Musiikkibisnes ›

Kuluttajan vs. tekijän oikeudet tapetilla (Tietokone 28. 9. 2006)
 
Eilen aamulla järjestettiin ICT Weekin yhteydessä kiinnostava paneelikeskustelu tekijänoikeuksista, katso osallistujat (pdf). Lainsäätäjiä (1/200) edusti kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.), laitevalmistajia HP:n toimitusjohtaja Paul Paukku ja Nokia Multimedian päälakimies Kaisa Olkkonen. Lisäksi mukana olivat opetusministeriön tekijänoikeusneuvoston hallitussihteeri Mikko Huuskonen, taideteollisen korkeakoulun johtaja Teppo Turkki ja oikeustieteen tohtori Jukka Kemppinen. Aloituspuheenvuoron piti Sony BMG:n Suomen toimitusjohtaja Kimmo Valtanen.
 
Kimmo Valtanen sai alustuksessaan, että viidessä vuodessa puolet musiikista tulee muualta kuin fyysisistä levyistä.
 
"On ensiarvoisen tärkeää, että web 2.0:ssa tuotetaan lisäarvoa muillekin kuin kuluttajille", Valtanen sanoi. Hän vertasi musiikkibisnestä lehmään (artisti), meijeri (jakelija, levy-yhtiö), kauppaan (kuten online-musakauppa) ja kuluttajaan (maidon kuluttaja).
 
Valtanen sanoi, että sisällöntuottajien on hyväksyttävä se, että voidakseen myydä musiikkia on hyväksyttävä se, että jotain annetaan myös ilmaiseksi. "Mitä on se lisäarvo, että itse tuotteesta voidaan periä maksu".
 
Panelistit ehdottivat, että lisäarvo voisi olla, että laillinen tuote toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin laiton. Esimerkiksi Jyrki Kasvi arvioi, että näin ei nyt ole, kun vaikkapa netistä saa musiikkikappaleesa paremman version kuin laillisesta kaupasta heikkolaatuisen ja rajoitetun kopiosuojatun version.
 
"Perusongelma on se, että digimusiikki on palvelu, mutta sitä yritetään myydä kuten fyysistä tuotetta", Jukka Kemppinen arvioi. Kamppisen mukaan koko tekijänoikeuslakikin perustuu ytimeltään vielä 150 vuotta vanhaan tavaran oikeuksien ajatteluun.
 
Kimmo Valtanen torjui tämän. Hänestä digimusiikkikappaleet ovat edelleen tuotteita, joista on erilaisia versioita, kuten cd-levy, musiikkikonsertti, online-musiikkikappale ja radiossa soitettu kappale.
 
Valtanen ei torjunut palveluajatusta sikäli, että Suomeenkin voisi tulla kiinteällä kuukausimaksulla musiikkia tarjoavia palveluita.
 
Jyrki Kasvi muistutti, että Ruotsissa on keskusteltu tv-maksun kaltaisesta laajakaistamaksusta, joka kattaisi vapaata kopiointia netistä. Hänestä siitä tosin seuraisi lisää kyttäämistä ja valvontaa.
 
Taikin Teppo Turkki sanoi, että Japanissa on laadittu kansallinen mediastrategia ja onnistuttu sopimaan pelisäännöistä. Siellä ladataan hänen mukaansa viisi miljoonaa laillista musiikkikappaletta päivittäin.
 
Digiomaisuuden perinnöt
 
Paljon keskustelua herätti myös yleisökysymys siitä, voiko digitaalinen omaisuus periytyä eteenpäin. Jyrki Kasvi vastasi, ettei välttämättä voi, kun edes käyttäjä ei välttämättä itse saa sisältöä laitteesta toiseen rikkomatta lakia.
 
Kimmo Valtanen vastasi, ettei tämä ole tekijöiden ja jakelijoiden ongelma, vaan laitevalmistajien ja palveluntarjoajien ratkaistavissa oleva asia.
 
"Eihän kukaan enää osta sisältöä, vaan käyttöoikeuden tietyksi ajaksi ja tietyillä laitteilla", Kasvi perusteli edelleen musiikin muuttumista palveluksi
 
Teppo Turkin mukaan suunta voi olla se, että elokuvia, musiikkia ja muita sisältöjä kulutetaan jatkossa kuukausimaksua vastaan.
 
"Japanissa ollaan siirtymässä integroituun asiakkuuteen, jossa kuukausimaksu oikeuttaa tiettyyn palveluntasoon", Turkki kertoi. Sillä saisi sitten tilauksen mukaisen valikoiman elokuvia, musiikkia ja pelejä. Palveluita tarjoaisivat uuden ajan mediaportaalit, jotka voivat keskittyä isoimmile mediayhtiöille.
 
Piratti-tv voittaa laillisen
 
Yleisökysymys koski sitä, että jos haluaa saada tv-ohjelmat netistä, mistä ne sitten Suomessa saa? "Ei mistään", vastasi Jukka Kemppinen.
 
Pari päivää sitten olisi voinut vastata "tv-kaistalta", mutta se katosi nopeasti.
 
Jyrki Kasvi vastasi tietävänsä, että moni hakee tv-sarjansa jo pääsääntöisesti netistä, koska sieltä saa Suomen digikanavia kuvan- ja äänenlaadultaan paremman version ennen kuin sitä esitetään täällä.
 
Loppuun Jyrki Kasvi arveli, että tekijänoikeuslakiin tullaan palaamaan vielä seuraavissa vaaleissa ja hallituskauden aikana. Keskustelu siis jatkuu.
 
Voimakkaita puheenvuoroja nostattivat myös laitteiden hyvitysmaksut. Niitä en kommentoinut, koska kirjoitin niistä eilen uutisen.
 
