Etno, proge, latin ›

The Wall live on kyllä juu parempi kuin kyseinen studio. Nyt vihdoin pääs tilaamaan Odysseia kirjan Tapiolan kirjastosta.. Onkohan mitään mitä en tiennyt? Nippelitietoa? Esim: Waters päätti piiloutua kuulokkeiden taakse, sliippauksen yms. takia?

Fearless on levyn 3. paras biisi.
Kiva fiilis biisissä.
 
Suosikkikappaleeni meddleltä.

Suosikkikappaleeni meddleltä.
 
Hyvä biisi ja hauska soitella kitaralla. Tosin Echoes on oma suosikki, mut Fearless tulee hyvänä kakkosena.

Noh, koska kaikki rakastavat aivan turhia listauksia, tähän järjestykseen rankkaisin meddlen kipaleet.
 
1. Fearless
2. A Pillow of winds
3. One of these days
4. Echoes
5. San Tropez
6. Seamus

Noh, koska kaikki rakastavat aivan turhia listauksia, tähän järjestykseen rankkaisin meddlen kipaleet.
 
1. Echoes
2. Fearless
3. One of these Days
4. Pillow of Winds
5. San Tropez
6. Seamus

1. Echoes
2. Fearless
3. One of these Days
4. Pillow of Winds
5. San Tropez
6. Seamus
 
Jippii, ollaan samixii.

Nile Song iskee kovaa Morelta... Samoin Ibiza Bar ja Cymbaline. Ihmeen hyvä levy. The Spanic Theme on kans hyvä :D

Esim: Waters päätti piiloutua kuulokkeiden taakse, sliippauksen yms. takia?
 
Kirjan mukaan kuulokkeet oli sen takia, että pysyy synkassa filmien, ääniefektien ynnä muiden kanssa. Noihin aikoihin ei ilmeisesti huomaamattomia korvamonitoreita oltu vielä keksitty...
http://www.transdimnav.com/rogwall.jpg
 
Niin ja Meddle-lista!
1. Echoes
2. One of these days
3. Pillow of Winds
4. Fearless
5. San Tropez
...Seamus - en pidä kappaletta soittolistoillani, liian hirveää :)

E: oikeastaan, humalaiset echoesia käsittelevät kommentit voivat jäädä omaan arvoonsa, siksi edit.

Onko tässä nyt jokin syvällisempikin juttu, miksi Seamusta haukutaan? Mitä olenkaan missannut. Ei ettäkö meikä sitä mitenkään kummemmin puolustelis, mutta miksi juuri se?

Onko tässä nyt jokin syvällisempikin juttu, miksi Seamusta haukutaan? Mitä olenkaan missannut. Ei ettäkö meikä sitä mitenkään kummemmin puolustelis, mutta miksi juuri se?
 
Sanotaanko näin, että se toimii hiton hyvin Live at Pompeii DVD:llä ( Mademoiselle Nobbs), mutta ei sitä jaksa levyltä kuunnella. Tosin vanhempien koira ja sisko kyllä tykkää ko. biisistä.

Onko tässä nyt jokin syvällisempikin juttu, miksi Seamusta haukutaan? Mitä olenkaan missannut. Ei ettäkö meikä sitä mitenkään kummemmin puolustelis, mutta miksi juuri se?
 
Koska sitä rakastetaan vihata. Seamus on klassisesti ollut se biisi, jonka Pink Floyd -fanit äänestävät yhtyeen huonoimmaksi raidaksi. Ehkä siksi että se on niin epä-Floydmainen, ehkä siksi että se on tyhjänpäiväinen tai sitten jostain ihan muusta syystä.

Koska sitä rakastetaan vihata.
 
Mun mielestä on sääli, että muuten hyvälle levylle on menty laittamaan sellainen "biisi". Se romuttaa totaalisesti levyn loogisen kehityksen eikä sovi siihen mitenkään. Huumorintajuni varmaan loppuu juuri sen kohdalla kesken.
 
Seamus on klassisesti ollut se biisi, jonka Pink Floyd -fanit äänestävät yhtyeen huonoimmaksi raidaksi.
 
