedelly on ihan paskoja!
 
Kuulostaa ehkä äärimmäiseltä, mutta kyse on hardwaresta. Pöntöt on aina olleet hyviä, jopa halpikset saisi kuulostamaan hyviltä, mutta kun se tärkein eli hardware pettää keikalla on siitä usein leikki kaukana. Liian usein olen joutunut heittämään crashin ständeineen lavalta, kun siihen soittaminen kuulostaa huonommalta kuin ilman oleminen.
 
Asia tietysti muuttuu jos joku tarjoo mulle satasen ja ilmaset rummut, mutta en ihan äkkiä käyttäisi Pearlin, DW:n tai Sonorin hardwarea. Kai niilläkin toimeen tulee jos pakko on, mutta kyllä vituttais.

Offtopiccia, jos joku alkais valmistamaan kunnollista hardwarea, niin voisin tulla yhtiökumppaniksi :)
 
Firman suunnitteluperiaatteina on: Valurauta on perseestä ja ruuvit&kierteet on varma kuoleman merkki.

AVAUDUN:
Suurin osa pro-seteistä millä olen vedelly on ihan paskoja!

Kuulostaa ehkä äärimmäiseltä, mutta kyse on hardwaresta. Pöntöt on aina olleet hyviä, jopa halpikset saisi kuulostamaan hyviltä, mutta kun se tärkein eli hardware pettää keikalla on siitä usein leikki kaukana. Liian usein olen joutunut heittämään crashin ständeineen lavalta, kun siihen soittaminen kuulostaa huonommalta kuin ilman oleminen.

Asia tietysti muuttuu jos joku tarjoo mulle satasen ja ilmaset rummut, mutta en ihan äkkiä käyttäisi Pearlin, DW:n tai Sonorin hardwarea. Kai niilläkin toimeen tulee jos pakko on, mutta kyllä vituttais. Ketä lainaat? Kuulostaa (ei edes ehkä) äärimmäisen typerältä. Jopa todella kovaa soittaneet rumpali (Bonham ja muuta aikalaisensa) pärjäsivät niillä kukkakeppitelineillä. Tietysti, jos kirveen tai pesäpallomailan kanssa siellä setin seassa heiluu, niin asiahan on silloin toinen. Tuota Pearlin ja Sonorin hardwareakin on niin monen tasoista, että ei oikein yhdellä lauseella pääse kuittaamaan koko valikoimaa.

Ketä lainaat? Kuulostaa (ei edes ehkä) äärimmäisen typerältä. Jopa todella kovaa soittaneet rumpali (Bonham ja muuta aikalaisensa) pärjäsivät niillä kukkakeppitelineillä. Tietysti, jos kirveen tai pesäpallomailan kanssa siellä setin seassa heiluu, niin asiahan on silloin toinen. Tuota Pearlin ja Sonorin hardwareakin on niin monen tasoista, että ei oikein yhdellä lauseella pääse kuittaamaan koko valikoimaa.
 
Toi nyt oli avautumista, mitä ei kannata ottaa muun kuin turhautuneen rumpalin kitinänä vuokra ja lainakamoista. Kaikki tuo hardware olisi varmasti hyvää jos sitä käyttäisi vain yksi rumpali, mutta vuokratavarana nuo on jostain syystä aina paskana tai hirveän virittelyn tarpeessa.

Ketä lainaat? Kuulostaa (ei edes ehkä) äärimmäisen typerältä. Jopa todella kovaa soittaneet rumpali (Bonham ja muuta aikalaisensa) pärjäsivät niillä kukkakeppitelineillä. Tietysti, jos kirveen tai pesäpallomailan kanssa siellä setin seassa heiluu, niin asiahan on silloin toinen. Tuota Pearlin ja Sonorin hardwareakin on niin monen tasoista, että ei oikein yhdellä lauseella pääse kuittaamaan koko valikoimaa.
 
Jopa edullisimmassa Sonorin setissä on ihan kelpo hardware, jota moni jazz-rumpali pitää suorastaan järeänä. Joillekin hyvä hardware on yhtä kuin kevyt, kun joku toinen katsoo vain lattaraudan paksuutta. Muutenkin viime vuosina edullisissakin merkkiseteissä on yleistynyt aivan käyttökelpoinen rautapuoli.
 
Itse olen metsästänyt kestävää, ei-tuhottoman painavaa, yksinkertaista ja toimivaa hardwarea. Nyt olen sellaisen löytänyt Yamahalta. On äärimmäisen v-mäistä temppuilla valtavan rautakasan kanssa keikalta toiselle. Paino eli keveys on itselleni tärkeä asia. Keikoille en jaksa roudata enää kuin yhden crashin ja yhden riden...
 