Aivan viimeiseksi keskustelijoita pyydettiin kuvaamaan yhdellä sanalla, mikä on digitaalisen talouden tulevaisuus. Vastaukset:
 
Paukku: Ansaintalogiikka
Kasvi: Tasapaino
Huuskonen: Toimintamahdollisuudet
Olkkonen: Kuluttaja
Turkki: Kansallinen strategia
Kemppinen: Share
 
Vajaa paneeli
 
Harmillista oli, että panelisteista puuttuivat artistien ja jakelijoiden edustajat sekä toisaalta tekijänoikeuslaista Suomessa vastaava opetusministeriö. Kimmo Valtanenkin sai levy-yhtiön edustajana vain vähän kuuluvuutta, koska ei ollut panelisteissa mukana. Mikko Huuskonen taas vetäytyi heti opetusministeriön edustajan roolista, vaikka hänet oli sellaisen toivossa kutsuttu paikalle.

NetAnttilan musiikkilataukset ohitti CD-levyjen suosion (Afterdawn)
 
Verkkokauppa NetAnttila.comin digitaalisen musiikin kauppa Download.NetAnttila on ensimmäistä kertaa ohittanut myynnillään verkkokaupan perinteiset CD-levyt, Tietokone.fi uutisoi. NetAnttila lanseerasi ladattavaa musiikkia myyvän verkkokauppansa toukokuussa 2005.
 
Musiikkilataukset kirivät perinteisten CD-levyjen ohi kesäkuukausien aikana. NetAnttila on tänä vuonna myynyt jo yli 10 000 albumia ja noin 200 000 yksittäistä kappaletta. Ladattavien biisien valikoima on jo yli miljoonnan kappaleen suuruinen, ja tarjolla on kaikkien neljän suuren levy-yhtiön musiikkia.
 
NetAnttilasta yhden kappaleen saa ladattua 1,19 euron hintaan ja albumin edullisimmillaan 9,95 eurolla. Musiikki on DRM-suojattua, ja ostaminen vaatii Windows 2000 tai XP -käyttöjärjestelmän sekä verkkokaupan oman soittimen asentamisen.

Lueskelin noita Finreactorin oikeudenkäyntijuttuja ja tulin siihen tulokseen että tähän mennessä vaikuttaa sille että yksikään nettimusafirma ei ole ymmärtänyt nettilevityksen mahdollisuuksia. Osaltaan tämä näkyy siitä että musiikkikappaleet ovat edelleen kalliita nettikaupassa (1kpl euron, albumi kympin) verrattuna siihen mitkä levityskustannukset ovat, ja toisaalta siinä että levyfirmat ovat aggressiivisesti hakemassa rahoja oikeuden kautta vapaata levitystä harrastavilta piraateilta.
 
Mikäli haluttaisiin oikeasti myydä musiikkia netissä, olisi kilpailtava hinnassa ja houkuteltava kuluttajia piraattipuolelta sillä että pikkurahaa vastaan saa ladattua musansa ja muun median koneelleen laillisesti ja nopeasti. Tämä tarkoittaisi että kappaleiden hinta pyörisi huomattavasti pienemmissä luvuissa eli noin kymmenen sentin tienoilla ja käyttäjille myytäisiin yksittäiskappaleiden sijaan erilaisia vapaavalintaisia muutaman kymmenen biisin tai muutaman kokonaisen albumin latauspaketteja muutamalla eurolla. Tällöin kilpailtaisiin volyymilla eli nettipuolen suurimmalla vahvuudella, sillä ylimääräisiä levityskustannuksia ei juurikaan tule osti sitten biisin tai sata.
 
Ennustan kyllä että 10-15v päästä suurin osa musiikista myydään jo netissä, ja fyysiset kopiot menevät enemmän novelty-puolelle nykyisten limited-julkaisujen ja boksisettien tapaan.

"CD:t kuolevat" sanoo EMI:n johtaja (afterdawn)
 
"CD on nykyisellään kuollut" sanoi EMI Musicin toimitusjohtaja Alain Levy perjantaina London Business Schoolissa järjestetyssä tilaisuudessa. "Nykyään yli 60 % kuluttajista siirtää ostamansa CD-levyt tietokoneen avulla kannettaviin mediasoittimiin" jatkoi Levy.
 
EMI aikookin panostaa tulevaisuudessa CD-levyjen mukana toimitettavaan lisämateriaali erityisen paljon. "Fyysisenä mediana CD-levy ei häviä pitkään aikaan, mutta meidän täytyy olla kekseliäämpiä siinä miten myymme ja markkinoimme levyjä" sanoi Levy. "Levy-yhtiöiden tulee saada CD-levyistä haluttavampia kuluttajille. Tämän takia ensi vuoden alusta alkaen kaikissa CD-levyissämme on mukana lisämateriaali" jatkoi Levy.
 
IFPI (International Federation of the Phonographic Industry) on tehnyt tutkimuksia tämän vuoden levymyynnin muutoksista aikaisempaan verrattuna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana CD-levyjen myynti kattoi 70 % kaikesta musiikkimyynnistä, kun online musiikkikaupan vastaava osuus oli noin 11 % luokkaa. Rahallisesti CD-levyjä myytiin yhteensä 6.45 miljardin dollarin edestä ja online-myynnin arvo oli noin 945 miljoonaa dollaria. Online-myynnin määrä yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan CD-levyjen myynti laski noin 10 %.
 
Levy kertoi myös että EMI on parhaillaan neuvottelemassa Googlen kanssa yhteistyösopimusta EMI:n musiikin käyttämisestä YouTube palvelussa. "Googlen tarjoama sopimus ei ollut tarpeeksi hyvä" totesi Levy. EMI:n kilpailijat Warner ja Sony ovat jo aikaisemmin päässeet sopimukseen YouTuben kanssa.