Eikös tämän pitänyt olla Dogs of War? :)

Minusta San Tropez on Seamustakin huonompi vitsi.

Eikös tämän pitänyt olla Dogs of War? :)
 
Ungh, saan vatsanväänteitä jo pelkästään kuullessani kappaleen nimen. Ihan uskomatonta roskaa. Gilmourin vaimo on todella surkea sanoittaja, joka ei osaa kirjoittaa muuta kuin popahtavaa sontaa. Gilmourin sanoitustaidot sen sijaan putkahtivat esille High Hopesilla, joka on sekä musiikillisesti että sanoituksiltaan mainio kappale.
 
Minusta San Tropez on Seamustakin huonompi vitsi.
 
Olenko ainoa, jonka mielestä San Tropez on hyvä kappale? Ei sovi levyn synkähköön yleistunnelmaan kovinkaan hyvin, mutta IMO mainiota irrottelua täynnä koko kappale.
 
On viime aikoina soinut Animals ahkerasti soittimessa, ja täytyy kyllä todeta se todella mainioksi levyksi, joka toimii osissa kuin kokonaisuutenakin.

^San Tropez on loistava. Se ei tosiaankaan sovi Meddlen tunnelmaan. Eikä sovi Seamuskaan (Mademoiselle Nobs Live At Pompeii on parempi).

Ungh, saan vatsanväänteitä jo pelkästään kuullessani kappaleen nimen. Ihan uskomatonta roskaa. Gilmourin vaimo on todella surkea sanoittaja, joka ei osaa kirjoittaa muuta kuin popahtavaa sontaa.
 
Tämä ei varmaan viitannut Dogs of Wariin, jonka krediitit on merkitty Gilmourille ja Anthony Moorelle?
 
En ole vuosiin kuunnellut koko Momentary Lapse of Reasonia, mutta en muista koskaan erityisesti inhonneeni Dogs of Waria. Tekstikään ei minusta pistä esiin pahassa, jos ei hyvässäkään.
 
Gilmourin sanoitustaidot sen sijaan putkahtivat esille High Hopesilla, joka on sekä musiikillisesti että sanoituksiltaan mainio kappale.
 
High Hopes oli aivan kiistattomasti koko Division Bellin relevantein biisi. Teksti on muuten kreditoitu sekä Davelle että vaimolleen.
 
Olenko ainoa, jonka mielestä San Tropez on hyvä kappale? Ei sovi levyn synkähköön yleistunnelmaan kovinkaan hyvin, mutta IMO mainiota irrottelua täynnä koko kappale.
 
Ihan hyvä biisi, muttei oikein sovi Meddlelle eikä ehkä koko Pink Floydille.
 
On viime aikoina soinut Animals ahkerasti soittimessa, ja täytyy kyllä todeta se todella mainioksi levyksi, joka toimii osissa kuin kokonaisuutenakin.
 
Olen edelleen vakavasti sitä mieltä, että Animals on Pink Floydin tuotannon huippu. Dark Side, WYWH ja Wall tulevat vasta perässä.

Musta High Hopesin sanoitukset on aika keskinkertaiset. Ruohon on vihreämpää, valo kirkkaampaa jne. Mainiota lap steelin soittoa kappaleessa tosin kuullaan.

Eihän tuo Dogs of war mitenkään erityisen huono ole. Momentary on muutenkin hyvä levy, kunhan vain hyväksyy sen, että se kuulostaa oman aikansa tuotokselta. Eli kahdeksankymmentälukulaiselta.
 
Jos nyt noita "huonoja" biisejä etsii, niin minulle ei hirveästi kolise kaikki Watersin Wallin ja Final cutin biisit. En nyt tähän hätään osaa kyllä nimetä yhtään, sen verran vähällä kuuntelulla varsinkin noista jälkimmäinen on ollut. Äijän vittumainen ja aneeminen laulutyylikin tuppaa toisinaan noilla levyillä häiritsemään. Ja löytyyhän niiltä alkuaikojenkin levyiltä jos jonkinlaista täytemateriaalia, mutta oman aikansa lapsia nekin. Kuten tietysti Final cutkin.