Sellaista hardwarea ei olekaan, joka tyydyttäisi vaativimpia rumpaleita. Olipa kuinka hieno DW:n rautapuoli, se sekään kestä tai pysy pystyssä jos heiluu rumpukioskissa pesismailan kanssa.
 
Kuinka ihmeessä kymmeniä vuosia sitten pystyttiin edes soittamaan kun symbaalistandi oli kuin auton antenni... :-) Mutta pystyttiin!
 
En ole saanut soittamalla yhtään telinettä kaatumaan. Sen sijaan kitaristit ja basistit ovat soittimensa kaulalla kaataneet peltistandejäni kuin heinää. Lisäksi Pdp:n settini lattiatomi on kaatunut jopa ennen keikkoja ihan luonnon lakien takia. Siksi olen maadottanut Pdp:t studiolle kokonaan, sillä sen ridestandi-isotomi -yhdistelmä on kiikkerä ja vaatii tarkkaa säätöä. Keikoille lähden enää omilla jaloillaan seisovan lattiatomin kanssa...
 
Ja menipä off-topiciksi...

Sellaista hardwarea ei olekaan, joka tyydyttäisi vaativimpia rumpaleita. Olipa kuinka hieno DW:n rautapuoli, se sekään kestä tai pysy pystyssä jos heiluu rumpukioskissa pesismailan kanssa.
 
DW:n HW on omasta kokemuksesta ylihintaista joulutinaa.

DW:n HW on omasta kokemuksesta ylihintaista joulutinaa.
 
Ainakin ylipainoista se on mielestäni... Kamalan painavaa (okei, varmaan hintalaputkin isot) minun kaltaiselleni rokin moukuttajalle. Tästä hardwaren painosta jaksan aina nassuttaa, koska joudun sitä itse useimmiten raahaamaan.

Ainakin ylipainoista se on mielestäni... Kamalan painavaa (okei, varmaan hintalaputkin isot) minun kaltaiselleni rokin moukuttajalle. Tästä hardwaren painosta jaksan aina nassuttaa, koska joudun sitä itse useimmiten raahaamaan.
 
Nimenomaan. Taman ja Yamahan HW:n olen todennut hinta/laatu/kestävyys/paino-suhteeltaan ylivoimaisesti parhaiksi.

Nimenomaan. Taman ja Yamahan HW:n olen todennut hinta/laatu/kestävyys/paino-suhteeltaan ylivoimaisesti parhaiksi.
 
Komppaan. Molempien merkkien halvimmat yksinkertaisilla jaloilla varustetut versiotkin ovat kestävää ja toimivaa tavaraa. Ei crash tai ride tarvitse tuplajalkoja ja massaa, eri asia sitten kun alkaa clameilla laittamaan paljon tavaraa samaan standiin.

Komppaan. Molempien merkkien halvimmat yksinkertaisilla jaloilla varustetut versiotkin ovat kestävää ja toimivaa tavaraa. Ei crash tai ride tarvitse tuplajalkoja ja massaa, eri asia sitten kun alkaa clameilla laittamaan paljon tavaraa samaan standiin.
 
Heh, muistui mieleen vanha centuryn ständi joka oli yksinkertaisilla jaloilla varustettu. Kamaa oli ständissä kaksi crashiä klämppeineen ja vielä 12" tomi..heilu ku mikäki.

Nimenomaan. Taman ja Yamahan HW:n olen todennut hinta/laatu/kestävyys/paino-suhteeltaan ylivoimaisesti parhaiksi.
 
Kyl. Mulla on iät ja ajat ollu Taman hardwarea, eikä mikään ole spragannut.

Logot pois ja se on siinä :) Kitarapuolella olen noita nähnyt, että esim. erimerkkisen kitaran lapaan on juuri logon päälle mysteerisesti sattunut joku erkan pala jne.
 
Mutta eivätkö valmistajat vaadi että artistit soittavat nimen omaan endorsaamillaan merkeillä, eikä asiaa auta jos vieraasta merkistä on revitty lätkät irti.
 
Kitarapuolella olen huomannut, että se erkanpalanen peittää yleensä jonkin Epiphone-tekstin kun artistilla ei ole varaa oikeaan Gibsoniin (esim. Tyrävyö-yhtyeen laulajalla taisi asia olla näin).

Niin olihan se Bonhamillakin keikalla joku roudari pitämässä lehmänkelloa paikoillaan, kun ei muuten ständissään pysynyt. =)
 
Aika vähän noita täyden palvelun miehiä Suomessa tapaa. Yllättävän moni ns. nimekäskin bändi kantaa ihan omilla rahoilla ostettuja kamoja ja soittimia mukanaan.